Salaliittoteorioista sekä niiden käytöstä ihmisten tiedonsaannin vääristämisessä, kun keskustellaan esimerkiksi Kauko Juhantalon kaltaisesta ministeristä, joka unohtaa jäävätä itsensä lain valmistelusta

Jos olette lukeneet kirjan nimeltään ”Nimeni on Fletch”, niin silloin tiedätte, millainen valta lehtien päätoimittajilla on. On paljon kirjailijoita ja toimittajia, jotka kirjoittavat asioista vastuuttomasti, tai ainakin niin että totuus vääristyy niin, että koko juttu vesittyy tai sen sisältö vääristyy. Kun puhutaan esimerkiksi salaliittoteorioista, niin silloin varmasti on helppoa nimitellä niihin uskovia ihmisiä jotenkin häiriintyneiksi tai sitten heitä voidaan nimittää ”tyhmiksi”, vaikka kukaan ei koskaan ole edes noista salaliitoista puhunut yhtään mitään. Kun toimittaja lähtee tekemään juttuaan, niin hän voi suoraan lähteä liikkeelle teemahaastattelusta, mikä tarkoittaa sitä, että hän menee haastattelemaan jotain ihmistä. Ja silloin tietenkin vastuu siitä, mitä lehtiin kirjoitetaan on toimittajalla.

Eli hän voi joko kirjoittaa siitä, mitä hänen pöytäänsä vastapäätä istuva henkilö todella sanoo, tai sitten toimittaja voi tehdä niin, että hän tekaisee vastaukset. Samoin kun hän sitten lähtee julkaisemaan tuota juttuaan, niin sitä voidaan referoida eli lyhentää todella paljon. Kun ihmiset kuulevat puhuttavan esimerkiksi ”salaliitoista”, niin he eivät useinkaan tajua, että kun kaksi ihmistä puhuu keskenään jostain rikoksen suunnittelusta, niin silloin kyseessä on rikokseen tähtäävä salaliitto. Tai niin ainakin jossain maissa rikoslaissa sanotaan. Kuitenkin voidaan miettiä hyvin tarkasti sitä, että jos toimittaja kirjoittaa esimerkiksi siitä, kun joku poliitikko on vaikkapa unohtanut jäävätä itsensä lain valmistelusta, jos kyseinen laki koskee hänen liiketoimintaansa, niin voidaan kysyä, että onko kyseessä salaliitto hallituksen sisällä? Ja tuolloin tietenkin joidenkin ihmisten mielestä tuolloin ihmiset uskovat samalla myös kuulentojen olevan väärennös sekä hallituksen tekevän yhteistyötä humanoidien kanssa, mitkä tietenkin ovat aivan sama asia kuin joku "tapaus Juhantalo", jossa virheetön ministeri sitten unohti mainita sen, että hänen yhtiönsä sai valmisteilla olevasta laista hyötyä.

Jos tuollaisen yhtiön olemassaolo sitten salataan esimerkiksi siksi, että ministeri on ”niin mukava kaveri”, niin onko kyseessä silloin salaliitto vai miksi tällaista kuviteltua tilannetta, missä ministeritoveria ikään kuin suojellaan voidaan kutsua? Ja tässä vaiheessa voidaankin kysyä, että oliko esimerkiksi ”tapaus Juhantalo”, missä ministeri asetettiin syytteeseen tällaisesta asiasta jonkinlainen ”salaliitto”. Ja joskus mietin sitä, että kuinka monta "tapaus Juhantalon" kaltaista asiaa on maassamme salattu siten, että niitä vain ei olla julkaistu lehdessä. Puhuttaessa esimerkiksi tilanteesta, missä on pankeissa myönnetty lainoja puutteellisin vakuuksin, niin silloin kyllä kysyisin, että miten noita vakuuksia ei sitten olla tarkastettu? Jos pankinjohtaja antaa miljoonalainoja ulos pankista, niin kai hän sitten tarkistaa sen, että esimerkiksi maatilat tai asunnot ovat oikeasti tämän lainan hakijan omaisuutta. Kuitenkin joissain tapauksissa saattaa esimerkiksi väärä tieto siitä, että lainan hakijan haltuun tulee päätymään jotain omaisuutta voi saada aikaan sen, että pankinjohtaja myöntää lainan ilman vakuuksia.

Tuon asian takia ei koskaan saisi olettaa mitään, vaan kaikki asiakirjat pitäisi varmistaa sieltä, missä ne ollaan tehty. Tuollainen tilanne, missä pankinjohtaja voi alkaa kuvittelemaan sellaisia asioita, että joku maatila päätyy lainan hakijan haltuun voi olla se, että maatilan omistajaa haetaan holhoukseen. Ja tuolloin unohtuu usein sellainen asia, että tuo maatilan omistajaan kohdistuva oikeustoimikelpoisuuden rajoittaminen ei tarkoita sitä, että hänen tilansa automaattisesti pannaan myyntiin. Samoin tällaisessa tapauksessa tulee eteen sellainen asia, että oikeudettomasti hankittua tietoa ei koskaan saisi käyttää hyväksi päätöksenteossa. Eli se että joku henkilö on kirjoittanut Internetiin vaikkapa Kennedyn murhasta ei tarkoita sitä, että hänet suoraan siitä laitettaisiin holhoukseen. Kun keskustellaan esimerkiksi erilaisten valtakirjojen kelpaavuudesta asianajoon, niin silloin tietenkin pitää muistaa sellainen asia, että asianajoa saa harjoittaa vain henkilö, jolla on siihen lupa.

Tämän luvan saa suorittamalla vähintään oikeustieteen maisterin tutkinnon yliopistossa, ja sitten tietenkin pitää muiden asianajoa koskevien kelpoisuusvaatimusten täyttyä. Eli mikään ”avoin asianajovaltakirja” ei tähän asianajoon oikeuta. Vaikka henkilöä vastaan olisi tehty kanne oikeuteen, niin kaikki maailman kanteet eivät kuitenkaan mene läpi, vaikka niitä ajaisi kuinka nimekäs asianajaja. Kun keskustellaan esimerkiksi siitä, mitä väärillä keinoilla hankittu asiakirja voi pahimmillaan olla, niin silloin tietenkin unohdetaan se, että tämä asiakirja saattaa olla oikeastaan pelkkä väärennös, ja ilman oikeuden päätöstä ei mitään omaisuuden siirtoa koskevaa toimenpidettä lähdetä tekemään. Kuitenkin esimerkiksi salaliittoteoriat ovat joidenkin ihmisten mielestä sellainen asia, että niiden takia pitää sitten joku ihminen saattaa oikeudessa toikeustoimikelvottomaksi.

Siitä sitten tulee hyvä mieli, kun saa oikein kunnolla näyttää kaikille, kuinka paljon tällä kertaa omalta kohdalta on lain kanssa joustettu, jotta muutkin näkevät, että ”herroille ei rypyillä”. Tuolloin itse kyllä kysyisin, että kuka oikeastaan noihin ”Illuminateihin” uskoo? Se joka kirjoittaa jostain 1700-luvun lopulla perustetusta salaseurasta, vai se joka lähtee henkilöä hakemaan tämän takia mielisairaalaan? Missään laissa ei lue yhdenkään yksityishenkilön nimeä, joten lakeja pitää sen takia kaikkien noudattaa. Kuitenkaan mikään oikeuden päätös ei ole sellainen, että se sitoo vain yhtä osapuolta. Eli niitä pitää yleensä kaikkien noudattaa, vaikka toinen osapuoli olisi kuinka vihattu ihminen hyvänsä.

Kun palataan esimerkiksi toimittajien vastuuseen, niin silloin aina välillä vastaan tulee tapauksia, missä ikään kuin unohdetaan sellainen asia, että esimerkiksi päätoimittaja on saattanut oikeasti sekaantua huumekauppaan. Ja tuolloin tietenkin tulee helposti mieleen sellainen asia, että esimerkiksi haastateltavien lausuntoja aletaan muunnella, jotta he olisivat epäluotettavan tuntuisia. Ja silloin tietenkin on hyvin houkuttelevaa alkaa vihjailemaan tuon pöytää vastapäätä istuvan henkilön olevan jotenkin tyhmä, tai vielä parempi tapa olisi sitten mainita hänen uskovan esimerkiksi valtionhallinnossa olevaan salaliittoon. Kun henkilö on itse epäiltynä rikoksesta, niin silloin saattaa hänellä olla mielessään sellainen asia, että hän ikään kuin mustamaalaa todistajia, sekä esittää heitä jotenkin häriintyneinä.

Tuolloin paras tapa hoitaa asioita, on kertoilla ympäriinsä siitä, kuinka tuo kirjoituksen kohde uskoo salaliittoon hallituksen sisällä. Sillä tavoin saadaan sitten hänet näyttämään hiukan erikoiselta, ja sitten voidaan pyytää näitä paljon puhuttuja virkamiehiä apuun, jotta tuo henkilö saataisiin sitten täyteen holhoukseen. Tuolloin voi esimerkiksi ”rikokseen tähtäävän salaliiton” tilalle tulla sanahirviö ”hallituksen salaliitto”, ja tietenkin on kysymys salaliitosta valtionhallinnossa, jos esimerkiksi kunnan vesilaitoksen johtaja sekä hänen toimintaansa valvova virkamies vetävät kunnan rahoilla vesijohdot omille saunamökeilleen. Tuo ei kuitenkaan mikään kovin suuri asia ole, mutta kuitenkin kyseessä on kunnan varojen väärinkäyttö, vaikka siitä ei paljoa olla puhuttu.  

marxjatalous.blogspot.fi

David Morrellin kirjoittama "Ruusun veljeskunta" ("Brotherhood of the Rose", 1983) kertoo kahdesta agentista, jotka kääntyvät kouluttajaansa vastaan, sekä mutkikaasta isäsuhteesta.

David Morrellin kirjoista ensimmäinen, jonka luin oli nimeltään ”Ruusun veljeskunta” (Brotherhood of the Rose, 1983). Tuossa kirjassa on kaikki ne ainekset, jotka tekevät siitä melko vakuuttavan oloisen agenttikirjan, missä tietenkin on paljon väkivaltaa, mutta kuitenkin kirjassa on hiukan normaalia syvällisempi aspekti, joka ilmenee esimerkiksi sen päähenkilöiden henkilöllisyyden sekä identiteetin luomisessa. Kirjan varsinainen päähenkilö on koulukodin sekä erään toverinsa kautta CIA:han ajautunut ”Saul Chrisman”, joka on kuulemma juutalainen, ja sitten tietenkin tuon identiteetin pohjalta voitaisiin ajatella niin, että hän saattaisi olla jonkun sotarikollisen poika, ja juutalaisen identiteetin piti sitten suojella häntä siltä, että tuo mies alkaisi kysellä menneisyytensä perään.

Hänet vie CIA-miesten vaikutuspiiriin eräs toinen koulukotipoika ”Christopher ”Chris” Kilmoonie”, jonka salaperäinen ”Elliot” on ottanut huostaansa sekä valvontaansa. Kirjan sisältö ei etene kronologisessa järjestyksessä, vaan keskellä on pitkä kuvaus noiden miesten kouluajoista, sekä siitä miten he ajatuivat ”vihreisiin baretteihin” ja siitä CIA:han erään karkausta koskeneen tapauksen yhteydessä sattuneiden pahoinpitelyiden kautta. Eli tuo Elliot sitten vei noille pojille karkkirahaa, ja kun he sitten olivat matkalla kohti automaattia, niin he joutuivat hakatuksi, ja muutenkin tuon Morrellin luoman miehen toiminta ei ole mitenkään lastensuojelun hyväksymää, ja itse kyllä olen joskus miettinyt sitä, kuinka hän tuossa kirjassa luo nuo parit, mitä hän käyttää omina ”hitmaneinaan”.

Hän ikään kuin valitsee nuo taisteluparit niin, että noiden poikien ominaisuudet täydentävät toisiaan, ja se tietenkin tekee heistä erittin läheisiä. Ja sittten Elliot tietenkin vielä esiintyy pojille heidän hyväntekijänään, mikä tekee koko kirjan juonesta hiukan inhottavan. Hän tietenkin on luonut Chrisin isälle taustan lentäjänä, joka on kuollut koelentäessään huippusalaista pommittajaa Japanissa. Morrell esittelee tuota hahmoa melko tarkasti, mutta samalla hänen kirjastaan puuttuu päähenkilön ”Saul Chrismannin” henkilöhistoria lähes täysin. Tuolta puolen katsoen hän ei kovin täydellistä henkilöhahmoa ole luonut, vaikka tuo mies on tietenkin kirja päähenkilönä. Tuossa kirjassa pohditaan sitä, mikä on valtion moraali, kun se haluaa antaa ihmiselle valtaa päättää toisen puolesta tämän elämästä. Ja tuon kirjan pahan isäpuolen eli Elliotin esikuvana on todennäköisesti CIA:n vastavakoilun päällikkö James Angelton, joka kuitenkaan ei varmasti tällaista uskaltaisi tehdä.

Tuon kirjan ideana on se, että tuo vastavakoilun päällikkö kouluttaa koulukotipojista omia palkkamurhaajiaan, joiden tehtävänä on ikään kuin ”poistaa” valtion hallinnosta ihmisiä, jotka vaarantavat CIA:n, mutta kirjan juoni on melko erikoinen, koska siinä sitten paljastuu sellaisia asioita, että tuo mies on myynyt noita palveluksiaan myös muille ihmisille kuin CIA:lle. Ja kirjassa tietenkin esiintyy koko joukko erilaisia taisteluvälineitä, joiden hankkiminen ei varmasti oikeassa elämässä olisi kovin helppoa, vaikka ihmisellä olisi suhteita.

Myös osa noiden kirjojen henkilöiden toiminnasta on täysin absurdia, kuten se kun tuo Chris sitten vuokraa lentokoneen tallelokerosta ottamillaan rahoilla, ja lentää velipojan luokse kalliovuorille. Siinä sitten Morrellilta on unohtunut, että lentäjän pitää aina tehdä lentosuunnitelma ennen lentoon lähtöä, jonka jälkeen hänen pitäisi sitten vielä seurata tekemäänsä suunnitelmaa. Ja tietenkin tuo lentokone on vuokrattu CIA:n luomalla henkilöllisyydellä, ja tuo lentäjä on näyttänyt CIA:n antamaa lentolupakirjaa.

Ja kuten varmaan arvaatte, niin tulos sitten on melko erikoinen, koska hän ei ole mitenkään miettinyt sellaista vaihtoehtoa, että häntä varjostetaan esimerkiksi TR-3B ”Dragon lady”-vakoilukoneella. tässä skenaariossa vakoilukoneen kamera kohdennetaan tuohon Cessnaan, ja sitten tuota konetta seurataan noin 10 000 metriä niiden päältä. Myös tuota kohtausta ennen oleva pankkikohtaus, missä ”Chris” hakee noita rahojaan on hellyttävä, kun hän esittää henkilökorttinsa, ja sitten häneltä kysytään tunnussana. Se sitten tietenkin on jokaisen pankkivirkailijan velvollisuus, ja koskaan kukaan noista virkailijoista ei raportoi millekään USA:n tiedustelulaitokselle kuten FBI:lle, paikallisen poliisin ATARI-ryhmälle tai DEA:lle, jotka varmaan ovat kiinnostuneita siitä, mitä ihmiset tallettavat pankkeihin.

Samoin CIA:n kirjanpitäjät ovat tietenkin sellaisia, että he eivät mitenkään seuraa pimeiden operaatioiden rahoitusta, joten nuo agentit, joiden koodinimet ovat ”Romulus” ja ”Remus” voivat pimittää tuota rahaa näistä operaatioista. Huomatkaa myös miten esimerkiksi kirjassa kuvaillaan Krav-Magaa, eli sillä muka sitten tehdään noista agenteista voittamattomia. Kun sitten paljastuu se kauhea asia, että Elliotilla on muitakin poikia palveluksessaan, niin silloin tietenkin seuraa järkytys. Mutta kaikista näistä asioista huolimatta on tämä kirja sitten melko hyvää luettavaa. Kuitenkin siinä on hiuka kliseitä, jotka saavat sen hiukan hymyilyttämään ainakin itseäni, ja niin varmaan kaikissa muissakin vakoilukirjoissa on.

kirjabloggaus.blogspot.fi

Venäjän kaksoiskansalaisuuden omaavaa henkilöä ei enää päästetä maamme asevoimien virkoihin.

Puolustusvoimien Scania-tankkiauto

Puolustusvoimamme eivät enää huoli töihin henkilöitä, joilla on venäjän passi. Tämä saattaa kuulostaa syrjimiseltä, mutta kuitenkin on olemassa sellaisia ajatuksia, että venäjän passin omaavat henkilöt urkkisivat maamme käytössä olevan kaluston suorituskykyä sekä esimerkiksi sellaisia tietoja, jotka koskevat ohjusten tai taktisten viestilaitteiden taajuuksia. Samalla on pelko siitä, että venäjän asevoimat kouluttaisi maassamme asevelvollisuutta suorittamaan lähtevistä henkilöistä ensin vaikka sotatieteen tohtoreita, jotka sitten lähetetään maahamme asevelvollisuutta suorittamaan, ja sitten he voisivat siirtyä hakemaan virkaa puolustusvoimista eli ilmoittautua kadettikoulun valintaprosessiin mukaan.

Sitten voisi käydä niin, että GRU:n agentti pääsisi maassamme korkeaan sotilaalliseen virkaan. Tuossa virassa toimiessaan hän voisi esimerkiksi tarjota väärää tietoa maamme asevoimien asioista maailman medioissa, tai muuten vahingoittaa maamme mainetta ulkomailla, mikä voisi tietää hyvin ikäviä seurauksia. Mutta koska tällä linjauksella halutaan estää urkinta, ja samalla myös kahden passin miesten asepalvelusta rajoitetaan, niin silloin tietenkin tulee mieleen sellainen asia, että se ilmeisesti tarkoittaa sitä, että meidän mamme asevoimissa ei noilla ihmisillä ole myöskään mahdollisuutta esimerkiksi saada varusmiehille varattua esimiesasemaa ollenkaan, tai sitten he eivät saisi palvella oikeastaan yhtään missään tehtävissä, missä heillä olisi pääsy esimerkiksi luottamukselliseen tietoon, ja noita paikkoja ovat varmaan viestijoukot, erikoisjääkärit, sekä kaikki paikat, missä käsitellään esimerkiksi länsimaista aseteknologiaa.


Tuota sitten tietenkin voidaan pitää sellaisena asiana, joka on kuitenkin "pakko tehdä", koska kansallinen turvallisuus sitä vaatii, mutta kuitenkin sen verran sanon, että olisiko nuo henkilöt sitten helpompi ohjata siviilipalvelukseen suoraan, niin ei sinne varuskuntaan tule sitten mitään simputettavaa väkeä, joka on valmiiksi hylätty AUK:sta ja myös muista esimies koulutuksista. Ja jolla ei mitään mahdollisuutta ole päästä esimiesasemaan edes varusmiehenä. Toki tuo päätös on varmasti syntynyt pitkän harkinnan tuloksena, ja se takuulla on ollut vaikea paikka maamme sotilaille, mutta tämä päätös on yksi esimerkki siitä, kuinka kansallisen turvallisuuden asiat eivät aina ole mukavia. Sen vuoksi maamme asevoimien olisi hyvä informoida tästä asiasta noita varusmiehiä, ennen kuin he astuvat palvelukseen, jotta siellä varuskunnassa ei mitään pettymyksiä tule. Kuitenkin mielestäni olisi parempi, että tuollainen poliittisesti epäluotettava aines ei sitten edes tulisi palvelemaan, vaan suuntaisi kiinnostuksensa siviilipalvelukseen.

Perustelen tätä kantaani sillä, että mitä varten armeijaan otetaan miehiä, joiden palvelus on hyvin rajoitettua, ja joille ei mitään aseita tai välineitä saa käteen antaa, ja jonka perässä täytyy kävellä jonkun upseerin tai muun valvojan valvomassa, että he eivät kuvaa mitään salaisia asioita, joten sillä perustelen sitä, että noiden henkilöiden asevoimissa palvelusta ei ole maallemme mitään hyötyä, ja polkupyöriä oppii kyllä siviilissäkin korjaamaan, jos se sitten on ainoa tehtävä. mitä heille voisi antaa. En ainakaan näe kovin monia muita palvelutehtäviä, missä ihminen, joka ei saa nähdä mitään luottamuksellisia asioita, voisi toimia täysipainoisesti kuin polkupyöränkorjaaja tai sääilmapallon lähettäjä.  Muuten täällä maassamme sitten kaikki muut aseet ja tehtävät ovat sellaisia, että niitä täytettäessä täytyy katsella jotain sotilaallista salaisuutta. Ja jos yläkuvan Scanian kuljettaja on vihollisen agentti, niin hän voi jättää polttoaineen toimittamatta taistelujoukoille, jos maamme joutuu hyökkäyksen kohteeksi.


m.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/yle-puolustusvoimat-ei-ota-enaa-toihin-suomen-ja-venajan-kaksoiskansalaisia/6291618

vapaaverkkojulkaiseminen.blogspot.fi

Stanley Kubrikin "Kellopeliappelsiini" heijastelee modernia ja ehkä hyvinkin vaarallista näennäisen liberaalia trendiä, missä ongelmia hoidetaan psykokirurgialla mieluummin kuin vankiloilla

Vuonna 1971 Stanley Kubrik niminen ohjaaja teki elokuvan nimeltään Kellopeliappelsiini (Clockwork orange), joka on kuuluisa kohtauksesta, missä päähenkilöä koulutetaan olemaan "hyvä ja positiivinen ihminen". Tuon britanniassa kuvatun elokuvan maailma on ikään kuin fantasiaa, missä väkivaltainen nuorisoryhmä terrorisoi ihmisiä, ja sitten myöhemmin heidät pidätetään, ja viedään kasvatuslaitokseen, missä käytetään erityisiä psykokirurgisia menetelmiä noiden ihmisten kouluttamiseen. Elokuvan lopussa sitten tuo "uudesti" syntynyt johtaja saa kohdata itsensä ja väkivaltaisuutensa, kun hän menee tapaamaan entisiä tovereitaan.

Tuo lähes kulttimaineeseen noussut elokuva heijastelee aikakautensa ilmiöitä kuten LSD:tä sekä Vietnamin sodan kauhuja. Elokuva ei ole koskaan menettänyt ajankohtaisuuttaan, ja sitä voidaan pitää erään nykyään vallalla olevan yhteiskunnallisen trendin ilmentymänä. Tässä trendissä vankeja kohtaan osoitetaan liberalismia sekä ymmärrystä, ja siinä varsinainen vankeinhoito on korvattu erilaisilla lääkinnällisillä sekä kirurgisilla menetelmillä, missä ihmisen luonnetta muutetaan lobotomian kaltaisilla leikkauksilla, missä aivojen aggressiokeskukseen eli amygdalaan tai mantelitumakkeeseen, mikä on raivokohtausten keskus ruiskutetaan sytostaattista myrkkyä tai sitä muuten tuhotaan, jolloin ihmisen impulsiivinen käytös loppuu, ja siksi psykokirurugiaa voidaan pitää melko varmana tapana estää ihmisiä tekemästä uusia väkivaltarikoksia. Mutta sitä voidaan käyttää myös autoritäärisen hallituksen toimesta ihmisten vaientamiseen.

Tuollaiset leikkaukset ovat yhdessä lobotomian kanssa kuitenkin vaarallisia, koska niissä voidaan ihmisen tunne-elämä latistaa hyvin tehokkaasti, mutta samalla leikkauksen kohteen luovuus sekä omatoiminen toiminta latistuu. Kuitenkin noiden leikkausten avulla saavutetaan parempia tuloksia sikäli, että tuolloin väkivaltaisen henkilön vankilapakoa ei enää tarvitse pelätä Yhtä paljon kuin ennen. Samoin kun noita hyvin väkivaltaisia vankeja ei enää tarvitse sitten vartioida kovin tarkoin, niin vankiloiden kustannukset laskevat. Mikäli noita psykokirurgisia menetelmiä verrataan esimerkiksi perinteisiin vankiloihin, niin silloin varmasti kenenkään ei noita ihmisiä tarvitse enää pelätä. Perinteisiä "koppihoitoja" ajateltaessa pitää muistaa se, että tietenkin osa noista vangeista oli oppinut läksynsä vankiloissa, mutta osa taas sitten kovettui vankiloissa vielä kovemmiksi, ja sitten tietenkin tuli joskus eteen sellainen tilanne, missä kuolemantuomion käyttöä piti ryhtyä harkitsemaan, mikä tietenkin lisäsi vankien pakenemiseen liittyviä riskejä.

Kuitenkaan koskaan muistettu sosiopaattisen persoonallisuuden tärkeintä tuntomerkkiä nimittäin heidän viehättävyyttään ei oltu koskaan mainittu valamiehistöille tai tuomareille. Tai varmaan he olivat lukeneet sarjamurhaajien olevan miellyttäviä ihmisiä, mutta he eivät varmaan tienneet koskaan, mitä se sana "viehättävä" oikeasti tarkoitti. Ollakseen vakuuttava täytyy sairaan ihmisen kehittää jokin asia, millä hän saa uhreja houkuteltua luokseen. Ja jos tuollainen kylmä sekä hyvän manipulointitaidon omaava henkilö sitten istuu oikeudessa, niin hän saattaa hyvinkin osata antaa itsestään sellaisen kuvan, että hän ikään kuin on uhri. Sosiopaattisen persoonallisuuden ikävin piirre on se, että nämä henkilöt eivät koe tekevänsä väärin, kun he pahoinpitelevät tai surmaavat uhrejaan, ja heidän ajatusmaailmansa on sellainen, että kaikki mitä he muuallakin tekevät on oikein. Ja jos sitten joskus käy niin, että poliisi saapuu kotiovelle, niin aina hänellä on selitys kaikkeen. Syytä on hänen vanhemmissaan, jotka eivät ole hänelle ostaneet lahjoja.

Tai sitten syytä on yhteiskunnassa, mikä ei päästänyt tuota henkilöä yliopistoon, vaikka hän oli lintsannut koulusta, ja todistus oli täynnä hylättyjä arvosanoja. Toki noita arvosanoja vain antoivat liian tiukat opettajat, jotka eivät ymmärtäneet sitä, kun tuo henkilö hoiti naapurin syöpämummoa koko päivän. Eli tuo hoito on saattanut olla sellaista, missä potilas on suoraan nukutettu unilääkkeillä, ja sitten hänet on pantu makaamaan muovilla peitetyille lakanoille, ja siinä sitten on tuo henkilö sitten jäänyt katselemaan televisiota tai pelaamaan tietokonepelejä alakertaan. Tuolla tavoin saadaan aikaan se, että naapurit ihastelevat sitä, kuinka altruistinen toinen henkilö on, ja joissakin tapauksissa syy ei ole kuitenkaan tuossa hoitajassa. Varsinkin nuoren henkilön ollessa kyseessä syy saattaa löytyä siitä, että esimerkiksi alkoholistivanhemmat ovat laittaneet lapsensa tuollaisen syöpäpotilaan hoitajaksi, ja tietenkään tuollaisella keskenkasvuisella ihmisellä ei ole mitään koulutusta tai kokemusta hoitaa noita asioita.

 Mutta toki saattaa olla niin, että tuo paikka on annettu jollekin aikuiselle, joka sitten on siirtänyt sen vaikka omalle lapselleen. Sosiopaattien paras temppu on uskotella, että he ovat altruisteja, mikä sitten vie heitä aiottujen uhrien läheisyyteen. Eli tällaisissa tapauksissa on ollut kyse ehkä sairaanhoitajan pätevyyden omaavasta henkilöstä, jonka toiminta on muuttunut huumeiden ja alkoholin käytön takia vastuuttomaksi. Puhuttaessa esimerkiksi rasismista tai väkivallasta, niin lapsi oppii nuo asiat hyvin nuorena, mikäli heidän vanhemmillaan on tapana käyttää rasistisia ilmauksia kotonaan. Jos henkilö on sellainen, joka sitten tekee toistuvia väkivallantekoja, niin silloin tietenkin olisi hyvä, että hänen käytöstään hoidetaan psykokirurgisilla menetelmillä, jotta tuollainen henkilö sitten ei olisi vaaraksi ympäristölleen. Vankiloiden ongelma on siinä, että niissä ihmiset oppivat mielistelemään psykiatreja, ja he saattavat olla hyvin hurmaavia ehdonalaisesta päättävän lautakunnan edessä, mutta sitten kadulla taas sama vanha meno jatkuu. Vangit oppivat hyvin nopeasti vastaamaan psykiatreille siten, että he antavat noille ihmisille parhaan mahdollisen kuvan itsestään.

 Eli arvioijille kerrotaan sitä, minkä nämä haluavat kuulla, ja siksi esimerkiksi täydellinen sosiopaatti voi päästä kaduille tekemään rikoksia. Kuitenkin on pakko sanoa, että nämä henkilöt ovat vain pieni vähemmistö vangeista, mutta samalla he ovat hyvin näkyvä osa vankeinhoidon työtä. Näet he ovat niitä ihmisiä, jotka täyttävät lehtien etusivut, ja kuitenkin vain yksi miljoonasta ihmisestä on tuollainen. Ja kun puhutaan niistä huonoista kotioloista, niin maailmassa on vaikka kuinka paljon ihmisiä, joilla on huonot kotiolot, mutta he eivät kuitenkaan ole mitään lehtien etusivuja täyttäviä ammattirikollisia, joten pelkät huonot kotiolot eivät selitä siitä, miksi jollain ihmisellä sosiopatia puhkeaa täyteen kukkaansa jolloin hän muuttuu ihmiseksi, jolla on sellainen asenne, että muut ihmiset ovat olemassa vain hänen omien tarpeidensa tyydyttämistä varten.

Ihmisarvoinen elämä sekä sairaalan vastuu siitä, "mikä on potilaalle parasta", ei ole sama asia kuin se, "mikä parasta henkilökunnalle"

Lääkärit sekä muut sairaalan työntekijät ottavat jatkuvasti vastuuta toisen ihmisen elämästä, ja sen takia täytyy sanoa, että heillä on työssään valtava vastuu. Mutta tuon asian takia esimerkiksi lääkärin koulutus kestää niin kamalan kauan. Ja tällä hyvin pitkällä koulutuksella varmistetaan, että kovin houkutteleva asia ei tuon viran ja velvollisuuden väärinkäyttö ole. Jos lääkäri käyttää virkaansa sekä asemaansa väärin, niin silloin hän tekee rikoksen, joka vie koko hänen elämänsä roskakoriin. Tuo lääkärin viran väärinkäyttö on näet sellainen asia, että sitä ei voida kuin kauhulla ajatella.

Itse olen joskus miettinyt sitä, että mistä minä tiedän mitä lääkäri oikeastaan tekee, tai että parantaako hän minun sairauksiani. Eli antaako hän oikeaa lääkettä tai poraako hammaslääkärini oikeasti reikää hampaassani? Tietenkin tiedän että turvajärjestelmä on olemassa, ja että hänen pitää lähettää raportteja sekä röntgenkuvia valvoville lääkäreille, ja tietenkin diagnoosit pitää tehdä oikein, jotta lääke olisi oikeanlaista, ja sen vaikutus olisi haluttua.

Mutta kuitenkin aina välillä eteen on tullut tapauksia, missä henkilökunta on kieltäytynyt potilaan toiveesta saada synnyttää keisarileikkauksella, ja seurauksena on ollut vaikea synnytys, ja sitten joskus on potilas kuollut, jos hänen esittämään toiveeseen ei olla suostuttu.  Joten aina tällaisissa tapauksissa on mieleeni tullut sellainen ajatus, että olisiko joku kätilö sitten halunnut esimerkiksi harjoitella synnytystä potilaan kustannuksella? Jos potilas toivoo jotain, niin silloin yleensä on ollut tapana kunnioittaa potilaan toiveita, jos se vain on mahdollista. Kuitenkaan henkilökunta ei jostain syystä ole noita toiveita noudattanut, ja missä mahtaa olla syy, kun aivan terve äiti kuolee synnytykseen?

http://www.mtv.fi/lifestyle/hyvinvointi/artikkeli/sairaalan-virhe-oli-kohtalokas-vastasynnyttaneelta-aidilta-koskettavat-viimeiset-sanat/6269518

Kun puhutaan synnytyskomplikaatoista, niin tuolla potilaalla oli edellisen synnytyksen yhteydessä ollut noita komplikaatioita, ja ne ilmeisesti oli kirjattu ylös vastaavan tapauksen varalta, mutta sitten tuota tekstiä ei olla viitsitty lukea. Ja seurauksena on ollut potilaan kuolema. Todella ikävä juttu tällainen asia, kun ajatellaan sitä, millainen maine noilla sairaalan työntekijöillä on muiden ihmisten silmissä. He antoivat potilaan kuolla, koska heidän mielestään hän ei tarvinnut sellaista hoitoa, mitä oli ehdotettu. Ja miksi noiden työntekijöiden mieleen ei tullut se, että potilastakin voidaan kuunnella noissa asioissa?

Lääkärien velvollisuus on hoitaa potilastaan mahdollisimman hyvin, ja siksi suurin osa heistä tekee välittömästi ilmoituksen tekemistään hoitovirheistä. Kuitenkin on olemassa lääkäreitä, joiden omatunto ikään kuin turtuu, jos he sitten esimerkiksi unohtavat pumpulitupon leikkaushaavaan. On paljon lääkäreitä joiden mielestä heidän toimintansa on aina oikeutettua, ja toki hoitovirheitä varten on olemassa vakuutus. Nämä lääkärit eivät mielestään tee mitään väärää siinä, että he eivät hoida potilaitaan tarpeeksi hyvin, ja jos he tekevät työtään alkoholin vaikutuksen alaisena, niin mitä sitä nyt ilmoittamaan vakuutusyhtiölle tai poliisille. Siinä tärveltyy sairaalan maine, ja lääkärin elämäntyö menee sitä kautta piloille, kun hän joutuu tilille teoistaan. Ja lääkärin virka houkuttelee joitain ihmisiä käyttämään asemaansa hyväksi.

Hoitovirheisiin kuuluu ikävä kyllä sellaisia tapauksia, joissa kuolema johtuu liian pitkästä odottelusta tai väärin annostelluista lääkkeistä. Eli joissakin tapauksissa kemoterapia on aloitettu liian myöhään, jotta lääkkeet olisivat ehtineet vaikuttaa syövän etenemiseen. Tuollaista lääkäriä kutsutaan "Dr. Palmiksi", mikä viittaa vanhanmalliseen elektroniseen päivyriin, koska hän katsoo kaikki asiat aina yön yli. Ja sitten yhtenä päivänä hän huomaa kasvaimen levinneen vähän liian paljon. Tuolloin tietenkin hän selittää kuulemistilaisuudessa, että "halusi säästää potilaan liian voimakkailta ja tuskallisilta terapioilta", mistä seurasi sitten yllättävä syöpäkuolema. Mutta samalla tietenkin on lääkäreitä, joiden mielestä esimerkiksi rintasyöpäpotilaaan ulkonäkö on tärkeämpi kuin hänen elämänsä, ja he sitten selittävät, kuinka heidän kannattaa jättää tuo rinta paikalleen, jotta nämä henkilöt sitten olisivat paremman näköisiä.

Seurauksena on sitten syöpäkuolema, jonka seuraamista ei kovin moni edes halua kuvitella. Tuollaista lääkäriä kutsutaan nimellä "Dr. Pamse" erään lasten sarjakuvan mukaan. Kyseessä on henkilö, jonka mielestä kaikki asiat voidaan hoitaa lääkkeillä eikä potilaan tarvitse koskaan tinkiä mistään. Tai jos tarkemmin ajatellaan, niin psykiatrisen tai holhouksenalaisen potilaan ollessa kyseessä, on luvat hoitoon aina kysyttävä potilaan omaisilta, jotta hän ei joutuisi juridiseen vastuuseen teoistaan, joihin kuuluu potilaan hylkääminen johonkin kopperoon. Tuollaiset lääkärit unohtavat usein sen, että potilas on se henkilö johon lääkäri kohdentaa hoitojaan. Heistä on paljon mukavampi kysy lupia hoitoihin potilaan vanhemmilta, koska se tietenkin merkitsee heille vähemmän paperityötä. Ja johtavan lääkärin tekiessä hoitovirheitä, hän voi sitten uhkailla muita henkilökuntaan kuuluvia uran vaikeutumisella, jos nämä puhuvat noista asioista esimerkiksi toimittajille tai lehdistölle.

Eikä hän silloin joudu kohtaamaan potilastaan muuten kuin objektina, josta haetaan sitten palkkatuloja. Eli hänelle potilaat ovat vain välttämätön paha, ja tärkeämpää tietenkin on se, että potilaan vanhemmat ovat hänelle ystävällisiä. Ja mitä sillä on väliä, mitä potilaat hänestä puhuvat, kun kaikki asiat voidaan sopia heidän ohitseen. Tässä lopussa sitten kysäisen vain, että kuinka monta kertaa esimerkiksi lastenkodin asukkeja tai prostituoituja on kuollut tällaisessa tapauksessa, että he eivät ole saaneet tarpeellista hoitoa, ja sitten tapauksia on saatettu peitellä esimerkiksi henkilökunnan ja muiden viranomaisten toimesta. Jos potilaalla ei ole omaisia, joihin voidaan ottaa yhteyttä, niin silloin on erittäin suuri vaara, että joku lääkäri käyttää tilannetta hyväkseen, ja sitten harjoittelee hänellä esimerkiksi selkäydinpunktiota. Tai sitten tekee turhia leikkauksia, koska tuolla ihmisellä ei ole ketään, joka häntä kaipaa, ja lääkärin on helppoa perustella noita tekoja sillä, että potilaalla on esimerkiksi joku tulehdus tai vastaava tila, ja jos hän sitten kuolee, niin ketään ei sitten seiso ovella vaatimassa tutkimuksia.

pimeakronikka.blogspot.fi

Suljetut nettiryhmät ja niiden jäsenten harjoittama vihakirjoittelu voivat johtaa rikosepäilyyn

Suomessa on paljastunut suljettu nettiryhmä, jonka jäsenet haaveilevat poliittisista murhista sekä keskitysleireistä, joten kai nämä henkilöt sitten ovat kovin ylpeitä itsestään. Suljettujen nettiryhmien ongelma nimenomaan tietoturvan kannalta on se, että niissä ei kukaan ulkopuolinen pääse sanomaan, milloin joku henkilö menee liian pitkälle kirjoittelussaan. Samoin suljettujen nettiryhmien ongelma on siinä, että ne saattavat olla kenen hyvänsä ylläpitämiä. Eli niiden avulla voidaan esimerkiksi jakaa poliisikoulun pääsykoevastauksia, tai muuta tietoa jota pidetään luottamuksellisena.

Kun puhutaan äärioikeistolaisesta väkivallasta, niin tuota ilmiötä koskeva kirjoittelu sekä kirjoittajien äänensävy paljastaa sen, että ainakin joissain tapauksessa on käsitetty, että poliisi on ikään kuin noiden henkilöiden puolella. Ja muutamissa tapauksissa esimerkiksi poliisimies on ainakin ulkomailla antanut noille skineille joidenkin heistä kriittisesti kirjoittavien henkilöiden ajoneuvojen rekisteritunnuksia, jotta he voivat sitten esimerkiksi hajottaa sen valot.

Äärioikeiston vihakirjoittelu on tietenkin virallisesti valvonnan alla, mutta varmasti jossain tapauksissa on poliisivoimien jäsen kertonut, että hän on valmis ajamaan päänsä puliksi, ja sitten on lähdetty sellaiselle tielle, että tuo poliisimies on ikään kuin antanut ymmärtää esimerkiksi noiden järjestyspartioiden olevan laillisia toimijoita. Mutta noita suljettuja nettiryhmiä käytetään juuri siihen, että viranomaisten keskuudessa olevat yllyttäjät sekä vääriä asenteita omaava henkilöt löytyisivät, ennen kuin mitään pahempaa pääsee tapahtumaan. Samoin eräillä oppilaitoksilla on käytössä tuollaisia ansasivustoja, joilla etsitään henkilöitä, jotka myyvät koevastauksia tai muuten toimivat sopimattomalla tavalla, eli savustavat muita opiskelijoita pois kouluista tai kiusaavat muusta syystä muita koulun opiskelijoita.

Esimerkiksi Mossad eli Israelin tiedustelupalvelu sekä monen muun maan turvallisuuspalvelut ylläpitävät Facebook-ryhmiä sekä äärioikestolaisten henkilöiden tai asekauppiaiden ylläpitämiksi naamioituja kotisivustoja, joilla etsitään henkilöitä, joilla on tarpeita hankkia laittomia aseita tai muuten purkaa sydäntään maahanmuuttopolitiikasta. Kyseiset kotisivustot sekä keskusteluryhmät ovat oikeastaan laajennettuja "Honey pote-sivustoja", joiden tarkoitus on paljastaa väkivaltaisia henkilöitä kautta koko maailman. Eli nuo palvelimet perustuvat samaan tekniikkaan kuin normaalit "honey pot:it", eli ne ottavat talteen henkilön IP-osoitteen ja laitteen IMEI sekä MAC-tunnisteen, mutta ne samalla ylläpitävät kotisivustoja, joilla voidaan käydä keskusteluja, joita tuo palvelimen kanssa työskentelevä henkilökunta voi sitten tutkia yhdessä esimerkiksi psykologin kanssa.

 Myös normaalit "honey Pot:it" sisältävät normaalisti kotisivuja, joiden tarkoitus on saada selville, mitä tuo henkilö haluaa järjestelmästä etsiä. Samoin hänet saadaan viettämään kohdejärjestelmässä pidemmän aikaa, jotta sitten hänen  tietokonettaan päästään tutkimaan esimerkiksi haittaohjelmien avulla, ja myös tuon hakkerin yllättäminen sekä kiinni saaminen on helpompaa, kun hän uppoutuu pidemmäksi aikaa ansapalvelimen sisältöön.

Tuolloin paljastetaan henkilöitä, joiden toiminta voi vaarantaa yleistä turvallisuutta. Kun puhutaan netissä toimivista suljetuista keskusteluryhmistä, niin osa niistä voi olla poliittisia trollauskampanjoita varten, eli niissä saatetaan käyttää tunnettujen poliitikkojen nimiin tehtyjä valeprofiileja, joiden avulla tehtyjä kirjoituksia sitten vuodetaan lehteen tai muualle mediaa, jotta ehdokas saataisiin näyttämään joltain sosiopaatilta. Samoin etsitään ihmisiä, jotka haluavat ostaa kaupasta konepistooleja tai varastaa asevoimien muita välineitä sekä myyvät henkilötietoja Internetissä

avoimenkoodinmaailma.blogspot.fi

Miksi platoninen ajattelutapa mairittelee sotilaita?

Platonilainen ajattelutapa miellytti nimenomaan spartalaisia sotilaita, koska se ikäänkuin vapautti heidät vastuusta, kun puhutaan sodista. Eli hän teki sotilaista ikään kuin vain käskyjen vastaanottajia tai välittäjiä, kun taas valtiossa valtaa pitivät hänen valtiomallissaan filosofit, jotka sitten myös kantoivat vastuun päätöksistään. Eli Platon tekee omassa filosofisessa mallissaan ihannevaltiosta sellaisen, että tuon hänen valtionsa käskyt jakaa filosofien ryhmä, joka johtaa kaikkea toimintaa ikään kuin kasvottomasti, ja jonka edustajia nuo sotilaat sitten ovat.

Toisin sanoen nämä taistelijat, tai miksi heitä nyt sanotaan ovat valtion johtajien edustajia helootteihin eli orjiin, joiden asema on lähinnä sellainen, että heitä tarvitaan tuossa Platonilaisessa ihannevaltiossa ainoastaan välttämättömään tuotantoon, ja kuten varmaan kaikki arvaavat, niin Platon ei jostain syystä asettanut sotilaalle muuta velvollisuutta kuin taistella valtion nimissä kaikkia vihollisia vastaan, mitä valtion johto sille antaa. Ja samalla sotilaat niin mukavasti eristivät valtiota johtavat filosofit kansasta, joka tekee työtä eli raataa pelloilla. Mutta kuten me nykyihmiset tiedämme, niin tietenkään mikään työ ei kuitenkaan ole pelkkää pelloilla raatamista, vaan myös tiettyjä muita asioita piti tuottaa, jotta valtion falangi olisi iskussaan. Ja tuo asia olivat pronssi- ja rautamiekat sekä panssarit, joita ilman ei noita sotilaita olisi ollut.

Platonin ongelmana tuossa mallissa oli se, että miekat ja panssarit sekä kilvet eivät valmistuneet itsekseen, ja siksi piti olla seppien ammattikunta, joka valmisti noita välineitä. Ja missään nimessä mikään sotilas ei niitä saanut ryhtyä tekemään, koska hän olisi silloin vaarantanut koko Platonisen yhteiskunnan ja voinut varustaa esimerkiksi oman falangin, joka olisi irrallaan valtiota johtavien filosofien komennosta. Se olisi saattanut aiheuttaa sen, että falangin päällikkö olisi voinut ruveta kuvittelemaan olevansa esimerkiksi Spartan kuningas, ja siitä olisi sitten seurannut varmasti monta mukavaa juttua kerrottavaksi.  Samoin pelloille ei sotilaiden olisi hyvä mennä, koska näitä hurjia falangien miehiä hallittiin ruuan avulla. Jos puhutaan siitä, että nuo miehet olivat täydellisiä tappokoneita, joiden rinnalla nykyaikainen kommandosotilas ja hänen koulutuksensa ovat leppoisia kävelyretkiä.

Noiden falangien miesten tuli surmata itsensä jos kuningas sattui käskemään. Toisin sanoen Spartan sotilaat olivat ikään kuin ihmisrobotteja, joita tuotettiin vain yhtä asiaa varten, nimittäin taistelemaan Spartan puolella, ja samalla tottelemaan omia esimiehiään kuin robotti, ja kun hän sitten palasi taistelusta, niin tietenkin silloin ongelma oli sellainen, että tuo henkilö sitten saattoi saada osakseen mainetta sekä suosiota, mikä ei miellyttänyt varmasti Spartan kuningasta. Todellisessa Platonin ihannevaltiosta oli reaalisosialismiin verrattavissa oleva ilmiö, jonka tarkoitus oli hiukan siloitella esimerkiksi Spartan kaltaisen valtion kuninkaan kivikovaa mainetta. Tuo "reaaliplatonismin" idea oli siinä, että Spartan kuningas oli yksinvaltainen ulospäin, ja hän tietenkin silloin oli siinä asemassa, että tuota miestä vihattiin, mutta jossain tapauksessa hän joutui hakemaan muualta tukea.

Ja tuo tuki oli tietenkin sellaista, että sitä ei kukaan voinut suoraan lähestyä. Kuningas tietenkin sai aina välillä ohjeita esimerkiksi oraakkelin välityksellä, mutta kukaan ei koskaan ollut nähnyt oraakkelia. Todellisuudessa tuo ennustaja oli mies tai nainen, joka toimitti tuolle kuninkaalle käskyn, joka tuli filosofeilta, joiden henkilöllisyys oli tietenkin salattu, Näet koska kuningas oli toimeenpanevan vallan johtaja, niin hän sai sitten paljon valtaa, mikä liittyi hänen työhönsä. Ja tuolloin oli vaara siitä, että tuo mies saisi päähänsä ruveta suosituksi. Kuten nykyään niin tuolloin antiikin Kreikassa oli poliitikkojen saatava kansan enemmistö taakseen, ja tuolloin saattoivat sitten sukset mennä noiden filosofien kanssa hieman ristiin. Se olisi saattanut sitten saada aikaan sellaista, että kuningas olisi sitten voinut haluta surmata  filosofeja.

Filosofit olivat sen takia platonisessa ajattelutavassa ikään kuin valtiota hallitseva luokka, joka ei kuitenkaan tehnyt operatiivisia päätöksiä. He olivat kuin jokin tietokonemaailman "Pilvipalvelu", josta kuningas sai tukea omille päätöksilleen, ja heidän roolinsa on lähinnä yleisjohdollinen sekä neuvoa-antava. Eli missään nimessä kuninkaan ei noita neuvoja tarvinnut noudattaa, ja siksi oraakkelien antamat ennustukset olivat välillä hyvin moniselitteisiä. Näin ei oraakkelien tarvinnut sitten pelätä sitä, että jos sotaretki meni huonosti, niin häntä siitä syytettäisiin. Kuitenkin esimerkiksi Thermopylain tappion jälkeen Spartalaiset syyttivät oraakkeleita lahjusten ottamisesta, ja heitä syytettiin siis samalla tuosta Spartalaisten tappiosta.

Oraakkeli oli hoviastrologian esikuva, ja hänen tehtävänsä oli tukea kuninkaan päätöksiä. Samoin hänen kauttaan toimitettiin sellaisia tietoja, että oliko kuninkaan sotaretkille luvassa tukea ulkoapäin, ja samoin kohteista hankittu tiedustelutieto toimitettiin kuninkaalle oraakkellien kautta. Esimerkiksi termi "Marsin ylikulku" saattoi tarkoittaa monia asioita, mutta yksi saattoi olla se, että toinen kuningas oli valmis hyökkäämään yhteisen vihollisen selustaan tai muuten estämään sen etenemistä esimerkiksi romauttamalla siltoja.

vapaaverkkojulkaiseminen.blogspot.fi

Uhkakuvat ovat aina olleet valtion johtajille tärkeitä asioita, koska niiden avulla on saatu kansa pidettyä aisoissa.

Suomen Pankin aulassa olevissa freskoissa esiintyy Louhi-hahmo, joka on oikeastaan meidän kansallinen versiomme uhkakuvasta. Tuo “Louhi-hahmo” on oikeastaan samanlainen universaali  uhkakuvan symboli riippumatta siitä, missä päin maailmaa tuota uhkakuvaa esitellään. Pakanuuden ajalta peräisin olevassa käsityksessä vihollisesta tai uhasta, on havaittavissa samanlaisia asenteita maasta riippumatta. Vihollinen esitellään omalle kansalle jotenkin naismaisena sekä samalla myös ovelana sekä viettelevänä persoonana, jonka omat taistelijat sitten voittavat. Uhkakuva on kaikille maailman valtioille yleensä aivan samanlainen, riippumatta siitä, millainen valtio- tai millä vuosisadalla tuota uhkakuvaa käytetään perustelemaan esimerkiksi hyökkäys toiseen valtioon.

Uhkakuva liittyy universaaliin vallankäyttöön, ja varsinkin ulkoisia uhkakuvia käytetään hyväksi ihmisten ehkä hyvinkin oikeutettujen sisäpoliittisten vaatimusten hillitsemisessä sekä kansan rivien kokoamiseen hallitsijan taakse. Tai sisäpoliittisten uhkakuvien tarkoitus on samalla tavoin antaa oikeutuksen toisinajattelijoiden pidättämiseen sekä mielenilmausten tukahduttamsen perutelemiseen. Vanha ruotsalainen uhkakuva ovat “sverkkerit”, joiden olemassaolo oli joko keksittyä tai sitten heidän vahvuuttaan liioiteltiin. Ja kun Ruotsi-suomen kuningas joutui epäsuosioon, niin ikään kuin tilauksesta tai taivaan lähettämänä saapuivat nuo “sverkkerit” pelastamaan kuninkaan, rosvoamalla taloja sekä linnoja pitkin Ruotsia tai Suomea.

Tietenkin silloin tarvitsi valtio vahvaa johtajaa, kun nuo kammottavat “Novgorodin pakanat” ryöstivät Suomea, ja silloin tietenkin tarvittiin joka mies aseisiin, ja mitään keskustelua esimerkiksi ylisuurista veroista ei silloin sopinut käydä. Ja toki tuollainen asevoima sitten tarvitsi ammattimaisen johtajan, jolla oli “Jumalan antama lupa” johtaa armeijaa, joten tietenkin kuningas itse lähti tuota joukkoa johtamaan, ja hakemaan esimerkiksi ryöstöihin syyllistyneitä Novgorodilaiset vaikka Moskovasta, ja samalla myös korvauksia noiden ihmisten teoista otettiin matkalla vastaan tulevista taloista, jotka olivat tarinan mukaan tehneet yhteistyötä ortodoksien eli Novgorodilaisten kanssa. Ja tietenkin kansa pelkäsi niitä kammottavia “idän petoja”, jotka tekivät ties mitä, jos he pääsevät Suomeen.

Suomessa nämä henkilöt olisivat voineet yrittää käännyttää kansaa pois katolilaisuudesta, ja sitten kun uskonpuhdistus alkoi, niin tietysti luterilaiset sitten olivat se oikeampi puoli. Ja kun kansa pelkäsi, niin kuningas saattoi sitten hallita maataan tehokkaasti ja päättäväisesti. Armeija oli tuolloin välttämätön osa valtion koneistoa, ja se tarvitsi kunnon varusteet, jotta kuningas voisi taistella maahantunkeutujia vastaan. Monissa uhkakuvissa on toisella puolen pelkäävä kansa. Joka pohjautuu jostain valtavan suuresta ja upeasta, tai ainakin hiukan muita paremmasta rodusta. Ja tuo suuri kansa sitten joutuu valitettavasti pelkurimaisen hyökkäyksen kohteeksi, minkä jälkeen sen on ollut pakko puolustaa itseään.

Toisaalta uhkakuvan käyttö on ollut myös niin sanotusti passiivista, eli valtion johtaja on ottanut vasallin roolin toiseen valtioon nähden. Ja esimerkiksi Raamatun Herodes oli tuollainen vasalli, joka maksoi veroja Roomaan. Vasallin asemassa oleva hallitsija on toisen hallitsijan alamainen, jonka tehtävä on hallita maata tämän herransa käskyjen mukaan. Ja tietenkin vasalli oli sikäli ikävässä asemassa, että hänen oli pakko totella tuota toista kuningasta, joka pani vasallinsa  avulla toimeen ryöstöjä sekä verilöylyjä, joiden tarkoituksellisuus oli ainoastaan oman voiman osoittaminen. Yleensä tuo vasalli teki käskijöiden likaista työtä, koska hänen oli pakko olla aina herralleen mieliksi, tai sitten koko kansa joutui vaikeuksiin.

Todellisuudessa jo Herodeksen aikaan nuo vasallit tunnettiin siitä, että he mielellään syyttivät kansaansa valtion ongelmista, ja esimerkiksi veroja sitten ei aina muistettu maksaa oikein. Tuo tarkoitti sitten ryöstöjä, jotka kohdistuivat tavallisiin ihmisiin, joiden syyksi vasallit panivat kaiken, vaikka he itse olivat ottaneet esimerkiksi verorahoja omaan taskuunsa. Ja mitä muuta tekemistä kansalla oli, kuin ahertaa hänen pelloillaan, ja panna hänen viiniään. Tietenkin verotus oli kova, mutta mitä sillä oli väliä, kun vain ihminen sai juoda hyvää viiniä ja syödä hyvin. Ja jos tavallinen peltotyöläinen ei osannut lukea, niin mitä sillä oli väliä, kunhan tuo mies muisti sitten kääntää peltonsa sekä pitää itsensä siinä kunnossa, että peitsi tai viisi metriä pitkä piikkikeihäs pysyi kädessä. Ja olihan paavi sanonut, että nuo tyhmät ihmiset olivat onnellisia.

Silloin he eivät edes osanneet vaatia mitään, kun eivät mitään olleet saaneet. Ja tietenkin linnoissa palvelevat sotilaat olivat vähän ongelmallisia, koska he olivat nähneet linnojen elintason, mutta missään nimessä tavallinen kansa ei saanut nähdä esimerkiksi linnoissa tapahtuvia syöminkejä. Silloin olisi saattanut tietenkin pinna vähän palaa, jos tuo maatyöläinen olisi havainnut, että linnoissa heitettiin puolet ruuasta pois, vaikka maassa saattoi olla nälänhätä.

Mutta tietenkin kuningas oli saanut valtansa jumalalta, joten silloin hänen oli vain pakko kukistaa nuo kapinat, ja kukapa sitten olisi vapaaehtoisesti lähtenyt muutenkaan Jumalaa vastustamaan. Joten kaikille oli sitten parempi, että noista linnojen menoista ei kukaan saanut tietää, niin silloin jäi kapinakin kukistamatta, ja tiedä mitä kauheaa nuo kuinkaan palkkasoturit voisivat ihmisille tehdä. Kapinan kukistaminen oli asia, mitä ei varmaan ollut kovin helppoa perustella tavalliselle kansalle, jonka osa oli palvella kuningasta. Joten sitä varten oli palkattava palkkasotureita, joilla ei ollut henkilökohtaisia suhteita noihin tavallisiin ihmisiiin, jotta he voisivat olla kovia ja ankaria niitä kohtaan, jotka olivat kuningasta vastustaneet.

Kuningas sai valtansa jumalalta, ja hän oli ylimmän vallankäyttäjä asemassa valtiossaan. Ja tietenkin tavallisen rahvaan ei sopinut hänen asioitaan paljoa moittia. Yksittäiset vastustajat hoidettiin urkintakoneiston avulla, niin että heidän sanottiin vain pettäneen hallitsijan, ja tietenkin joskus myös tavallisia ihmisiä surmattiin. Yksi kuuluisimmista tapauksista historiassa, missä kuningas on antanut luvan rosvota omaaa maataan on ollut “Hugenottiristiretki” jonka alku oli se kun vuonna 1568 protestanttiset hugenotit työnsivät 13 katolista pappia kuolemaan La Lanternen tornista La Rochellen kaupungissa Ranskassa. 59 vuotta myöhemmin kardinaali Richelieu (1585-1642) kosti piirittämällä kaupunkia, kunnes nälkiintyneet kaupunkilaiset antautuivat.

Tuon vuonna 1627 alkaneen saarron aikaan 22 000 henkeä kaupungin 27 000 asukkaasta kuoli nälkään ja tauteihin. Suurin osa protestanteista sai lähteä Ranskasta, mutta heidän johtajansa vangittiin La Lanternen torniin, ja tämän lähteenäni käyttämäni  artikkelin kirjoittaja ei heidän kohtalostaan mitään mainitse. Eli saattoi olla niin, että Richelieu näännytti heidät kuoliaaksi, tai sitten heidät pakotettiin muuttamaan nimensä, ja ehkä he sitten päättivät päivänsä jonkun tyräkkihillolla maustetun pannukakun äärellä.

 http://historianet.fi/kulttuuri/historian-oppaat/ranskan-protestantit-saarrettiin-ja-tuhottiin.

Kuitenkaan tuo tapaus ei ole ainoa tapaus historiassa, ja nimitystä “hugenottiristiretki” käytetään monista muistakin vastaavista tapauksista, mutta kuuluisin noista tapauksista on tämä Richelieun suorittama kaupungin piiritys. Kaikkein pöyristyttävintä tuossa tapauksessa on ollut se, että kukaan noista tuossa operaatiossa surmatuista henkilöistä ei ollut edes vielä ollut edes elossa kun nuo papit surmattiin vuonna 1476.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Armand_de_Richelieu

Richelieu tuomitsi koko kaupungin kuolemaan siksi, että noiden ihmisten vanhemmat olivat hyökänneet pappien päälle, mutta toisaalta  tuo Richelieun roolin korostaminen tässä asiassa saattaa olla Ludvig XIII:n,(1601-1648) josta käytetään nimeä "Oikeudenmukainen" eli “Aurinkokuninkaan” isän maineen pitämisessä puhtaana. Ja itse kyllä uskon, että Richelieu sai käskyt tuohon tekoonsa kuninkaalta, koska hänen sanottiin toimineen kuninkaan nimessä, ja ehkä tuon operaation tarkoitus oli näyttää kaikille, että Kuninkaan ei tarvinnut neuvotella kenenkään kanssa. Samoin saattaa olla niin, että kuninkaalle oli sanottu kaupungin saaneen oikeutensa uskonnovapauteen kiristämällä.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ludvig_XIII

marxjatalous.blogspot.fi

Maahantulokielto tiettyjen maiden kansalaisille voi olla erittäin vakava asia, mutta sitä perustellaan sillä, että noiden maiden asiat eivät ole viranomaistoiminnan osalta kunnossa

Mobiiliteknologia on äärimmäisen
tärkeää terroristien yhteydenpidon kannalta
ja niiden akilleen kantapää on SIM-kortti

Nyt sitten USA:n uusi maahantulokieltoasetus, mikä koskee Syyrian, Irakin, Iranin, Jemenin, Libyan, Somalian ja Sudanin kansalaisia mukaan lukien kaksoiskansalaiset on astunut voimaan, ja sen tarkoitus on vahvistaa kansallista turvallisuutta. Noiden maiden ongelmana on nimenomaan islamismi, sekä se että niiden johto ei ikään kuin suostu tuomitsemaan terrorismia, tai sitten tee mitään terroristien toiminnan estämiseksi.

Eli niissä toimii ainakin epävirallisia terroristien koulutuskeskuksia eli leirejä, missä annetaan ideologista sekä aseenkäyttöä koskevaa koulutusta ja myös valmistetaan noiden järjestöjen propaganda-aineistoa. Kuitenkaan viranomaiset eivät tee mitään, jotta tuo toiminta saadaan loppumaan, tai sitten iso osa maasta on jonkun muun kuin virallisen hallituksen valvonnassa, jolloin esimerkiksi henkilöllisyyden tarkka  toteaminen sekä sitä kautta tunnistautuminen ovat mahdottomia, niin että henkilöllisyystodistukseen merkitty henkilö voi oikeasti olla kuka hyvänsä.

Tilannetta tietenkään ei auta ollenkaan se, että noissa maissa sisäpoliittinen tilanne on erittäin kaoottinen, koska osassa niistä on käynnissä avoin sisällissota, missä esimerkiksi passeja on joutunut kapinallisten islamistien käsiin. Ja nuo henkilöllisyyspaperit voivat sitten olla todella vaarallisia, jos ne ovat väärien henkilöiden taskussa. En tiedä mitä noissa maissa on tapahtunut esimerkiksi väestörekisterimerkinnöille ja syntymätodistuksille, kun taistelut ovat alkaneet, mutta voin sanoa, että jos noilla terroristeilla on pääsy väestörekisterijärjestelmään, niin että he voivat lisätä ja poistaa sieltä henkilöitä, niin silloin he voivat tehdä itselleen vaikka kuinka monta valehenkilöllisyyttä, joiden avulla nämä henkilöt sitten voivat kulkea ympäri maailmaa. Ja vaikka he olisivat kuinka tunnettuja hyvänsä, niin kuitenkin nämä "Al-Sarkawit" voivat myös lavastaa oman kuolemansa, ja ottaa käyttöön jonkun muun ihmisen nimen.

Kun puhutaan esimerkiksi tiettyjen maiden viranomaisten linjasta terroristeja kohtaan, niin heidän mielestään koko asia on muiden maiden ongelma, ja kaikkein tärkeintä heistä ilmeisesti on, että noita iskuja ei tapahdu heidän maassaan tai heidän työajallaan. Kukaan ei virallisesti myönnä tukevansa terroristeja, mutta kuitenkin monissa terroristien tukijoiksi määritellyissä maissa hallitus ei puutu mitenkään esimerkiksi koulutusleirien toimintaan. Ja tällainen toiminta ajaa valtion terroristien tukijoiden listoille, mutta kun ajatellaan noita maita hiukan tarkemmin, niin voidaan kysyä, että millä tavoin nuo viranomaiset sitten puuttuisivat noihin leireihin? Kun puhutaan terroristien koulutusleirien tuhoamisesta, niin toki rypälepommit, termobaariset räjähteet sekä erikoisjoukot ovat loistava lääke noihin asioihin. Mutta kuitenkaan ilmaiskun jälkeen ei varmasti jää paljon kuulusteltavaa, jos halutaan saada selville kuka noita terroristeja sitten oli rahoittanut.

Iskut tietenkin ovat niitä, mitä esimerkiksi elokuvissa esitellään mielellään ratkaisuna terrorismiin, mutta ongelma on terrori-organisaatioiden rakenne, missä on selvästi erillään niiden johto, eli ideologinen ja strateginen johto sekä taloudellinen tuki, mikä tekee niiden toiminnan mahdolliseksi ovat erotettuja kenttätoimintaryhmistä, ja usein tukiorganisaation jäsenet kommunikoivat noiden kettätoimintaryhmien kanssa vain yhden tai kahden henkilön välityksellä. Ja jos henkilöä on esimerkiksi seurattu, niin hänet voidaan helposti poistaa, jotta muu organisaatio ei joudu vaaraan. Terroristien toiminnassa tärkeää on se että tukiorganisaatio, joka hoitaa järjestölle sen tarvitsemat asunnot, sekä operaatioissa tarvittavat ajoneuvo ja muut varusteet pysyy koskemattomana. Varsinaisten kenttätoimintaryhmien jäsenet taas ovat korvattavissa, ja esimerkiksi itsemurhaterroristien kohdalla asia on niin, että heitä ei edes kaivata takaisin.

Tukiorganisaatio järjestää operaatioon käytettävät varat esimerkiksi kauppaamalla huumeita sekä pesemällä tuota rahaa pankeissa. Koko kuvio tietenkin on montakin kertaa esitelty julkisuudessa, mutta se kuka tällaista toimintaa harjoittaa on kuitenkin melko vaikea selvittää. Tällaisten organisaatioiden rakenne on tietenkin hyvin selvillä, mutta sen jäsenten henkilöllisyys on jäänyt varjoon. Terroristien kohdalla on kuitenkin niin, että myös strategiset johtajat, eli iskujen kohteiden valitsijat ovat usein kaukana noista koulutuskeskuksista, jotta he eivät paljastaisi henkilöllisyyttään noille miehille, jotka he valitsivat lähtemään kuolemaan.

Ja se miten iskun kohde valitaan ei koskaan avaudu noille kenttämiehille, joiden ainoana tehtävänä on totella noita miehiä, jotka kommunikoivat heidän kanssaan tekstiviestein sekä sähköpostien avulla, joten niin kauan kuin tuo johtoryhmä on olemassa, niin järjestö voi uudistaa itseään. Mutta jos sen ideologiset johtajat eliminoidaan niin silloin on mahdollista, että se voidaan tuhota. Ja kuten sanotaan, niin jos tuon järjestön rahavirrat eli taloudellinen tuki saadaan loppumaan, niin silloin loppuu myös järjestön tukivälineiden kuten GSM-puhelinten SIM-korttien sekä asuntojen hankinta, tai kukaan ei sitten enää hanki puhelinliittymiä omiin nimiinsä, jotta joku terroristi voisi soitella kavereilleen hänen nimissään. 

Eli nuo puhelinliittymät ovat asia, mitä noilla väkivallan työkalukseen ottamillaan ihmisillä pitää olla, jotta he voivat viestiä muiden kanssa, ja silloin tietenkin voidaan toimia niin. että kriisialueella olevat GSM-liittymät mitätöidään, jos ne on hankittu vaikka länsimaista. Tai sitten tuollaiset puhelimet, missä on R-kioskilta hankittu prepaid, mutta jota käytetään vaikkapa Syyriassa voidaan paikallistaa, ja niihin suunnata täsmä-ase, ja tietenkin niiden hankkija voidaan jäljittää maksutiedoista, joten tuolloin voi vaikka SWAT-käydä piipahtamassa tuon liittymän maksaneen henkilön kotona.


vapaaverkkojulkaiseminen.blogspot.fi

Miksi Vesa Frantsilan tapaus on nyt esillä niin suurella volyymillä?

Vesa Frantsila katosi 16 vuotta sitten mystisesti ollessaan pakettimatkalla Kreetalla, mistä hän sitten oli päätynyt Puolaan, ja kertoi sitten siellä maamme konsulaattiin, että hänet oli ryöstetty. Eli tuossa tapauksessa itse hiukan ihmettelen, että miten Kreetalle ilmeisesti turistimatkalla ollut henkilö oli sitten joutunut Puolaan? Vasta noin vuosi sitten oli tuosta katoamisesta tehty ilmoitus, ja ilmoituksen tekijä on ollut isännöitsijä, joten mitkään kovin laajat eivät tuon miehen seurapiirit ilmeisesti kuitenkaan olleet, kun ei häntä kukaan ollut kaivannut. Tietenkin on mahdollista, että tuo mies on lähtenyt seurueen mukana Kreetalle, ja sitten ostanut lennon Puolaan.

Niin hän varmasti on tehnyt, koska muuten ei tuota yhteydenottoa maamme Puolan edustustoon olisi tullut, mutta syy tällaiseen omituiseen toimintaan olisi mukava saada selville. Samoin Vesan asunnosta oli löytynyt outoja lappuja, ja myös hiukan omituiselta vaikuttaa se, että miksi hän oli tehnyt tuohon asuntoon vaarallisia sähköasennuksia sekä hankkinut satoja kaiuttimia. Eli aikamoinen diskomies tämä Vesa Frantsila oli ollut, jos asunnossaan tuollaisia välineitä oli pitänyt. Kun mietitään sitä, millainen ihminen olisi ehkä tuollaista tehnyt, niin silloin tietenkin heti tulee mieleen sellainen asia, että ehkä tuon miehen tarkoitus oli pitää melua, jotta hän saisi sitten itselleen häädön, tai muuten en tuollaista toimintaa oikein ymmärrä.

Tai sitten hän oli mennyt jonkinlaiseen psykoosiin, ja alkanut kadottaa otettaan todellisuudesta. Kuitenkaan en tätä asiaa muuten voisi kommentoida, koska en tuossa asunnossa ole koskaan käynyt. Se mikä itseäni tässä katoamistapauksessa on kuitenkin kiinnostanut. on se volyymi millä sitä nyt kasitellään julkisessa sanassa. Eli onko tuo mies sitten toiminut jonkun toimeksiannosta, saadakseen häädön itselleen tuosta asunnosta? Tai onko hän sitten kuvitellut ehkä toimivansa jonkun muun ihmisen määräyksestä, jos hänen todellisuudentajunsa oli alkanut hämärtyä? Ja mitä sitten oli tapahtunut, on taas vähän hämärä juttu, koska esimerkiksi hänen työpaikkaansa tai menneisyyttään ei olla mainittu jutussa. Joten voidaan hyvin olettaa, että tuo mies oli ehkä mennyt jotenkin sellaiseen tilaan, missä hän oli lopulta päätynyt itsetuhoon.

Vesa Frantsilan kirjoittama lappu

Mutta tuo tapaus kuitenkin on todella erikoinen, koska tuo Vesan jättämä lappu on kuitenkin kirjoitettu siistillä käsialalla, mikä ei viittaa psykoosiin. Yleensä psykootikko on muutenkin sekava, epäsiisti sekä muutenkin sekava, ja tässä tapauksessa omituista on myös se, että hän sitten oli jättänyt asuntonsa heitteille. Ja se tietenkin lisää tapauksen kiinnostavuutta, että tuo asunto on jätetty ikään kuin heitteille, eli mikään seurapiiri-ihminen ei tämä salaperäinen Vesa Fantsila ole kuitenkaan ollut, kun häntä ei sitten oltu missään kaipailtu. Ja häntä ei varmaan missään olla kaivattu, koska isännöitsijä oli tuon katoamisilmoituksen sitten tehnyt, kun pankkiin ei oltu tehty suoraveloitussopimusta koskevaa muutosta, jolla maksut olisi ohjattu uuden isännöitsijän tilille, joten melko yksinäinen mies on tässä ollut kyseessä.

Ja sitä sitten ihmettelen, että onko hänellä sukulaisia ollenkaan, kun kukaan ei ole ilmeisesti edes tuosta asunnosta kysellyt. Vaikka en tiedä onko kyseessä sitten ehkä vuokra-asunto. Mutta kysymys sitten kuuluu, että kuka tai mikä mies tuo Vesa Frantsila sitten oikeastaan oli? Melko erikoinen nimi hänellä sitten kuitenkin oli, ja kun Googletetaan tuota sanaa "Frantsila", niin sieltä löytyy joku luontaisyrtteihin erikoistunut liike. Itse olen ihmeissäni, että miten tuollaista nyt sitten oli tapahtunut? Itse olen miettinyt, että millainen tapaus tuo mies oli, kun kuitenkin on vuokraa sitten pystytty maksamaan 15 vuoden ajalta, eli melkoinen määrä rahaa tuolla pankkitilillä kuitenkin on ollut, joten mistä sitä sinne oli tullut? Jos ihminen on esimerkiksi KELA:n tuella, niin hänen pitää sitten kerran kuussa täyttää kaavake, missä hän kertoo, mitä on tullut tehtyä. Joten onko joku sitten tehnyt noita ilmoituksia hänen puolestaan?

http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/vesa-lahti-pakettimatkalle-kreetalle-katosi-mystisesti-nyt-interpol-etsii/6286708

http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/nain-me-laheisista-valitamme-kenenkaan-kaipaamatta-kadonneen-vesan-tarina-valitettavan-yleinen/6288226

vapaaverkkojulkaiseminen.blogspot.fi

Meksikon muurilla voi olla hyvin laaja-alaisia vaikutuksia alueen eläimistöön

JLENS-ilmalaiva

Trump puhuu aikeestaan rakentaa muuri Meksikon rajalle, ja kyseessä on erittäin tärkeä asia, mikäli hänen toimintaansa ajatellaan. Se miten tuo mies aikoo muurin teettää aiheuttaa tietenkin hiukan keskustelua, eli hän aikoo teettää työn meksikolaisella urakoitsijalla, ja rajan vaatimat elektroniset turvajärjestelmät tulee ilmeisesti asentamaan USA:n liittovaltion alihankkija, joka myös toimittaa laaduntarkkailijat sekä osan muustakin tekniikasta tuolle työmaalle. Tätä muuria kritisoidaan jatkuvasti siitä, että se eristää USA:n eteläisestä rajanaapuristaan, ja muodostaa elintasoseinämän noiden maiden väliin.

 Kuitenkin rajaseudun ihmiset varmaan ovat ainakin USA:n puolella iloisia tuon muurin rakentamisesta, koska he saattavat pelätä noita laittomia maahanpyrkijöitä todella paljon, koska ainakin muiden tietojen mukaan monilla USA:aan laittomasti yrittävistä ihmisistä on ainakin jokin laiton syy maahantuloon, mikä ei tapahdu virallisten raja-asemien kautta, ja joissakin tapauksissa heillä on ollut iso erä kokaiinia mukanaan. Eli mikään normaali työnhakumatka ei varmaan ole tuolloin tiedossa. Samoin laiton rajan ylittäminen vaarantaa noiden ihmisten hengen, kun he lähtevät yön pimeydessä ylittämään Rio Grandea, tai sitten joidenkin yksityisten turvamiesten aseenkäyttö on joidenkin tahojen mukaan ollut vähän holtitonta. Muuria vastustetaan todella paljon sen takia, että sen tarkoitus on ikään kuin eristää Amerikka Meksikosta, mutta muurin kannattajien mukaan sillä estetään huumekauppaa.

 Kun muuria vastustetaan, niin silloin unohdetaan sellainen asia, että se estää myös noiden alueen eläinten kuten Gilaliskojen, kalkkarokäärmeiden sekä kojoottien pääsyn rajan yli. Eli kyseessä on erittäin suuri vahinko tuon alueen ekosysteemille, jos osa noista eläimistä ei pääse sitten rajan yli vapaasti. Tuolloin alueen eläinkanta saattaa lokeroitua, ja kuten tiedämme, niin aavikon eläimet voivat olla hyvin arkoja nimenomaan tällaisille asioille. Tuolla aavikolla asuu melkoinen joukko liskoja, ja muita eliöitä joita ei tavata missään muualla, kuin tuolla Kalifornian niemimaan sekä eteläisen yhdysvaltojen aavikolla. Eli noiden eläinten säilyminen hengissä on tietenkin yksi luonnonsuojelullinen näkökulma, vaikka toki en usko, että kukaan normaali ihminen noista eläimistä kovin paljoa pitää. Kuitenkin alueen eläimistö on erittäin harvoin mainittu tuon muurin rakentamista vastustavissa kannanotoissa.

Mutta kuten tiedämme, niin ihmisten turvallisuus on aina etusijalla, ja siksi Trumpin muuri otetaan takuulla riemuiten vastaan nimenomaaan Meksikon vastaisella rajalla, jossa aiheesta pelätään esimerkiksi huumekartellien tappajia, ja kuten tiedämme, niin nuo Etelä- ja Väli-Amerikassa toimivat huumekartellit ovat kuuluisia väkivaltaisuudestaan. Ja tuon takia monilla noista rajaseudun ihmisistä on liipasinsormi vähän herkällä, koska he pelkäävät sitä, että noita kartellien tappajia tulee johonkin taloon, ja heidän väkivaltaisuudestaan on kerrottu vähän kaikenlaista. Meksikon hallituksen ongelma on siinä, että se ei ikään kuin halua puuttua tuohon laittomaan rajanylitykseen mitenkään. Ja koko ongelma sysätään amerikkalaisten niskoille, joiden on sitten pakko puuttua tuohon  toimintaan.

Kuitenkin tuo rajamuuri on elektronisesti valvottu, eli siellä on sensoreita, joiden tarkoitus on havaita ihmisiä, eli osa noista välineistä on infrapunakameroita sekä hajusensoreita, joiden tarkoitus on tunnistaa ihmisen DNA, ja tietenkin rajavartioilla on käytössään sekä miehitettyjä että miehittämättömiä ilmalaivoja sekä helikoptereita, joiden tehtävänä on väijyä noita ihmisiä. Kyseiset laitteet kuten Predator ja JLENS voivat operoida päiväkausia, ja niillä on varusteinaan sekä tutkat  että infrapunakamerat, joilla ne voivat sitten havaita maassa olevia kohteita sekä rajaa ilman lupaa ylittäviä lentokoneita.

 JLENS on pohjimmiltaan pelkkä ilmapallo, mikä nostaa tutka-antennin korkeuksiin, ja jonka operointi on halvempaa kuin esimerkiksi AWACS:in, koska tutkasta vain laitteen dipoli nostetaan taivaalle, ja se sitten pitää kaapelin tai telemetrian avulla yhteyttä maassa olevaan valvonta-asemaan, missä sitten operaattorit istuvat vaikka toimistoissaan, kun he käyttävät tuota lentolaitetta. Mutta ongelmia tulee sitten silloin, jos tuollainen ilmalaiva pääsee irti, ja silloin voi ilmailuliikenne vaarantua.


vapaaverkkojulkaiseminen.blogspot.fi

Vihdoin puolustusvoimat teki tietojenkäsittelyn sekä tietoturvan kannalta järkevän ratkaisun

Puolustusvoimat hankki uuden puhelimen, joka on kasattu kotimaassa, mikä tekee siitä erittäin turvallisen verrattuna muihin puhelimiin. Kansallinen turvallisuus vaatii sitä, että puolustusvoimien työntekijät käyttävät kotimaassa valmistettuja puhelimia, koska jos ulkomainen toimija lisää noihin puhelimiin omia koodejaan, niin silloin ne voivat muuttua kuuntelulaitteiksi tai laitteiksi, joilla esimerkiksi WLAN-verkon liikenne sitten voidaan ohjata kolmannen osapuolen laitteisiin, ja siksi sen valinta on erittäin tärkeää. Kun puhelimeen asennetaan haittaohjelmia, niin se voi tapahtua joko sujauttamalla ne päivitysten mukana puhelimeen. Tai sitten joku komponentti ohjelmoidaan toisin, eli se ohjelma kirjoitetaan esimerkiksi sen rom-piiriin, joka toimii puhelimessa kuin se toimii myös tietokoneissa.

Temppu perustuu TCP/IP-protokollan heikkouteen, jossa data toimitetaan eräänlaisina paketteina, ja silloin joku voisi teoriassa sitten lisätä omia pakettejaan noiden virallisten datapakettien väliin, jolloin hän voisi sitten konfiguroida puhelimen käyttöjärjestelmää. Toinen tapa on tarjota jollekin puhelimen käyttäjistä sitten jotain hyötyohjelmaa, missä on sellainen ohjelmistokoodi, jonka avulla tuo puhelin voidaan muuttaa salakuuntelulaitteeksi, ja toki puhelimen sormenjälkitunnistin on erittäin hyvä turva puhelimen käyttäjälle.

Mutta kun keskustellaan tuollaisen puhelimen aiheuttamsta tietoturvaongelmasta, niin tietenkin sen ongelma on siinä, että jos tuota puhelinta käyttää vain puolustusvoimien henkilökunta, niin se sitten on erittäin hyvä tuntomerkki, ja se saattaa altistaa tällaiset henkilöt tai heidän perheensä fyysisille hyökkäyksille, missä joko heidät itsensä tai perheenjäseniään kaapataan. Tai sitten noiden puhelimien paikannuslaitteita käytetään iskujen kohdentamiseen, eli teoriassa vaikka täsmäpommi voidaan kohdentaa tuon signaalin perusteella kohteeseen, joten tuollainen uniikkipuhelin voi vaikka vaarantaa jonkin operaation.

Itse uskon kyllä että nuo henkilöt osaavat sitten varoa tuollaisia asioita, ja osaavat muutenkin käyttää tuota puhelintaan niin, että siitä ei mitään vaaraa seuraa. Mutta jos joku esimerkiksi lataa puhelimeensa päivityksiä huolimattomasti, tai puhelimen IMEI sekä vaihtoehtoisesti  GPS-tunnistimen tiedot päätyy jonkun väärän tahon käsiin, niin silloin nuo puhelimet voidaan muuttaa paikannuslaitteiksi, joilla koko puolustusvoimien henkilökunta sitten voidaan paikallistaa, ja se sitten saa aikaan sellaisen asian, että heitä vastaan voidaan hyökätä.

En itse tiedä millainen tuo puhelin oikeastaan on, eli onko siinä sitten GPS, vai onko puhelimen paikannuslaite GSM-tekniikalla toimiva. Tuo jälkimmäinen versio tarkoittaa sitä, että puhelin hyödyntää GSM-verkon kykyä tehdä ristipaikannus tuohon kohteeseen, eli kyseessä on oikeastaan eräänlainen Loran-navigointilaitteen muunnos, joka perustuu siihen, että kaksi eri pisteissä olevaa radiota lähettää jatkuvasti signaalia, joka on helppo tunnistaa. Sen jälkee laivan tai lentokoneen paikannuslaitteen käyttäjä kääntää antennia, sekä ottaa ne suunnat ylös, mistä hän kuulee nuo signaalit, ja sitten piirtää kartalle ristin, joka keskellä alus on.

http://www.mtv.fi/lifestyle/digi/artikkeli/puolustusvoimat-valitsi-suomalaispuhelimen-ainutlaatuinen-toteutus/6287888

avoimenkoodinmaailma.blogspot.fi

Trump ja vesikidutuksen palauttaminen voivat johtaa vakaviin ihmisoikeusrikkomuksiin

Trump haluaa palauttaa vesikidutuksen takaisin käyttöön. Tämä voi vaikuttaa hyvin julmalta toiminnalta, mutta vankeinhoito on äärimmäisen julma laitos, ja toisaalta vankiloiden tarkoitus on pelottaa ihmisiä. Ja näin ollen vesikidutus voi olla hyvin tehokas toimenpide, jolla avataan kuulusteltavan suu melko tehokkaasti. Kyseessä on niin sanottu kevyt kidutusmenetelmä, missä uhrin kasvoille kaadetaan vettä joko kankaan läpi tai sitten kasvojen ollessa paljaina, jolloin kohde näkee kuulustelijan kasvot.

Tai jos tuolloin halutaan salata henkilöllisyys, niin tuon kuulusteltavan kasvoihin suunnataan lamppu, joka häikäisee kohdetta, jolloin hän ei voi tunnistaa kuulustelijaansa. Tuolla menetelmällä pyritään tekemään kuulusteltavan olo mahdollisimman ikäväksi. Samoin pyritään “kannustamaan” häntä kertomaan kaikki, asioista mitä kuulustelija häneltä kysyy. Kevyeen kidutukseen kuuluvat sitten myös erilaiset alistamisen keinot, kuten ihmisen kiinnittäminen alustaan, ja hänen silmiensä peittäminen. Tuo sitten varmasti pelottaa jokaista maailman ihmistä. Kidutuksen ongelmana on se, että vanginvartija tai joku muu voi sitten sen avulla painostaa ihmistä tunnustamaan tekoa, mitä hän ei koskaan edes ole tehnyt.

Vesikidutuksen ideana on se, että vanki ikään kuin murretaan sillä, että hänelle tarjotaan mahdollisuutta tehdä yhteistyötä kuulustelijan kanssa, ja samalla kun hän tekee yhteistyötä, niin vesikidutusta lievennetään. Kun puhutaan siitä, miten tuollaiset ihmiset sitten saadaan tekemään yhteistyötä, on se että heille tarjotaan samalla ulospääsyä tilanteesta, niin että hän saa sanoa kavereilleen olleensa hyvin urhea ihminen, jonka paha sotilaspoliisi sitten mursi. Ja muutenkin tuollainen tilanne on hyvin painostava, koska vieressä seisoo ihminen maihinnousukengissä sekä sotilasvaatteissa, ja painostaa tuota maahan sidottua henkilöä kertomaan kaiken mitä tämä tietää kyseisestä asiasta.

Kun keskustellaan tuosta psykologisesta alistamisesta, niin tietenkin tuossa menetelmässä käytetään hyväksi sitä, että ihminen ikään kuin haluaa ottaa kontaktin vastapuoleen, ja tuon menetelmän avulla halutaan kannustaa tuota kuulusteltavaa avautumaan vastapuolen kuulustelijoille. Tuossa leikissä sitten toinen kuulustelijoista on “kova” eli hän huutaa noille “asiakkailleen”, ja toinen sitten on tyynnyttelevinään tätä henkilöä, joka karjuu lattialla makaavalle “asiakkaalleen”, ja toinen sitten sanoo, että “älä nyt sekoa”. Tuo menetelmä on yleinen esimerkiksi poliisien kuulustelussa käyttämä menetelmä, joka sitten voi joskus muuttua erittäin painostavaksi, ja jos toinen poliisi sitten menettää malttinsa, niin silloin saattaa tilanne muuttua erittäin vaaralliseksi, jos hän ei sitten kykene hillitsemään itseään.  

Vesikidutus on oikeastaan vain yksi väline vanginvartijoiden työssä, missä ihmisen hallitseminen on arkipäivää. Muita tapoja alistaa toisia on riisuttaa heitä alasti, pitää yksinään selleissä sekä jatkuvasti komennella heitä. Ja kun kaikki muut sosiaaliset suhteet katkaistaan, paitsi tietenkin vanginvartijoiden kanssa keskustelu, niin silloin saadaan paras tulos aikaan, kun ajatellaan ihmisen murtamista. Kun puhutaan esimerkiksi vankien eristämisestä tutkinnan ajaksi, niin jotkut heistä alkavat jopa pitää hetkistä kuulustelijoiden kanssa, ja eristäminen tietenkin on tarkoitettu “rohkaisemaan” vankeja olemaan kuulustelijoille mieliksi. Ja tuo voi sitten aiheuttaa tilanteita, missä henkilöä painostetaan tekemään tunnustuksia asioista, joita hän ei ole tehnyt.

marxjatalous.blogspot.fi

Talvisodan henki ei ehkä nykyään riitä kun maatamme puolustetaan, mutta ainakaan ei kannata antautua taistelutta. Mutta toisaalta ei ole hyvä, että armeijassa palvelee vain niitä, jotka suhtautuvat siihen positiivisesti

Maanpuolustuksen kohdalla on maassamme erittäin paha tasa-arvoa koskeva ongelma, koska naisten ei tarvitse käydä edes kutsunnoissa. Kuitenkin pitää miettiä sitä, että olisiko meidän pakko siirtyä puhtaaseen ammattiarmeijaan, minkä vahvuus olisi noin 10 000 miestä ja naista? Toki voidaan sanoa, että reserviläisten taistelutaidot tai koulutus ei ole riittävä tämän päivän sotaan, mutta niin varmaan ajateltiin myös vuonna 1939.  Eli pelkkä koulutus tai varusteet eivät tuolloinkaan taanneet Neuvostoliiton voittoa, vaan syntyi käsite ”Talvisodan ihme”.

Jos puhutaan esimerkiksi puhtaasti tuosta ammattiarmeijasta, niin tietenkin se on valtava hyvin koulutettu sekä iskukykyinen vaihtoehto, jolla on tarpeellinen koulutus sekä motivaatio hoidella myös kansainvälisiä tehtäviä. Mutta kuitenkin voidaan sanoa, että pelkkä hyvin motivoiduista ammattilaisista koostuva armeija ei kuitenkaan ole ehkä sisäpoliittisesti kovin hyvä vaihtoehto sikäli, että tuollainen asevoima sitten aiheuttaa turvallisuusongelmia. Näistä voidaan mainita esimerkiksi vallankaappauksen uhka, joka muuttui todellisuudeksi esimerkiksi Chilessä, missä merijalkaväki otti aikoinaan vallan kenraali Augusto Pinochetin johdolla, ja hän noudatti sitten samaa taktiikkaa kuin Franco aikoinaan Espanjassa.

Eli tuo mies toimi ammattisotilaiden tukemana, ja kukaan reserviläinen ei edes teoriassa kyennyt noita miehiä vastustamaan. Mutta kun puhutaan maamme asevelvollisuuteen perustuvasta mallista, niin toki tuossa meidän asevoimassamme on paljonkin puutteita sekä koulutuksellisesti että motivaation ja varustuksen puolesta.  Kuitenkaan ei koskaan ole mitenkään huono asia, että joskus johtaja kuulisi muitakin, kuin vain omia mielipiteitään. Eli myös negatiiviset asiat pitää voida kohdata, ja se että johtaja kuulisi myös mitalin toisesta puolesta on varmasti kuitenkin hyvästä. Ammattisotilaiden ongelmana on sellainen asia, että he työskentelevät vain motivoitujen sekä asevoimien valintaprosessiin sekä tuohon laitokseen myönteisesti suhtautuvien miesten kanssa, ja se sitten saattaa hämärtää heidän mielikuvansa siitä, mihin tavallinen mies pystyy.

Ja tuolloin saattaa käydä kuten eräälle kenraali von Paulukselle  kävi Stalingradin edustalla. Eli jos henkilö työskentelee vain parhaiden joukkojen kanssa, niin hän saattaa jättää sivustansa huonosti varustettujen ja koulutettujen reserviläisten varmistamaksi, jolloin hänelle voi sitten tulla todella pahoja tappioita. Jos puhutaan puhtaasti ihmisen heikkouksista, niin esimerkiksi Venäjän erikoisjoukkojen: SPETSNAZ:in tai sen amerikkalaisten vastineiden komentajalla saattaa olla sellainen näkemys, että heidän koko asevoimansa on noiden valiojoukkojen tasoa.

Silloin saattaa eteen tulla sellainen tilanne, että hän luottaa väärään yksikköön, eli hän saattaa kuvitella jonkun reserviläisosaston olevan tuon huippujoukon tasoa, ja antaa sille vastuuta, joka kuuluu normaalisti erikoisjoukoille. Ja silloin tulos voi päätyä katastrofiin, tai sitten seurauksena on uusi versio ”Talvisodan ihmeestä”. Kuitenkin ihmeiden kanssa pitää olla varovainen. Maallamme oli tuolloin todella paljon onnea, eli Stalin antoi Suomen miehittämisen Leningradin sotilaspiirin tehtäväksi, ja hän antoi silloin puutteellisia määräyksiä, minkä takia nuo joukot eivät olleet valmistautuneet kunnolla tuohon ”Suomen haltuunottoon”.

Samoin noiden Suomea miehittämään lähteneiden joukkojen johtajat pelkäsivät, että kyseessä oli hämäysoperaatio, jonka avulla Stalin hankki tukea uusille puhdistuksille. Eli jos mietitään noita ”Mainilan laukauksia”, niin ne saattavat olla jonkun alemman komentajan määräyksestä ampumia, eikä ehkä tuo ”Toveri Stalin” ollut hänelle tuota määräystä antanut. Vaan hän on saattanut toimia pelon vallassa, koska jos hän oli saanut tietää, että häntä odotti NKVD:n niskalaukaus, niin silloin hän oli saattanut ajatella, että sota sitten pelastaisi hänen henkensä. Tai ainakin se voisi kääntää NKVD:n huomion johonkin muualle kuin puna-armeijaan.  Todennäköisempää on kuitenkin se, että Stalin antoi jollekin komentajalleen kahden kesken tuon määräyksen lavastaa nuo laukaukset, joilla sitten tuo ”talvisotana” tunnettu operaatio aloitettiin.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Mainilan_laukaukset

Ja nuo tuota Neuvostoliiton kannalta nolosti mennyttä sotaa koskevat asiakirjat on ehkä sitten hävitetty jossain vaiheessa, jotta ”Isä aurinkoinen” ei joutuisi noloon tilanteeseen tämän pienen maan kohdalla. Hän oli varmasti panostanut paljon tuohon operaatioon, koska oli perustanut Otto Wille Kuusisen johtaman Terijoen hallituksen, jota kutsuttiin Neuvostoliitossa propagandistisesti ”Suomen kansan hallitukseksi.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Terijoen_hallitus

Se ei kuitenkaan saanut maamme työväkeä puolelleen, ja siksi tuo projekti siirrettiin hiljaa unholaan.  Kuitenkin onni on asia tai tila, jonka ei saa koskaan olettaa jatkuvan loputtomiin. Eli se ikuinen perustelu maamme asevoimien olemassaololle on se, että mitä jos Stalin ei olisi aikoinaan suorittanut kuuluisia puhdistuksiaan, missä puna-armeijan kyvykkäin johto eliminoitiin, ja mitä jos hän olisi antanut tuota operaatiota koskevan käskyn vähän aikaisemmin sekä antanut mahdollisuuden kunnolliseen valmistautumiseen sekä laaja-alaiseen liikkeennallepanoon. Samoin tuolloin oli juuri alkanut toinen maailmansota, mikä tietenkin sai aikaan sen, että kaikkia armeijoita oli vahvennettu, ja toki Stalinin piti sitten pitää silmällä Hitleriä, mikä varmasti sitoi tuolloin osan hänen joukoistaan Puolan rajalle.

Silloin tuo mies olisi ehkä voinut ottaa maamme hallintaansa, ja muuttaa sen neuvostotasavallaksi. Ja moni ihminen pitää sen takia maamme itsenäisyyttä ihmeenä, joka hakee veroistaan historiassa. Onnea oli myös sikäli siinä, että Stalin oli ensin osoittanut petollisuuttaan Baltiassa sekä Puolassa, ja siksi hän oli antanut maallemme varoituksen siitä, mitä olisi voinut seurata siitä, jos antaisimme hänelle periksi. Ja se sitten ikään kuin hitsasi maamme kansan yhteen. Ja varman yhteneväisen kansallisen vastarinnan varmisti se, että hänen ilmavoimansa kohdistivat pommituksia Helsingissä oleviin siviilikohteisiin, mitä voitiin pitää varmana tapana saada koko Suomen kansan vihaamaan itseään, mikä johti tuohon ihmeeseen, josta vielä nykyäänkin puhutaan kautta koko maailman.


marxjatalous.blogspot.fi