Kuru eli "naurutauti" on eräs maailman kammottavimmista prionisairauksista, joka kuitenkin on voitettu, koska tutkijat havaitsivat sen yhteyden "hullun lehmän tautiin" ja muuttuneisiin proteiineihin
”Kuru” on nykytiedon mukaan kolemaan johtava neurologinen sairaus, joka tunnetaan nimellä ”Naurutauti”. Sen aiheuttaja on säilynyt tuntemattomana, mutta tuon taudin arvellaan olevan sukua ”Hullun lehmän taudille”, joka syntyy siten, että nauta syö lihaa sisältävää rehua, jonka jälkeen sen elimistössä alkaa muodostua proteiinia, joka tuhoaa hermoston. Ihmisillä tavattava muoto tuosta kammottavasta proteiinista johtuvasta taudista on "Creutzfeldt-Jacobin tauti, johon ei ole mitään parannuskeinoja, jos ihminen on kerran sen saanut. Eli ainoa tapa välttää tuota sairautta, on välttää "hullun lehmän taudin" saastuttamien nautojen lihaa.
Tuo proteiini vaikuttaa samalla tavalla myös ihmiseen, joten sen takia hullun lehmän taudin sairastuttaman eläimen lihaa ei saa syödä. ”Naurutaudin” alku on sellainen, että ihminen alkaa yllättäen saada naurukohtauksia, jotka sitten tihenevät, kunnes henkilö nauraa katkeamatta, ja lopulta tuo tauti sitten aiheuttaa ihmisen kuoleman. Taudin tiedetään johtuvan eräästä proteiinista, joka muuttuu ihmisen elimistössä tappavaksi. Viimeinen ihminen on kuollut tuohon tautiin vuonna 2005, mutta ennen ihmissyönti aiheutti sen, että tämä tauti oli melko yleinen eli noin 1950 ja -60 luvuilla 200 ihmistä vuodessa kuoli siihen, mutta Australian siirtomaavallan aikaan tapahtunut kannibalismin kieltäminen aiheutti tautitapausten määrän romahtamisen.
Syyksi epäillään toisen kädellisen aivojen syömistä. Ehkä johonkin rituaaliin kuuluva rituaalin omainen apinan aivojen tai vastaavien ”tuotteiden” syöminen saa ehkä aikaan tuollaisen ”Hullun lehmän taudin” kaltaisten proteiinien kehittymisen ihmisen ruuansulatuskanavassa. Jos tuollainen proteiini sitten pääsee ihmisen aivoihin, niin silloin hän menehtyy tähän sairauteen, koska tuo proteiini toimii kuin nanokone, eli kun se joutuu hermo- tai muuhun soluun, niin sen kierteinen rakenne avautuu, ja tuo pieni kone sitten rikkoo solujen kalvot, jonka jälkeen ihmisen aivot lopulta tuhoutuvat.
Tuon proteiinin pohjalta on ideoitu nanokoneita, joihin on liitetty sellainen proteiini, että elimistö ohjaa ne syöpäsoluihin, jotka tuhoutuvat sitten tuon koneen toiminnan seurauksena, mutta tuollaisen nanokoneen kokeilu on sikäli melko vaarallista, että vaikka se toimisi laboratoriossa jossain soluviljelmässä, niin riistäytyessään irti elimistössä sen toiminta voi aiheuttaa sellaisen ilmiön, missä ihminen ikään kuin nesteytyy sen toimesta. Laboratorio-olosuhteet eivät koskaan vastaa täysin ihmisen elimistössä olevia olosuhteita, ja siksi tällaisten laitteiden kehittäminen on melko vaikea prosessi.
Eli uhrin koko ruumis muuttuu lätäköksi, ja koska tuo kone tai proteiiniketju toimii mekaanisesti, niin että se ei menetä tehoaan joutuessaan solun sisään, vaan kun se taas on solun ulkopuolella, niin silloin lipidiketju menee taas kasaan, jolloin tuo nanokone voi siirtyä seuraavaan soluun. Tuo lipidiproteiinin liike johtuu siitä, että kemiallinen ympäristö muuttuu, mutta varsinaisesti mitään kemiallista reaktiota ei tapahdu, vaan proteiinin liike johtuu molekyylisidosten varausten muuttumisesta eli ”Van Der Waalsin voimista”, mikä tarkoittaa molekyylien välisiä sidoksia. Tuollaisia nanokoneita voidaan esimerkiksi ruiskuttaa taistelukentällä ilmaan, ja ne vaikuttavat ihmiseen todella tehokkaasti.
Koska ne eivät reagoi ympäröiviin kemikaaleihin, niin niitä ei havaita perinteisillä kemiallisia aseita havaitsevilla testeillä, ja niiden kehittäminen houkuttelee siksi, että noita välineitä voidaan kylvää esimerkiksi pölytyslaitteilla taistelukentille, ja ne sitten voivat nesteyttää kokonaisen armeijan. Kun tuollaiseen proteiiniin sitten lisätään rauta-atomeja, niin niitä voidaan ohjata ilmassa, kuten jotain supervoimakasta pölymyrskyä, joka voi tuhota kokonaisen armeijan.
Mutta kuten tiedämme, niin naurutauti ei välttämättä johdu proteiinista, vaan se voi olla myös jokin tuntematon bakteeri, joka vaikuttaa ihmiseen vähän samalla tavalla kuin syfilisbakteeri. Syfilistä eli kuppaa pidetään yleensä vähän hupaisana tautina, mutta todellisuudessa se on niitä perinteisiä ”tappavia tuliaisia”. Jos tuo tauti tulee ihmiseen, niin sen hoito vaatii sitten laajakirjoisia antibiootteja. Jos tuota tautia ei saada hoidettua, niin silloin ihminen kuolee aivoihin tulleeseen mätäpaiseeseen, ja joissakin maissa syfilistä on käytetty ruiskeena rikollisten teloittamiseen.
Myöhäissyfilis aiheuttaa voimakkaita mielisairauden oireita, mitkä ilmenevät hallitsemattomina raivokohtauksina sekä selvästi ”psykoottisena käytöksenä”. Tuon takia tämä tauti on ollut houkutteleva väline, kun esimerkiksi joitakin diktatuurivaltioiden johtoa arvostelevia kirjailijoita tai taiteilijoita on laitettu ikään kuin ”järjestykseen”. Tuolloin on esimerkiksi perheelle voitu selittää tuon henkilön pidättäminen siten, että hän oli jotenkin psyykkisesti sairas, vaikka taudin aiheutti ehkä kadulla annettu syfilisbakteereita sisältävä injektio, josta jää vain kovareunainen pieni ja vaikeasti parantuva haava, jota ei ehkä osata yhdistää tuohon tautiin, joka aiheuttaa hitaan mutta varman kuoleman.
Syfiliksen voi saada toki myös suojaamattomassa sukupuoliyhteydessä, ja tuollaisen irtosuhteen takia se sitten aikoinaan saapui jonkun merimiehen mukana Eurooppaan, ja mm. kansalliskirjailijamme Aleksis Kiven epäillään kuolleen syfilikseen, mikä saattoi aiheutua joko taiteilijapiirien vapaamielisestä suhtautumisesta sukupuoliasioihin. Tai sitten se annettiin hänelle ”Ohranan” agenttien toimesta jossain mielisairaalassa, koska tsaarin mielestä ei mitään kansallistunnetta toki tarvinnut herättää pienten eikä isojen kansojen parissa, jos se ei palvellut hänen henkilökohtaista tai suuren Venäjän maan etua. Joten tietenkin tuollainen mielisairaus ja sitä seuraava kuolema olivat kovasti noille poliisiprokuraattoreille mieleisiä asioita.
Comments
Post a Comment