Skip to main content

NASA:n salaisen avaruusaseman historiaa sekä kysymys siitä, että mihin sitä muka tarvittiin


Kun NASA tutki 1980-luvun alussa mahdollisuutta rakentaa salainen avaruusasema Kuun taakse ns. “Lagrangen pisteeseen”, jossa sen olemassaolo voidaan salata, niin sen tiedemiehet tutkivat useita erilaisia muotoja, joilla asemasta voitaisiin tehdä sellainen, että sitä ei kyettäisi havaitsemaan tutkalla tai visuaalisilla havaintomenetelmillä kuten teleskoopeilla. Syy miksi tällaista asemaa alettiin valmistella on jäänyt historian hämärään. Joidenkin ihmisten mielestä koko "asema" oli vain kulissi sille, että avaruuteen aioittiin lähettää Stealth-satelliitteja, joiden olemassaolo piti salata sillä, että USA muka rakensi miehitettyä asemaa, koska jos noita papereita olisi päätynyt KGB:n käsiin, niin silloin se varmasti olisi voinut niitä hyödyntää omissa projekteissaan.

Eli miksi tuollaista hyvin kallista projektia alettiin luoda sekä Lockheed-Martin-yhtiön että avaruushallinon toimesta on arvoitus. Projekti oli ns. "study projekti"-missä tehtiin teoreettista tutkimusta tuollaisen aseman valmistamiseksi, ja se jäi arkistoon eräänlaisena kummajaisena eli kasana paperia, ja koskaan ei kuulemma yhtään mitään oikeaa laukaisua tuon aseman suhteen olla milloinkaan tehty. Toki sen muotoa on kuulemma hyödynnetty niin ikään peruutetussa "Darkstar"-sateliitissa, joka oli luoda Stealth-satelliitti NRO:n tarpeisiin.

Tuolloin yksi muoto, mitä tutkittiin oli paperisen joulutähden muoto, joka oli periaatteessa samanlainen kuin mitä Lockheed-Martin-yhtiön “Skunk works”-ryhmä oli käyttänyt F-117 Black Hawk-stealth-hävittäjässään. Tuon salaisen avaruusaseman muodon piti olla sellainen, että tutkan lähettämä radiosäteily saadaan kimpoamaan sen pinnasta muualle kuin lähettimen antenniin, jolloin tuo laite ei kykene sitä havaitsemaan. Eli "Darkstar" muistuttaisi joulutähteä, missä on suhteettoman suuri verkkomainen lautasantenni, jolloin se voisi siepata radiosigaaleja erittäin tehokkaasti,

Samoin tuon aseman pinta piti rakentaa eräänlaisesta hiilikuidusta, jota ei tuolloin osattu valmistaa tarpeeksi suuria määriä. Hiilikuidun etuna on se, että tämä materiaali on luonnostaan mustaa, jolloin sen avulla voidaan luoda hyvin tumma pinta, minkä havaitseminen Maasta on erittäin vaikeaa. Mutta aseman ongelmana olisi sitten musta väri.

Se imisi auringon säteilyä voimakkaasti itseensä, ja siksi aseman valmistaminen olisi jotenkin hankalaa, koska sen sisälämpötila sitten nousisi niin korkeaksi, että oleskelu tuossa asemassa olisi tukalaa. Toki se voidaan panna pyörivään liikkeeseen, jolloin auringon säteily ei niin paljon tuota pintaa kuumenna, koska pyörivässä kappaleessa aurinko kuumentaa pintaa tasaisemmin, ja lämpö pääsee sitten myös säteilemään varjon puolelta pois.

Vaikka pyörivään asemaan telakoituminen voi tuntua hiukan hankalalta, niin nuo aseman kanssa työskennelleet insinöörit päättivät ratkaista ongelman sillä, että he laittavat aluseen pyörivän renkaan  ilmalukon ulkopinnalle, joka sitten pysyisi paikoillaan, kun joku alus telakoituisi tuohon asemaan. Tuossa renkaassa olisi ollut manipulaattorikäsiä, joilla se olisi tarttunut telakoituvaan Apollo-alukseen kiinnitettyihin kahvoihin, ja ohjannut aluksen suoraan tuohon ilmalukkoon. Kuitenkin aluksen pinta on sikäli ongelmallinen, että siihen osuu mikrometeoreja, joiden ansiosta se tuhoutuu ennen pitkään, ja tuon takia suurten rakenteiden valmistaminen avaruudessa on ongelmallista.

Näet vaikka avaruusasema voidaan lähettää palasina tuonne avaruuteen, ja kappaleet liittää toisiinsa melko helposti esimerkiksi siipimutterien sekä sähköisten vääntölaitteiden  avulla. niin mikrometeorien ongelma on siinä, että mitä painavampi kappale on, niin sitä enemmän se vetää muita kappaleita puoleensa. Mutta tuo ongelma voidaan ratkaista peittämällä aseman pinta timanttilasilla sekä piipaneelailla, joilla voidaan samalla tuottaa tarvittava sähkövirta, ja tuon pinnan kiinnittäminen on sikäli helppoa, että se voidaan asentaa tarranauhaan. Tuon panssarilasilla peitetyn piiaurinkokennon avulla tuon aseman sähkövirran tuotto turvataan, eikä sen tarvitse käyttää polttokennoja tai polttoainetta sähkövirran tuotantoon.

Kyseinen avaruusasema voidaan asemoida Kuun ja Maan välissä olevaan L-1 pisteeseen, mutta tuolloin ongelma on siinä, että se voidaan havaita Maasta käsin. Kun mietitään tuollaisen aseman salaamista, niin silloin voidaan kyllä sanoa, että niiden tehtävänä ei varmasti olisi mikään tiedustelu, koska vakoilu voidaan hoitaa muilla välineillä. Eli jos joku haluaa salata avaruusaseman, niin miksi hän sen tekisi? Toki tuollainen joulutähteä muistuttava pieni satelliitti voidaan lähettää Maata kiertävälle radalle melko huomaamattomasti, joten olisiko “Darkstar”-satelliitti oikeasti joulutähden muotoinen? Mutta miksi tuollainen avaruusasema sitten salattaisiin? "Darkstar"-nimeä käytetään muuten eräästä erittäin korkealla lentävästä vakoilulennokista, mutta uskon että se on ollut monien Stealth-ohjelmien nimenä ennen kuin ne ovat päässeet siihen vaiheeseen, että konkreettisia koelentokoneita on alettu valmistaa.

Tässä viittaan USA:n ilmavoimien projektiin, josta käytettiin nimeä MOL (Manned Orbital Laboratory). Tuota  projektia varjosti heti alkuun sellainen asia, kun että mitä USAF teki kyseisellä välineellä? Jos joku kenraali sitten aikoi testata esimerkiksi kemiallisia aseita Maata kiertävällä radalla, niin hän oli varmasti hullu. Näet jos tuo asema sitten olisi pudonnut maahan, niin silloin nuo kaasut olisivat levinneet pitkin ilmakehää. Jotkut ihmiset ovat pilanpäiten puhuneet siitä, että USA:n asevoimat olisivat kloonanneet joitakin maailman huipputiedemiehiä, ja sijoittaneet heidät kauas avaruuteen, jotta noiden henkilöiden kanssa ei päästäisi puhumaan.

Tuollaiset puheet ovat ikään kuin huonoja vitsejä jossain teekkaripiireissä, ja kuten varmaan tiedätte, niin silloin jos tällainen projekti tehdään, niin nuo supertiedemiehet olisivat eräänlaisessa putkassa, josta he eivät pääsisi pois. Näet heidän ruumiinsa olisi niin heikko, että se romahtaisia kasaan, jos nämä henkilöt joskus laskeutuisivat Maan pinnalle. Mutta kuten tiedämme, niin tällaisiin asioihin liittyvä salailu kiehtoo ihmisiä, ja siksi niistä kýllä saa keskustella ilman, että ketään lähdetään viemään yhtään mihinkään. Toki konventinaalisempi selitys tuollaiselle avaruusasemalle olisi varmasti sellainen, että sitä kautta huolletaan valtavia avaruusteleskooppeja, joita käytetään vakoiluun. Tai sitten he suunnittelivat stationaarisella radalla olevaa satelliittia (stationary trajectory satellite) , josta he käyttivät nimeä "avaruusasema".

Eli jos teleskooppi on hyvin kaukana Masta, niin se on turvassa matalalle kiertoradalle ulottuvilta ASAT-järjestelmiltä, mutta jos vakoiluun käytetään stationaariradalle sijoitettuja valtavia 5-10 metrin teleskooppeja, niin ne voivat  toimia paljon tehokkaammin kuin matalalla kiertoradalla olevat vakoilusatellitit. Näet jos nuo teleskooppi sijaitsee riittävän kaukana Maasta, niin silloin sen havaintoalue kattaa  suuremman osa Maasta, ja kun sen pitää kohdentaa tarkkailu johonkin tiettyyn kohtaan, niin silloin riittää se, että satelliittia vain hiukan käännetään, jolloin ajoainetta kuluu vähemmän. Samoin tuollaisen satelliitin reaktioaika on pienempi kuin matalalla radalla olevien valokuvatiedustelusateliittien, joiden pitää muuttaa rataansa aina, kun niiden halutaan tekevän nopeita ylilentoja.


Projekti sai nimen "Solar Warden", koska NASA tai USAF eivät sille aluksi keksineet mitään järkevää käyttöä, paitsi tietenkin stationaariradalle asetettujen ELINT- eli signaalitiedustelusatellittien huoltamisen. Mutta villit huhut lähtivät liikkeelle, ja puhuttiin esimerkiksi kiertoradalle valmiiksi sijoitetuista ydinaseista, joilla sitten "kommunistit" olisi ammuttu hajalle, jos he olisivat suunnanneet aggressioita USA:aa kohti. Tuolloin termi "kommunisti" tarkoitti USA:ssa tahoja, joiden oletettiin suunnittelevan yllätyshyökkäystä amerikkaan.


Comments

Popular posts from this blog

Schrödinger's cat: and the limits of that idea.

"In quantum mechanics, Schrödinger's cat is a thought experiment concerning quantum superposition". (Wikipedia, Schrödinger's cat). But the same thing can use as model for many other thought experiments.  Sooner or later, or at least in the ultimate end of the universe, the Schrödinger's cat will turn into wave movement. The information that this cat involved exists but the cat does not exist in its material form. The information doesn't ever vanish. It just turns its shape.  We are all trapped in the universe and time. The universe is the space that is entirety to us. There are no confirmed other universities. But the multiverse is a logical continuum for the expanding galactic megastructures.  The problem with natural things is this. They are black and white. They exist or do not exist. Could there be something, that exists and not exists at the same time?  Scrödinger's cat is thinking experiment about case their cat is not dead or not alive. But in this...

The string theory offers a new way to calculate Pi.

"Scientists discovered a new series for pi through string theory research, echoing a 15th-century formula by Madhava. By combining Euler-Beta Functions and Feynman Diagrams, they modeled particle interactions efficiently. Credit: SciTechDaily.com" (ScitechDaily, String Theory Unravels New Pi Formula: A Quantum Leap in Mathematics) People normally think that. The pi is the ratio of the circumference circle's circumference to the circle's diameter. The Pi is a mathematical constant 3.14159..., the endless decimal number. The Pi is interesting because developers can use that decimal number to make the encryption algorithms stronger.  The idea is that the encryptions program hides the message's original ASCII numbers by multiplicating those numbers with some decimal number. Or the system can add some numbers to those ASCII numbers.  "Aninda Sinha (left) and Arnab Saha (right). Credit: Manu Y" (ScitechDaily, String Theory Unravels New Pi Formula: A Quantum Le...

There are always more than three actors in the real world.

"An international research team is advancing precision timekeeping by developing a nuclear clock using thorium isotopes and innovative laser methods, potentially transforming our understanding of physical constants and dark matter. (Artist’s concept.) Credit: SciTechDaily.com" (ScitechDaily, Unveiling the Thorium Nuclear Clock and Its Time-Twisting Secrets) From Three-body problem... There are no pure three-body systems in nature. There are always more than three components in the system. For making real three-body systems we must separate those three bodies from the environment. Otherwise, there are stable effects. But nobody can predict some effects like distant supernova explosions or sun eruptions.  And one of those things that affect all bodies is time. When radioactive materials decay. That affects the stability and symmetry of the object.  Energy levels affect the existence of things like neutrons. The thorium atom clocks are next-generation tools for time measurement....