Kuva I |
Kuvassa yksi näyttää olevan maukkaita marjoja, mutta lähemmin katsottuna nämä pallukat
paljastuvat etanoiksi tai hieman tarkemmin kotiloiksi, jotka ovat kiivenneet pensaan latvaan, ja koska ne muistuttavat marjoja, niin ehkä linnut ne siitä sitten poimivat pois. Kyseinen ilmiö missä noita nilviäisiä tunkee näkyville paikoille, on erittäin yleinen nimen omaan syksyllä, jolloin etanat sekä kotilot tuovat limaiset olemuksensa kaduille sekä marjapensaiden latvoihin.
Tämä saattaa vaikuttaa todella kamalalta ajatukselta, ja toki pihalla kävellessä varsinkin sateen jälkeen saattaa kengän alta kuulua rusahduksia, niittyjen paikat ovat täynnä limaisia laikkuja. Noista laikuista näkee, että joku on ajanut pyörällä- tai tallannut etanan päälle, ja silloin jää asfaltille todella ikävä jälki, joka varmasti aiheuttaa jonkinlaisia antipatioita noita nilviäisiä kohtaan.
Ei ole mukava kävellä sisään, ja ajatella mitä mattoon saattaa jäädä, kun tuollaisten eläinten päälle on tullut astuttua. Joskus kengänpohjiin jää kotilon tai etanan munia, joiden tarkoitus on levitä ympäriinsä. Tämä varsin outo käytös, jossa eläin ikään kuin tieten tahtoen haluaa tulla syödyksi, johtuu siitä että nuo eläimet ovat pariteltuaan valmiita munimaan suvullisesti alkuun saatettuja munia, ja etanoiden sekä kotiloiden kannalta tärkeää olisi, että niiden munat leviäisivät mahdollisimman laajalle alueelle, joten ne antavat lintujen syödä itsensä.
Jotkut etanoista sekä kotiloista selviävät lintujen suoliston läpi lähes vahingoittumattomina, koska ne kehittävät suojakseen limaa, mikä estää vatsahappojen sekä entsyymien pääsyn niiden iholle, jolloin ne liukenevat tuon linnun suoleen, tällöin etana tai kotilo toimii ikään kuin vapaamatkustajana linnun suolistossa. Tai jossain tapauksissa tuo nilviäinen kyllä sulaa, mutta sen munat pääsevät silloin leviämään linnun ulosteen mukana.
Eräissä tapauksissa etana tai kotilo kehittää linnun suolessa joko hermo- tai maksamyrkkyä, mikä tappaa tuon onnettoman lokin tai mikä nyt sen etanan sattuikaan syömään, ja tuo takaa etanan jälkeläisille mukavan proteiinipitoisen aterian kun ne sitten kuoriutuvat. Eräissä tapauksissa jotkut madot aiheuttavat tämän käytöksen, jotta ne voisivat siirtyä etanasta lintuun, jossa ne sitten lisääntyvät, ja alkavat levitä taas etanoihin, jossa ne jatkavat tämän eläimen loputonta kiertoa, jossa isäntä vaihtelee linnun ja nilviäisen välillä, kuten se on tehnyt miljoonien vuosien ajan.
elainasiaa.blogspot.fi
kimmonsivu.blogspot.fi
Comments
Post a Comment