Keitä olivatkaan Kain ja Abel, jotka ovat raamatullisia veljessurman esikuvia, mutta samalla monien modernien elokuvien esittämien ideoiden kantamuoto

Aatamin ja Eevan pojat Kain ja Abel ovat varmaan kaikille Raamatun avanneille henkilöille tuttuja hahmoja, joita käytetään esimerkkinä siitä, kuinka Kain murhaa veljensä Abelin, Kun tuo hänen uhrilajansa ei miellyttänyt Jumalaa  Tuo tarina kuitenkin on hyvin ristiriitainen monella tavalla, ja sen analysointi on hiukan hankalaa, koska Jumala laittaa Kainin otsaan merkin, mikä suojelee häntä kaikilta vihamiehiltä. Kuitenkin hän joutuu sitten Danten mukaan helvettiin, jossa hän jäätyy sitten ikuisesti. Kyseinen kertomus on kaikessa lyhyydessään erittäin vaikeasti tulkittavissa, koska siinä toinen ikään kuin jää ilman rangaistusta teosta, jonka hän on tehnyt luottamusasemaa väärin käyttäen sekä täysin ilman syytä.

Tuosta Raamatun tarinasta tai sen pohjalta on tehty useita elokuvia, joista osa on enemmän ja osa vähemmän onnistuneita lähinnä kauhu- tai väkivaltaelokuvia, joissa esimerkiksi on kaksi veljestä, jotka ovat identtisiä kaksosia, ja toinen heistä on psykopaatti murhaaja, ja toinen taas on sitten mukava perhepoika, joka on hankkinut perheen tai muuta vastaavaa, tarinassa on sellainen eriskummallinen piirre, että vaikka Jumala karkottaa Kainin, niin hän panee tähän merkin, joka sitten suojelee häntä kaikelta pahalta. 

http://raamattu.fi/1992/1Moos.4.html#o5

Jos ajatellaan noita lahjoja, joita  pojat toivat, niin silloin pikkuveli  Abel toi hedelmiä ja Kain esikoiskaritsoita, ei teurastamista ei mainittu, niin silloin saattaa olla niin, että Abelille oli kerrottu etukäteen Jumalalla olleen jano, joten tuo poika sitten oli ajatellut parantaa asemiaan  tuomalla noita hedelmiä. Ja tämän takia tuo Jumala sitten Kain armahti, kun hänet sitten erämaahan lähetti, mutta merkitsi sitten kuitenkin hänet suojaavalla merkillä, mikä esti hänen vahingoittamisensa. Joten tuossa kohtaan ehkä on tuo Kainin esikoisasema ratkaissut tuomiossa paljon. Tuolloin tila kuitenkin meni esikoispojalle, jolloin Kainin ei tietenkään sen takia tarvinnut veljeään tappaa, ja olihan Abelkin toki vaivaa nähnyt, kun hän oli maata kääntänyt. 

Kuitenkin Raamatun mukaan tuo riita alkoi siitä, kun Abelin antama uhri oli Jumalalle mieluisampi kuin Kainin, niin silloin saattoi käydä niin, että Kain katsoi Abelin olleen petollinen tai saaneen kaiken liian helpolla. Toki Kain oli Raamatun mukaan tuonut uhriksi lampaidensa esikoiskaritsoja sekä niiden rasvaa, mutta jumala osoitti suopeutta vain Abelin antamaa lahjaa eli tilan antimia kohtaan, ja se saattoi sitten ottaa Kainia päähän, eli esikoiskaritsa varmaan oli hänelle kuitenkin melko rakas eläin, ja kun ei tuo lahja sitten kelvannut, niin se sai tuon miehen raivon valtaan. ja siinä sitten Jumala ikään kuin asettuu tuon pojan puolelle, ja kehottaa häntä katoamaan paratiisista, joten oliko tuo teko sitten ikään kuin pimitetty poikien vanhemmilta.

Noiden elokuvien juoni on yleensä samanlainen, eli niissä sitten on yleensä käynyt niin, että tuo kaksoisveli on lähtenyt johonkin käymään tai sitten hän on joutunut laitoksessa olleen veljensä surmaamaksi. Jonka jälkeen sitten tietenkin tuo kammottava kaksoisveli ottaa perheessä veljensä paikan, ennen kuin tunnollinen poliisietsivä, opiskelijapoika tai perheen serkku havaitsee ”sen salaperäisen eron”, jolla nuo veljekset erotetaan toisistaan, eli tuo ”paha poika” ei sitten koskaan esimerkiksi laita punaista liinaa lautasen reunalle tai muuta sellaista.

Tai sitten joku kaupunkilainen sattuu vilkaisemaan tuon henkilön olan yli, mitä hän kirjoittaa, ja siitä sitten soitetaan poliisit paikalle, jolloin puolet tuon englantia virkakielenään käyttävän valtion alueella tapahtuneista murhista selviää siinä paikassa, kun joukko poliisisetiä juoksee sitten maihinnousukenkiä kauppaavan yhtiön sponsoroimassa kohtauksessa rynnäkkökiväärit kädessään pitkin katuja. Samoin tuosta tarinasta on tehty ultratekninen karate-elokuva nimeltään Face/Off, jossa kaksi pukusetää vaihtaa naamat keskenään, ja sitten seuraa joukko loistavia karatekohtauksia, joissa kaksi hyvin pukeutuvaa herrasmiestä yrittää lahdata toisiaan, ja elokuvassa tietenkin esitellään joukko aseita, joista on otettu oikein loistavia lähikuvaotoksia, jotta joku jenginuori sitten voi noita välineitä lähteä ostamaan kaupasta.

Kuitenkin tuo elokuva perustuu kasvojensiirtolaikkaukseen, eikä tuon elokuvan ohjaaja ole koskaan kuullut sormenjälkeen perustuvasta tunnistuksesta. Eikä siitä että ihmisellä saattaa olla arpia, joista hän ei ole koskaan kertonut kenellekään tai joita ei ole merkitty viralliseen tunnistuskorttiin. Ja yksi klassikoista tietenkin on sellainen arpi, mikä on esimerkiksi miehen sukuelimen takana. Mutta kun puhutaan esimerkiksi sormissa tai muualla kehossa olevista arvista, jotka saattavat johtua esimerkiksi poistetuista tatuoinneista, niin toki jos puhutaan siitä, että esimerkiksi KGB tai joku muu tiedustelupalvelu olisi tehnyt keinotekoisia kaksosia, joista toinen korvataan sitten toisella, niin tietenkin oikeassa elämässä myös nuo arvet pitää voida mallintaa, koska ne tuovat henkilölle uskottavuutta. Tuolloin puhutaan eräässä kirjassa mainitusta mallista, missä KGB olisi tehnyt amerikkalaisen naisen keinoheldelmöitetystä lapsesta kloonin, joka sitten pitää oikeassa paikassa vaihtaa tuohon amerikkalaiseen lapseen.

Tuossa kauhutarinassa kyseinen klooni kasvatettaisiin jossain Venäjällä, ja sitten hänet sijoitetaan tuon amerikkalaisen veljensä tilalle. Kuitenkin epäilen että edes Stalinin hullut koirat eivät aivan tuollaista operaatiota lähtisi tekemään, koska kyseessä ovat identtiset kaksoset, ja jos toinen tapetaan, niin voitte ajatella miltä toisesta tuolloin sattuu tuntumaan, vaikka he eivät edes ennen olisi toisistaan tietoisia. Mutta tuosta voisi sitten tehdä oikein loistavan trillerin, missä lapsi vaihdetaan ulkomaisen tiedustelupalvelun toimesta, jotta he saisivat ”miehen” vastustajan esikuntaan. Tuollainen lapsi tietenkin tehtäisiin sellaisista sukusoluista, joiden luovuttajat ovat esimerkiksi yliopiston opiskelijoita, ja sitten pitää tuon keinoheldelmöitettävän naisen olla sopiva, jotta voidaan varmistaa, että tuo lapsi sitten pääsee oikeisiin asemiin yhteiskunnassa. Tästä olen joskus ennenkin kirjoittanut, joten palataan tuohon Raamatun tarinaan, josta alussa mainitsin.

Kyseinen Raamatun tarina saattaa kertoa ihmisille esimerkiksi epärehellisyydestä, mutta kun ajatellaan tuota Raamatun maailmaa, niin silloin vanhin poika peri automaattisesti tilan, ja nuorempi veli sitten sai asua siinä veljensä luvalla, ja vanhempi vei tietenkin oli isän edustaja pikkuveljeään kohtaan. Tuo varmasti sai aikaan ristiriitoja, ja ehkä jossain vaiheessa tuolta toiseltaveljeltä sitten paloi käämit tuhon tapaan, ja sitten hän löi veljensä kuoliaaksi ehkä kuokalla. Tuolloin voidaan kyllä päätellä, että Kain oli syyllinen kuin synti, mutta lieventävänä asianhaarana saattoi olla veljen häneen kohdistama halveksunta vai oliko tilanne ehkä toisin päin. Halveksiko Kain Abelia, koska tämä ei sitten omannut hänen miehekkäitä otteitaan vaan kasvatti kasveja eikä helunut ympäriinsä kirveen kanssa lopettamassa omia eläimiään ja tappelemassa susia vastaan. Ja ehkä Kain kun oli lammaspaimen, mutta kun jumala oli suosiollisempi Abelin uhrille, jonka hankkimiseen ei tietenkään mitään vaivaa näennäisesti  tarvinnut nähdä, alkoivat ristiriidat nousta pintaan , ja silloin kun isä sitten vain veljeään kiitteli, niin häneltä paloi hermot.

Toki Abel oli kiltti poika, joka valvoi kuuliaisesti isänsä vierellä, ja komensi toista sitten tekemään peltotöitä, jotta itse pääsisi siihen sitten esittämään kunnon poikaa, jota kaikki kiittelivät isänsä hyvästä hoidosta, ja sitten kun Abelilta oli hermot menneet, niin hän saattoi lähteä kuuntelemaan sitä, mikä teki tuosta veljestä sen paremman ihmisen. Ja tietenkin hänen piti myös miettiä sitä, että miksi aina pikkuveli joutui lähtemään. Joten ehkä tuo kotona syntynyt ristiriita, eli se kuinka Abel sitten aina sai kaiken anteeksi ja pääsi vesilasin kantamisella koko viikon töistä sai tuomarin

armahtamaan tuon veljen, joka oli toisen houkutellut pellolle ja lyönyt tämän kuoliaaksi.Tuota asiaa vasten katsottaessa ei tuota tekoa voitu ymmärtää. Mutta miksi Jumala ikään kuin kuitenkin tuon murhaajan armahtaa, vaikka teko on kamala. 

Ehkä tuo tarina on kirjoitettu ikään kuin tuomarille ohjeeksi tai lakimiesten kouluttamista silmällä pitäen, jotta nuoret juristit osaisivat sitten tuomarin edessä etsiä tekstistä sellaisia kohtia, jotka saisivat tuomarin alentamaan tuomiota. Näet jo tuolloin Rooman valtakunnassa piti asianajan pitää päämiehensä puolta, koska näin saatiin aikaan puolueeton käsittely, missä esimerkisi orja saattoi kertoa oman näkemyksensä tapahtumista, koska saattoi olla niin, että joku roomalainen ylimys oli orjaa käskenyt surmata vaikkapa keisarin. Tuolloin tietenkin syylliseksi todettiin sekä orja että isäntä, tai orja saatettiin tuolloin vapauttaa, jos hän ei ollut tiennyt tekonsa vakavuutta, vaan luottanut sokeasti isäntänsä tietoon sekä pyytettömyyteen. Ja tuolloin isäntä lähti tietenkin mestauslavalle, jos saatiin osoitettua orjan olevan tietämätön Rooman laista.

kirjabloggaus.blogspot.fi