Miksi kilpailukykysopimuksen tarjoamia mahdollisuuksia työajan pidentämiseen ei olla otettu käyttöön?

Aikoinaan niin massiivisesti ajettua kilpailukykysopimusta ei ehkä koskaan laiteta käytäntöön, koska noilla aloilla mitä sopimus koski ei sitten ehkä ole ollutkaan tarjota työtunteja. Syy siihen että esimerkiksi ahtaajilla ei sitten ollutkaan työtä, johtuu osittain siitä, että Venäjä osoitti halua avautua länteen, ja silloin tietenkin tavaraa ajetaan laivoihin suoraan Pietarissa, jolloin rajamuodollisuuksia ei enää tarvita, ja muutenkin työ on paljon halvempaa kuin Suomessa.  Mikäli tavara lastataan juniin, niin silloin niiden avulla voidaan tuotteita kuljettaa rautateitse suoraan Euroopan markkinoille ajamalla juna ensin Viron tai Puolan kautta suoraan esimerkiksi Hampuriin, mutta toki joku voi vielä haluta käyttää merikuljetuksia.

Ja miksi kukaan logistiikka-alan yrittäjä ajaisi tavaraa esimerkiksi Kotkan kautta, jos hän voi  sen Venäjällä tuotetun tavaran ajaa laivoihin Pietarissa, ja muutenkin Venäjä houkuttelee myös läpikulkumaana, jonka läpi esimerkiksi kiinalaisia, japanilaisia sekä myös amerikkalaisia tuotteita siirretään Euroopan markkinoille, ja tuo loistavan läpikulkutien tarjoaa Siperian rautatie. Tuon rautatien avulla voidaan noita esimerkiksi Japanissa valmistettuja autoja kuljettaa halvalla läpi Siperian.

Eli autot laivataan Japanista Venäjän kaukoitään, ja sieltä sitten ne siirretään tuohon Siperian pikajunaan, jossa ne matkaavat Pietarin kautta Euroopan markkinoille. Samoin Siperian rautatie tarjoaa loistavan mahdollisuuden kuljettaa Alaskan rapuja sekä kalaa lännen markkinoille, koska varsinkin talvella oleva 40 asteen pakkanen tekee mahdolliseksi sen, että mitään erityisiä kylmävaunuja ei tarvita, tai niiden kylmälaitteita ei tarvitse käyttää koko matkan ajan, mikä säästää energiaa.

Tietenkin siellä missä ilma on lämmintä, pitää kylmälaite kytkeä päälle, jotta tuo tuorelasti ei sula. Kuitenkin tuo transitoliikenne sitten suuntautuu ohi Suomen, suoraan Euroopan markkinoille, koska laivojen lastaaminen suoraan Pietarissa on paljon halvempaa kuin tuoda se ensin Kotkaan ja sitten lastata laivoihin. Tai toki juna voi jatkaa suoraan Eurooppaan, jos siinä sitten vaihdetaan veturit. Ja missään tapauksessa tämä kuljetusmalli ei vaadi käymistä Suomen puolella. Tuolloin juna voi viedä tuotteet vaikka Ranskan rannikolle, tai suoraan Britanniaan jos niitä ollaan viemässä brittien markkinoille.

Eli kuten tiedämme, niin tehokkuus on päivän sana myös logistiikassa, joten kuljetusvälineiden turhaa vaihtoa on aina vältettävä, ja kuten tiedämme, niin sähköjunien avulla tapahtuva tavaroiden kuljettaminen on melko halpaa ja tehokasta, eli junaan voidaan liittää useita erilaisia tavaroita sisältäviä vaunuja, mutta toki RoRo (Roll On Roll Off)-laivat ovat myös tehokkaita lastinkäsittelyn kannalta, mutta sitten pitää aina miettiä sitä, että kumpi kuljetusvaihtoehdoista on kustannustehokkaampaa, viedä lasti suoraan junalla Eurooppaan vai lastata se esimerkiksi RoRo alukseen, ja ajaa se laivalla Pietarista vaikka Britanniaan, eli se varmaan riippuu tapauksesta, kumpi kuljetusmuoto kannattaa valita.

Mutta valitettavasti tämä tarkoittaa sitä, että yhtään näistä kuljetuksista ei tule Suomen kautta, ja tuon takia eivät nuo työnantajat saa sitten teetettyä yhtään työtuntia lisää. Eli Suomeen tuovat rahaa vain ne kuljetukset, jotka kulkevat sen alueen läpi, ja työtä tuovat maahamme vain sellainen työ, jota teetetään suomalaisilla yrityksillä sekä henkilöillä, jotka maksavat maahamme veroja. Ja tämä pitää nyt sitten sopimuksia tehtäessä muistaa. Ja tuo Venäjän avautuminen länteen ei todellakaan tee hyvää meidän maamme läpi kulkevalle transitoliikenteelle, joten sen puolesta vanhoja hyvä aikoja on turha kaipailla, eivätkä toistuvat ahtaajien lakot, joita tapahtuu aina kun työmarkkinoiden pelisäännöistä neuvotellaan ainakaan muissa valtioissa oleville toimijoille kovin hyvää kuvaa maamme työmakkinoista anna, jos jollain alalla on tapana ruveta heti lakkoon, jos ei sopimusluonnos miellytä.

Ja toki ahtaajilla sekä muilla AKT:n jäsenliitoilla on ollut tapana vauhdittaa neuvotteluja lakkoilemalla, koska tuo liitto on avainasemassa, kun tuotteita kuljetetaan vähittäiskauppoihin tai ihmisiä lähdetään viemään töihin. Sen takia AKT.n lakot ovat perinteisesti erittäin näkyvä osa maamme elämää, varsinkin jos ne kohdistuvat linja-autoliikenteeseen sekä vähittäiskaupan jakeluketjuun. AKT on perinteisesti ollut iso ja varakas liitto, jolla on ollut varaa mennä lakkoon, ja pitää lakkoasetta päällä melko pitkään. Ja koska tuo liitto on monella alalla avainasemassa, jotta tuotetta saadaan perille, niin silloin tietenkin lakko on ollut loistava tapa lähteä hoputtamaan työnantajia taipumaan tuon liiton tekemiin esityksiin.

pimeakronikka.blogspot.fi