 |
| Humphrey Davy (1778-1829) |
Kun kirjoittaja jakaa kirjoituksiaan Internetissä, niin silloin hänen pitää miettiä aina sitä, että kuka niitä ylipäätään lukee? Eli hänen pitää silloin tietenkin nimetä teostaan monilla nimillä, jotta voidaan selvittää se, että onko se teoksen nimi, joka ehkä vaikuttaa sen saamaan huomioon? Samoin kirjoittajan pitää aina välillä kirjoittaa teoksiaan salanimillä, jotta hän voi ottaa selville sen, vaikuttaako hänen nimensä siihen, miten kirjoja tai kirjoitelmia arvioidaan, eli missään nimessä kukaan huippukirjoittaja kuten Jonathan Kellerman ei koskaan kirjoita kirjoja vain tällä nimellä, koska juuri tämä kauhugenre on asia, josta aina välillä tehdään suurta numeroa, ja tuolloin on ihmisiä, jotka niin mielellään soittelevat psykiatreille noista kirjoista.
On olemassa ihmisiä, jotka ovat täysin mielikuvituksettomia, ja nämä henkilöt eivät usein voi edes käsittää, miksi kaikki eivät ole niin kuin he itse ovat. Ja siksi he eivät siedä mitään muuta kirjoituksia kuin sitä, mitä he itse haluavat lukea,ja toki esimerkiksi mielikuvituksen käyttö on heistä kiellettyä, vaan "suutari pysyköön lestissään", ja jokaisen ihmisen pitää heidän mielestään kirjoittaa vain sitä, mitä he itse olisivat halunneet. Se näkyy monien koulujen lopputöissä, joiden pitää aina olla ikään kuin kopioita muiden ihmisten teksteistä, ja mitään omaa ei niihin saisi muka tehdä.
 |
| Michael Faraday (1791-1867) |
Kun puhutaan suurista tiedemiehistä, kuten Michael Faraday (1791-1867) sekä hänen opettajansa Sir Humphrey Davy (1778-1829) , niin heillä oli visio siitä, mitä esimerkiksi sähköllä voitiin tehdä, ja elektrolyysin avulla nämä miehet sitten eristivät monia alkuaineita käyttäen siihen kemiallista paristoa, jonka he rakensivat Lontooseen, ja toki Faraday tunnetaan enemmänkin sähkömagnetismin tutkijana, ja Davy taas oli ennemmänkin kemisti, joka kehitti elektrolyysimetodin, millä voitiin valmistaa esimerkiksi alumiinia sekä magnesiumia, mutta voidaan sanoa, että näiden miesten työ on toisistaan riippuvaa. Ja loivathan he yhdessä Davyn lampun tai kaivoslampun, joka on pelastanut miljoonien kaivaostyöläisten hengen maailmassa.
 |
| Davyn lamppu eli kaivoslamppu |
Eli ilman tarpeeksi voimakasta galvanista paria olisi Faradayn valokaarikokeet jääneet tekemättä, ja ilman Davyn kemian tuntemusta tuota paria ei olisi voitu valmistaa. Faradayn rooli tässä kemiallisen pariston rakentamisessa oli se, että hän kehitti sarjaan kytkennän, millä saatiin aikaan erittäin kova jännite, joka mahdollisti valokaaren synnyn, sekä nopeutti huomattavasti elektrolyysiä, eli heidän työnsä oli toisistaan riippuvaa, vaikka he eivät ehkä muuten niin hyvin tunteneetkaan, eli he olivat ilmeisesti puhtaasti virkatuttavia, ja yhteistyö katkesi kun Davy sitten muutti Sveitsiin, missä hän kuoli vuonna 1829. Toki he saattoivat olla yhteydessä toisiinsa kirjeiden välityksellä, jotka oli ehkä osoitettu heidän vaimoilleen eli sitä jatkoivatko he yhteydenpitoa Davy muutettua Sveitsiin vuonna 1927, eli kahden vuoden ajan ennen hänen kuolemaansa, mikä johtui kokeissa hengitetystä kemikaaleista..
Kuitenkin he eivät olisi saaneet Royal Societyltä lupaa rakentaa tuota valtavaa paristoa, elleivät yhdessä olisi lupaa tuohon menneet kysymään. Ja tietenkin valokaarikokeet toivat näyttävyyttä tuohon työhön, jolloin lehdistöllekin oli jotain näytettävää. Vaikka Faraday ei uskonnollisen vakaumuksensa takia koskaan osallistunut esimerkikssi kemiallisen aseen kehittämiseen, niin silti hänen kehittämänsä valokaarilaamppu pelasti useiden sotilaiden hengen, ja häntä muutenkin kuvaillaan aidoksi brittiherrasmieheksi. Mielestäni noiden kahden miehen työ tieteen parissa on sen luonteista, että heitä pitäisi historian tunnilla, jossa puhutaan tieteen tekijöistä käsitellä samanaikaisesti, niin paljon yhteistyötä he tekivät.
kimmonsivu.blogspot.fi
Comments
Post a Comment