Trump allekirjoitti asetuksen, jolla hän kumoaa osan sosiaaliuudistuksesta, joka tunnetaan nimellä "Obamacare". Se miltä osin tuo uudistus sitten on kumottu on jäänyt hiukan epäselväksi, ja jostain kumman syystä en usko että Trump tätä uudistusta lopullisesti kaataa. Näet kyseessä on kuitenkin melko tärkeä asia, ja monen senaattorin asema riippuu siitä. Vaikka USA:n presidentti on maailman mahtavimpia miehiä, niin sisäpolitiikassa hänen valtansa on rajallinen, ja kun ajatellaan Trumpin taustaa, niin hän on nimen omaan liike-elämän presidentti. Eli hänen äänestäjänsä ovat niitä "amerikkaalaisen unelman" ilmentymiä, jotka toimivat yksityisen sektorin yrittäjinä tai talouselämän vaikuttajina. Ja kun mietitään nimenomaan sosiaaliuudistusta, niin silloin tietenkin nämä asiat ovat juuri tavallisia amerikkalaisia lähellä, kuten ne ovat myös tavallista suomalaista koskettavia asioita, jos henkilö sattuu olemaan suomalainen ja asumaan Suomessa.
Kun ajatellaan Trumpin sekä Obaman eroja, niin silloin tietenkin täytyy muistaa se, että Trump on hiukan karkea Obamaan verrattuna, ja hän käyttää paljon sosiaalista mediaa, jossa hän sitten käyttää liike-elämästä tuttua kieltä, mikä voi olla hiukan karkeaa. Ja hänen käytöksensä on muutenkin hiukan töksähtelevää, mutta uskon että tämä mies tulee sitten muuttumaan valtiomieheksi. Eli hän on oikeasti varmaan tarkoittanut ihan hyvää, mutta hiukan voisi sitä artikulaatiota muuttaa sellaiseksi, että se sopii USA:n presidentin suuhun. Mutta kun palataan siihen paljon puhuttuun "Obamacareen", niin silloin tietenkin joillekin on tullut yllätyksenä, että tuota amerikkalaista "sote-uudistusta" on arvosteltu. Nämä "Obamacaren" arvostelijat ovat käyttäneet sellaista argumenttia, että sillä on ikäänkuin ostettu suosiota tuolle presidentille. Ja tietenkin amerikkalaisen unelman mukaan jokaisen ihmisen tulisi pärjätä omillaan, ja rakentaa itse oma onnensa.
Tuota periaatetta kutsutaan termillä "self made man". Sen mukaan jokaisella ihmisellä on oikeus menestyä elämässään, vaikka hän ei kaikkia miellyttäisi, ja mitä se muilla mitenkään kuuluu, mitä toinen ihminen tekee. Tämä amerikkalaisen yhteiskunnan kulmakivi on peräisin uudisraivaajien ajoilta, jolloin oli vain "suo kuokka ja Jussi". Meitä suomalaisia kuitenkin hiukan pelottaa amerikkalaisessa yhteiskunnassa se, että siellä on niin kauhean huono sosiaaliturva, mutta silloin varmasti unohdetaan sellainen asia, että on paljon ihmisiä, joiden ainoa tapa käyttää sosiaaliturvaansa on alkoholin nauttiminen. Kun mietitään sitä, mitä esimerkiksi suomalaisen sosiaaliturvan kääntöpuoli on se, että kun ihminen saa rahaa ikään kuin tyhjästä, niin jotkut työttömät sitten passivoituvat. Se johtaa siihen, että muutamilta ihmisiltä jää "korkki auki", ja siitä seuraa sitten alkoholiongelmia, sekä oksentelua ja räyhäämistä pihoilla ja rappukäytävissä.
Sekä muita alkoholismiin kuuluvia asioita, joista välillä voidaan lukea lehdistä, Se mikä "self made man"- aatteessa on hiukan pelottavaa, on se että ihminen ikään kuin jätetään yksin rakentamaan omaa elämäänsä. Mutta toisaalta en tätä asiaa niin kauhean huonona sitten kuitenkaan näe, koska monesti ihminen, joka haluaa yrittää ei saa mitään muuta kuin lämmintä kättä, kun hän tarvitsee jotain suvultaan tai ystäviltään. Jos yhtiö sitten alkaa yllättäen menestyä tai juoksupoikana aloittanut henkilö nousee jonkun yhtiön johtoon, niin silloin alkaa ystäviä löytyä. Mutta toisaalta silloin kyllä muistetaan yleensä myös jokainen tuolle henkilölle tarjottu makkara tai kahvikuppi.
Toisaalta taas jos henkilö sitten joutuu työttömäksi, niin silloin saattaa ystäväpiiri lähteä pois hänen läheltään. Se juuri on näet ihmisluonteen ikävin puoli. Kun ihmisellä menee huonosti, niin silloin hänet aina hylätään, koska kukaan ei halua olla "looserin" kaverina. Mutta menestyjiä aina muistetaan yhteiskunnassa. Ja juuri tämän asian takia esimerkiksi johtajien pojilla ja tyttärillä on todella paljon ystäviä, ja ihmiset pelkäävät sellaista henkilöä, joka kohoaa ryysyistä rikkauksiin. Hän on silloin kokenut myös työelämän varjopuolet, ja sen kuinka pomo saattaa olla hyvin ikävä ihminen. Ja toki tuolloin työpaikoilla pelätään kostoa, kun ihminen jolle on vain karjuttu töissä astuu yhtiön johtoon, mikä ei sitten varmaan ole mukava asia niistä ihmisistä, jotka ovat hänet ehkä aikoinaan hylänneet. Kun ajatellaan Trumpia, niin hän on USA:n presidentti, jonka valitsee USA:n kansa.
Tietenkin hän ymmärtää, että missään nimessä USA:n teollisuutta ei palvele se, että maa rakentaa ympärilleen tullimuureja tai suhtautuu innovaatioihin vihamielisesti. Eli sen pitäisi päästä valitsemaan maahanmuutajien joukosta ne ihmiset, joiden ajatuksia sen teollisuus voisi hyödyntää maailmassa, missä kehitys ja innovaatio kulkevat eteenpäin nopeammin kuin koskaan ennen, ja jossa jokainen ihminen voi saada saman medianäkyvyyden kuin USA:n presidentti. Ja koskaan ennen ei maailma ole ollut niin pieni kuin nykyään, ja siksi on tärkeää, että yritykset saavat mahdollisimman laaja-alaista innovaatiota käyttöönsä, koska jos yhtiö jää polkemaan paikoilleen, niin silloin sen tuotteet vanhentuvat, ja ihmiset menettävät kiinnostuksen niitä kohtaan. Ja vaikka me emme ehkä halunneet Trumpia amerikan presidentiksi, niin hänet on USA:n kansa siihen tehtävään valinnut, joten tuon miehen kanssa pitää sitten seuraavat neljä tai kahdeksan vuotta elää.
Kun ajatellaan Trumpin sekä Obaman eroja, niin silloin tietenkin täytyy muistaa se, että Trump on hiukan karkea Obamaan verrattuna, ja hän käyttää paljon sosiaalista mediaa, jossa hän sitten käyttää liike-elämästä tuttua kieltä, mikä voi olla hiukan karkeaa. Ja hänen käytöksensä on muutenkin hiukan töksähtelevää, mutta uskon että tämä mies tulee sitten muuttumaan valtiomieheksi. Eli hän on oikeasti varmaan tarkoittanut ihan hyvää, mutta hiukan voisi sitä artikulaatiota muuttaa sellaiseksi, että se sopii USA:n presidentin suuhun. Mutta kun palataan siihen paljon puhuttuun "Obamacareen", niin silloin tietenkin joillekin on tullut yllätyksenä, että tuota amerikkalaista "sote-uudistusta" on arvosteltu. Nämä "Obamacaren" arvostelijat ovat käyttäneet sellaista argumenttia, että sillä on ikäänkuin ostettu suosiota tuolle presidentille. Ja tietenkin amerikkalaisen unelman mukaan jokaisen ihmisen tulisi pärjätä omillaan, ja rakentaa itse oma onnensa.
Tuota periaatetta kutsutaan termillä "self made man". Sen mukaan jokaisella ihmisellä on oikeus menestyä elämässään, vaikka hän ei kaikkia miellyttäisi, ja mitä se muilla mitenkään kuuluu, mitä toinen ihminen tekee. Tämä amerikkalaisen yhteiskunnan kulmakivi on peräisin uudisraivaajien ajoilta, jolloin oli vain "suo kuokka ja Jussi". Meitä suomalaisia kuitenkin hiukan pelottaa amerikkalaisessa yhteiskunnassa se, että siellä on niin kauhean huono sosiaaliturva, mutta silloin varmasti unohdetaan sellainen asia, että on paljon ihmisiä, joiden ainoa tapa käyttää sosiaaliturvaansa on alkoholin nauttiminen. Kun mietitään sitä, mitä esimerkiksi suomalaisen sosiaaliturvan kääntöpuoli on se, että kun ihminen saa rahaa ikään kuin tyhjästä, niin jotkut työttömät sitten passivoituvat. Se johtaa siihen, että muutamilta ihmisiltä jää "korkki auki", ja siitä seuraa sitten alkoholiongelmia, sekä oksentelua ja räyhäämistä pihoilla ja rappukäytävissä.
Sekä muita alkoholismiin kuuluvia asioita, joista välillä voidaan lukea lehdistä, Se mikä "self made man"- aatteessa on hiukan pelottavaa, on se että ihminen ikään kuin jätetään yksin rakentamaan omaa elämäänsä. Mutta toisaalta en tätä asiaa niin kauhean huonona sitten kuitenkaan näe, koska monesti ihminen, joka haluaa yrittää ei saa mitään muuta kuin lämmintä kättä, kun hän tarvitsee jotain suvultaan tai ystäviltään. Jos yhtiö sitten alkaa yllättäen menestyä tai juoksupoikana aloittanut henkilö nousee jonkun yhtiön johtoon, niin silloin alkaa ystäviä löytyä. Mutta toisaalta silloin kyllä muistetaan yleensä myös jokainen tuolle henkilölle tarjottu makkara tai kahvikuppi.
Toisaalta taas jos henkilö sitten joutuu työttömäksi, niin silloin saattaa ystäväpiiri lähteä pois hänen läheltään. Se juuri on näet ihmisluonteen ikävin puoli. Kun ihmisellä menee huonosti, niin silloin hänet aina hylätään, koska kukaan ei halua olla "looserin" kaverina. Mutta menestyjiä aina muistetaan yhteiskunnassa. Ja juuri tämän asian takia esimerkiksi johtajien pojilla ja tyttärillä on todella paljon ystäviä, ja ihmiset pelkäävät sellaista henkilöä, joka kohoaa ryysyistä rikkauksiin. Hän on silloin kokenut myös työelämän varjopuolet, ja sen kuinka pomo saattaa olla hyvin ikävä ihminen. Ja toki tuolloin työpaikoilla pelätään kostoa, kun ihminen jolle on vain karjuttu töissä astuu yhtiön johtoon, mikä ei sitten varmaan ole mukava asia niistä ihmisistä, jotka ovat hänet ehkä aikoinaan hylänneet. Kun ajatellaan Trumpia, niin hän on USA:n presidentti, jonka valitsee USA:n kansa.
Tietenkin hän ymmärtää, että missään nimessä USA:n teollisuutta ei palvele se, että maa rakentaa ympärilleen tullimuureja tai suhtautuu innovaatioihin vihamielisesti. Eli sen pitäisi päästä valitsemaan maahanmuutajien joukosta ne ihmiset, joiden ajatuksia sen teollisuus voisi hyödyntää maailmassa, missä kehitys ja innovaatio kulkevat eteenpäin nopeammin kuin koskaan ennen, ja jossa jokainen ihminen voi saada saman medianäkyvyyden kuin USA:n presidentti. Ja koskaan ennen ei maailma ole ollut niin pieni kuin nykyään, ja siksi on tärkeää, että yritykset saavat mahdollisimman laaja-alaista innovaatiota käyttöönsä, koska jos yhtiö jää polkemaan paikoilleen, niin silloin sen tuotteet vanhentuvat, ja ihmiset menettävät kiinnostuksen niitä kohtaan. Ja vaikka me emme ehkä halunneet Trumpia amerikan presidentiksi, niin hänet on USA:n kansa siihen tehtävään valinnut, joten tuon miehen kanssa pitää sitten seuraavat neljä tai kahdeksan vuotta elää.
Comments
Post a Comment