Matka robottialuksella vaatii paitsi tehokkaita moottoreita, niin myös kehittynyttä tekoälyä sekä älykkäitä materiaaleja

Taiteilijan näkemys Alfa Centaurin aurinkokunnasta
Kuva I

Kun puhutaan mekaanisista ihmisistä, niin aina täytyy muistaa se, että vaikka nämä välineet eivät ehkä vaikuta muulta, kuin jonkun SciFi-elokuvan rekvisiitalta, niin niiden etuna on se, että mitään välineitä ei tarvitse muuttaa näitä "terminaattoreita" varten, tai oikeastaan ihmisen näköisten robottien avulla voidaan suorittaa esimerkiksi jopa satoja vuosia kestäviä avaruuslentoja, ilman että tutkijoiden pitää huolehtia minkään työkalun suunnittelemisesta tai varusteiden muuttamisesta robotteja varten, ja tämä tietenkin helpottaa avaruuslennon suunnittelua sekä toteutusta. Matka lähimmälle tähdelle veisi erittäin paljon aikaa, ja vaikka aluksen mukaan lähetettäisiin syväjäädytetty miehistö, niin tuon matkan ongelmana olisi se, että tuo alus ei palaisi ihmisen elinaikana Maapallolle, ja siksi lennolle rekrytoitujen värväämisessä voisi tulla ongelmia, koska tuo matka merkitsisi sitä, että nuo astronautit eivät koskaan enää palaisi lähestensä elämään.

Koska jos puhutaan tähtienvälisestä matkailusta, niin vaikka lähitähdille tehtävä lento voidaan tietenkin suorittaa automaattisten luotainten avulla, niin tuo ehkä kilometrien pituinen luotainraketti tarvitsee alirobotteja suorittamaan tarpeellisia kunnossapitotehtäviä. Näet jos esimerkiksi 20% valonnopeudesta saavuttava alus joutuu onnettomuuten, niin pienikin siihen osunut kivensiru voi tehdä sille erittäin pahan vaurion, ja tuota vauriota pitää sitten ryhtyä korjaamaan. Kun tuolla ehkä noin 1,5 valovuoden päässä Maapallolta sattuu jokin onnettomuus, niin tuota vauriota ei korjata yhtä helposti kuin esimerkiksi ISS:llä eli kansainvälisellä avaruusasemalla tapahtunutta vauriota korjataan lähettämällä huoltoalus maan kiertoradalle.Vaan tuolla aluksella pitää silloin olla mukanaan robotteja, jotka voivat käyttää monipuolisesti työkaluja, koska jos aluksen tietokone vaurioituu osumasta, niin silloin tietenkin varajärjestelmä otetaan välittömästi käyttöön, mutta koska matka tuonne kauas Alfa Centauriin kestää todella pitkään.

Vaikka käytössä olisi alus, joka kykenee nostamaan nopeuttaan 20 % valon nopeudesta, ja tietenkin tuollaisen projektin läpivieminen vaatisi valtavia resursseja, ja ainoa syy miksi ehkä 200 vuoden sisällä lähettäisimme aluksen tuonne Alfa- tai Proxima Centaurin planeetoille olisi se, että niistä löydettäisiin elämää. Ja jos tuo alus saisi vaurion lennon puolimatkassa, niin silloin sen pitäisi pystyä korjaamaan itsensä. Tai tehtävään kulunut aika olisi käytetty turhaan. Kun alus lähestyy kohdetähteään, niin silloin se kohtaa samanlaisen oortin pilven, kuin mikä kiertää myös Aurinkoa, ja siksi sen pitää jarruttaa tehokkaasti, koska jos se osuu tuolla 20 % valon nopeudella, johonkin kiveen, niin silloin tuo alus saattaisi todennäköisesti tuhoutua osumassa täysin, koska iskuenergia olisi valtava.

Siksi tuon luotaimen pitää jarruttaa ennen saapumistaan kohdetähden oortin pilviin, ja jarrutuksen kanssa olisi tehtävä kompromisseja, koska jos se aloitetaan liian aikaisin, niin matka-aika pitenee entisestään, ja vasta saapuessaan Centauri-järjestelmään, tekisi tekoäly päätöksen siitä, jatkaisiko se matkaa kohti Alfa-centauria? Tämä tähti olisi erittäin otollinen kohde, jos meidän tuntemallemme elämälle suotuisa planeetta halutaan löytää. Mutta tuo planeetta saattaa piileksiä Alfa Centauri A- tai B-tähden lähellä, niin että tähden kehrä peittää sen Maapallolla sijaitsevilta teleskoopeilta, jolloin tuon aluksen havaintolaitteet näkisivät sen, kuin Maan teleskoopit taas kadottaisivat tuon kohteen Alfa Centaurin kehrään.

Kuva II

Joten tuolla aluksella olisi tietenkin aliluotaimia, jotka se lähettäisi kumpaankin kohteeseen, jotta Maassa olevat tutkijat voisivat sitten päättää, kumpaan kohteeseen tuo luotain suunnataan. Sen tietenkin pitäisi pystyä tuomaan näytteitä myös Maahan, joten tuon takia luotaimen pitää omata monimutkainen tehtäväohjelmointi, jonka avulla se suorittaa tehtävänsä melkein täysin itsenäisesti, koska sen viestintään  Maan kanssa kuluu vähintään neljä vuotta suuntaansa, jos vastaus lähetetään välittömästi. Ja tietenkin luotaimen robottien pitää saada silloin tarpeelliset ohjeet, miten niiden tulisi toimia missäkin tilanteissa. Samoin aluksen runko pitää päällystää magneettisilla polymeereillä, jotka voidaan siirtää magneettien avulla oikeaan paikkaan aluksen runkoon.

Tuo varsinainen avaruusalus olisi joka tapauksessa hyvin suuri ja pitkä, koska sen pitää ensinnäkin kuljettaa mukanaan valtavasti varaosia, ja koska sen ydinreaktori, joka käyttää joko antimateriamoottorin kiihdyttimiä tai fuusiovoiman vaatimaa valtavaa laserjärjestelmää, sekä aluksen tietokoneita ja valtavia suurtehokommunikaatiolaitteita, joilla alus kommunikoi sen aliluotainten kanssa. Sen runko voisi olla muodoltaan saman tyyppinen kuin Dreadalus-luotaimen, ja ehkä sen tähtienvälinen ramjet suojataan levyllä aluksen lentäessä aurinkokunnassa, ja poistuessaan tähtienväliseen avaruuteen, tuon aluksen imusuppilo avataan, ja magneettikenttä ryhtyy imemään vetyä sisäänsä, ja sitten fuusiovoima käynnistetään aluksen takana.

Eli sen takaosan moottorin suuttimeen asennetaan laserit, joilla tuo vety "poltetaan" heliumiksi. Tässä esiteltyä fuusioreaktoria ei käytetä aluksen sisäiseen sähkövoimantuotantoon, vaan ainoastaan  sen siirtämiseen paikasta toiseen. Varsinaisen sisäisen voimantuoton synnyttää aluksen konventionaalinen ydinreaktori, joka tuottaa sen tarvitseman sähkövoiman. Samoin noissa ihmisen näköisissä roboteissa olisi RTG-generaattorit, joiden avulla ne voivat toimia koko jopa sata vuotta kestäneen lennon ajan tehokkaasti. Samoin tuolla aluksella olisi tietenkin toisenlaisia robotteja ulkopinnan korjaamista varten, mutta nuo ihmisen näköiset mallit olisi tarkoitettu sisätilojen vaurionkorjausta varten.

Kun alus lähestyy kohdettaan, niin sen pitää aloittaa jarrutus, joka tapahtuu suuntaamalla sen päämoottori eteen tai erityisillä jarruraketeilla, mikä sitten tietenkin aiheuttaa se, että alus ikään kuin painuu kasaan haitarin tavoin, jolloin se voi tuhoutua. Siksi sen runko pitää valmistaa hiilikuiduista, jotka ovat itseasiassa eräänlaisia jousia, jotka ottavat tuota energiaa vastaan. Ja silti sen rungon pitää olla melko paksu, koska aluksen pitää silti kestää valtavia voimia, ja ihminen ei tuota hidastusta kestäisi missään muodossa, ellei häntä olisi syväjäädytetty absoluuttiseen nollapisteeseen, jolloin hänen aineenvaihduntansa olisi päättynyt.

Mutta joka tapauksessa alus matkaisi avaruudessa ilman ihmisen ohjausta, ja miehistö herätettäisiin henkiin vasta kun tuo kuvitteellinen avaruusalus saapuu ja asettuu kohdetähden lähelle, ja itse en usko että tällaiseen matkaan kukaan ryhtyisi, tai sitä edes vakavasti suunniteltaisiin, koska se veisi Maapallolta ehkä sen parhaat tiedemiehet. Miehitetyn lennon toteuttaminen vaatisi sen, että Maassa kasvatettaisiin ehkä kloonattuja ihmisiä, jotka eivät omaisi mitään suhdetta tavalliseen elämään, ja heidät sitten lähetettäisiin tuollaiselle lennolle, koska näitä klooneja ei kukaan osaisi kaivata, vaikka toki heillä olisi samat oikeudet kuin muillakin ihmisillä. Ja sitte voidaan kysyä, että onko joku NASA:ssa tai Venäjän avaruushallinnossa sitten suunnitellut tällaista toimintaa, missä avaruuteen lähetettäisiin kloonattu miehistö.

Alus olisi melko pitkä, koska sen ydinreaktori pitää sijoittaa kauas sen tehtävän suorittamista varten varatuista tiloista, kuten tietokonekammioista sekä robottien huoltohallista. Vaikka tuo alus miehittämättömänä tietenkin kestää hyvin säteilyä, niin jatkuva hiukkassäteily ei tee hyvää aluksen mikropiireille. Ihmisen näköisten robottien kehittämisessä ollaan jo nyt melko pitkällä, koska niillä voidaan korvata esimerkiksi taistelulentäjiä, joiden menettämisestä ollaan aina huolissaan. Jos lentokonetta ohjaa robotti, niin se voi tehdä esimerkiksi tietokonepeleistä tuttuja "kamikaze"-iskuja, kun sen ampumatarvikkeet ovat loppu, ilman että ketään ihmistä vaarannetaan näissä tehtävissä, joita pidetään epäinhimillisenä sodankäyntitapana sekä iskun uhrin että sen tekijän kannalta, ja maailma tietenkin oli kauhuissaan sekä Japanin "kamikaze"-lentäjien suorituksista, että tavasta millä esimerkiksi World Trade Centerin terrori-isku tehtiin..

Kuitenkin taistelurobotin kehittämisestä on pitk matka palvelijarobottien kehittämiseen, koska palvelijarobottien pitää toimia aivan eri tavoin, kuin jonkin rintamalla operoivat "terminaattorin". Jos robotin halutaan tekevän vaikkapa halkoja, niin silloin ohjelmoijan pitää ensin selvittää sille, mikä halko oikeastaan on. Samoin hänen pitää muistaa se, että robotin pitää erottaa ihminen halosta, jotta se ei vahingoita ihmistä, joka sattuu nojaamaan tuota halkopölkkyä vasten. Ja palvelijarobotin voimaan pitää tietenkin kiinnittää huomiota, koska jos hakkeri ottaa sen hallintaan, voivat seurauskset olla tuhoisat. Tämän takia nuo robotit pitää varustaa sellaisilla laitteilla, että ne saadaan pysähtymään, jos niiden ohjelmisto ei enää tottele, ja niiden toiminta vaarantaa yleisen turvallisuuden

kimmonsivu.blogspot.fi