Matkapuhelinten muotoilusta sekä valituista materiaaleista hieman, eli ne eivät ole yhdentekeviä asioita

Kuvituskuvaa
Kuva I

Nykyään on monia matkapuhelimia, jotka ovat oikeastaan jo niin ohuita, että itseäni hiukan ihmetyttää se, että miten ne ylipäätään kestävät käytössä. Toki kyseessä on todella upeaa teknologista kehitystä edustava väline, jota kannetaan paljon taskussa, ja siksi niiden tekeminen liian ohuiksi voi vaikuttaa haitallisesti näiden välineiden kestävyyteen, koska varsinkin housun taskussa kannettuna puhelin saattaa taipua melko paljon. Toki noiden välineiden ohentaminen tekee niiden piirilevyjen johtimista ohuempia sekä samalla lyhyempiä, jolloin niiden akku kuluu hiukan hitaammin kuin paksun puhelimen akku.

Ja samalla myös ohuen puhelimen akku on hiukan pienitehoisempi kuin paksu sekä paljon varaavaa materiaalia sisältävä akku on. Tai oikeastaan se kestää vähemmän ajan, kuin tuo suurikokoinen akku, mutta samalla ohut puhelin on kevyempi, mukavampi sekä huomaamattomampi kuin vanhanaikainen paksu kännykkä. Kun puhutaan tuosta puhelimen ohentumisesta, niin nykyään materiaalit ovat kehittyneet niin, että niiden näyttö on kestävämpi kuin ennen, ja siksi noita puhelimia voidaan käyttää melko huolettomasti, mutta nykyistenkin GSM-puhelimien ongelma on juuri se, että niiden näyttö hajoaa kovin helposti, kun puhelin putoaa maahan, joten tuo näytön lasi pitäisi kyllä vaihtaa iskun kestävään lasiin, jotta puhelin ei niin helposti tuhoudu osuessaan esimerkiksi asfalttiin tai supermarketin lattiaan.

Derringer-pistooli
Kuva II

Ohuen kännykän runkoon kannattaisi ehkä valita titaaani materiaaliksi, ja ulkokuori tehdä jostain bakelliitista tai muusta kestävästä muovista sekä näyttö valmistaa suoraan luodinkestävästä lasista, jotta tuo  puhelin ei hajoa pudotessaan vahingossa. Ohuen kännykän turvallisuutta lisää se, että tuo väline ei näy taskun läpi, eikä se vedä takkia niin helposti alas, joten puhelimen havaitseminen on vaikeaa. Siksi sillä voi soittaa hätäpuhelun, jos joku sitten ryöstää tuon henkilön. Eli hänellä vain pitää olla kaksi puhelinta, joista toisen hän antaa rosvolle, ja kun rosvo poistuu paikalta, niin hän soittaa sitten hätäpuhelun.

Tekniikka on itseasiassa sama kuin Cowboy:lla, joka saapui kaupunkiin pelaamaan pokeria, ja kun saluunaan ei saanut mennä aseen kanssa, niin toki tuo ystävämme ojensi aseensa suosiolla portsarille, jotta hän pääsi sisään ravintolaan. Toki hän piti mukanaan liivin taskuun piilotetun "Derringer"-pistoolin, joka oli suunniteltu Cowboyden sekä muiden lännen miesten taskuaseeksi. Joidenkin lähteiden mukaan Derringerista olisi olemassa myös antimagneettinen, pääosin kromista tai titaanista valmistettu ase, jonka voisi kuljettaa suoraan lentokoneeseen. Vain aseen iskuri olisi standardin derringerin iskuri, jotta se sytyttäisi patruunan.  Tarinan mukaan tuo ase suunniteltiin aikoinaan CIA:n käyttöön, tai oikeastaan vain normaalin Derringerin materiaali muutettiin STEALTH-pistoolin vaatimusten mukaiseksi. Jos tuollainen ase joutuu vääriin käsiin voi seurauksena olla lentokonekaappaus tai vastaava.

Tuo melko pienikokoinen pistooli on melko tehokas väline, koska siihen voidaan ladata 45.cal. Colt- revolverin panos,  eli sen pysäytysvoima oli melkoinen, jos tuolla pistoolilla ryhdyttiin ampumaan. Ja noiden Cowboyden taktiikkana oli se, että kun portsari pyysi toisen asetta itselleen, niin tällä oli sitten jotain antaa tälle pyytäjälle.  Ja joillakin heistä oli vielä toinen revolveri liivin alla, jotta jos joku möläytti piiloaseesta, niin hänellä oli sitten sekin antaa pois, koska pelipaikoissa ei katsottu aseita hyvällä. Samoin toimii tämä kännykkäkikka, missä ryöstäjille annetaan joku puhelin, jotta he ovat tyytyväisiä, minkä jälkeen käydään soittamassa poliisi paikalle, ja nämä vain paikantavat tuon kännykän


elainasiaa.blogspot.fi