 |
| Tämä ei ole tiedekeskus Heureka, vaan eräs varasto Kivenlahden teollisuusalueella Kuva I |
Kuvassa yksi (Kuva I) oleva varasto muistuttaa todella paljon Tiedekeskus Heurekaa (Kuva II), eli ovatkohan nämä talot saman arkkitehtitoimiston tai arkkitehdin tekemiä? Tietenkin Heureka on hiukan erinäköinen, mutta yhdennäköisyyden voi kyllä selvästi huomata. Eli ainakin molemmissa taloissa on käytetty samankaltaista ratkaisua, vaikka tietenkin näitä pintoja on tyylitelty hiukan eri näköiseksi. Kaikki me olemme nähneet taloja, jotka muistuttavat hiukan toisiaan, ja usein jossain varastossa tai teollisuusrakennuksessa on jonkun tunnetun talon piirteitä, koska arkkitehdit kokeilevat usein valitsemansa pintamateriaalin toimivuutta, kun he alkavat luoda uutta rakennusta.
Eli ensin tehdään rakennusta koskevat rakennuspiirustukset sekä sitä koskeva simulaatio ja dokumentaatio, ja sitten kun tuota rakennuksen näkyvintä osaa aletaan rakentaa, niin sitä ennen tietenkin tuo pinta toteutetaan jossain pienemmässä mittakaavassa, ennen kuin sitä aletaan asentaa johonkin arkkitehtitoimiston "paraatikohteeseen". Silloin testataan pinnan toimivuus myös käytännössä, eli jos pinnan pinta-ala kasvaa liian suureksi tilavuuteen nähden, niin silloin sen lämmityskustannukset kasvavat erittäin suuriksi, koska tuolloin kappaleesta lähtevän lämpösäteilyn määrä on tuolloin suurempi kuin kappaleella, jolla on pieni pinta-ala tilavuuteen nähden.
 |
| Heureka (Kuva II) |
Tämän takia pinnan muoto ei ole suinkaan ole samantekevä. Ja jos esimerkiksi taloa lähdetään toteuttamaan, niin totta kai tietokoneet voivat simuloida melkein mitä vain. Mutta ennen kuin simulaatiota aletaan rakentaa, niin silloin tietenkin pitää sitä varten hankkia tarvittavat parametrit, ja jos kyseessä on aivan uusi talomalli, niin silloin pitää rakentaa koekappale, josta suoritetaan tarpeelliset mittaukset, joista saatuja lämpötila- ja kosteusarvoja sitten käytetään simulaatiopohjan rakentamiseen, ja jos talo muotoillaan väärin, niin silloin on vaarana se, että osa siitä muuttuu tulikuumaksi ja osa huoneista on taas jääkylmiä.
Tai sitten rakennuksen sisälämpötilan säätelyyn tarvitaan valtavan tehokkaat sekä nykyaikaiset ilmastointilaitteet. Toki huippunykyaikaiset aktiiviseen lämmön- ja kosteuden mittauksen hyväksikäyttöön perustuvat ilmastointilaitteet, jotka pumppaavat ilmaa huoneiden välillä sekä myös ulos tai sisään sitä mukaan, millainen on tuon talon kosteustilanne missäkin huoneessa säästää energiaa sekä edesauttaa asumismukavuuden varjelemisessa. Kun puhutaan rakennuksen sähkönkulutuksesta, niin asentamalla sen kattoon aurinkopaneelit, niin silloin voidaan energialaskua pienentää entisestään. Piistä valmistettu aurinkopaneeli muistuttaa mustaa kattopeltiä, ja samoin noissa taloissa voisi olla sälekaihdinta muistuttavat aurinkopaneelit, jolloin tuo talo saisi sähkövirtaa myös näistä kaksikäyttöhuonekaluista.
Samoin voidaan leikillisesti väittää, että koko metallipintainen talo voidaan päällystää piiaurinkopaneeleilla, joilla voidaan tuottaa sille ilmaista energiaa. Tämä toki on vain hypoteesi, eikä se tietenkään korvaa kaukolämpöä, koska maamme on niin pohjoisessa, että talvet ovat pimeitä. Kun mietitään sitä, miksi jopa yksittäisten talojen kannattaa tulevaisuudessa tuottaa energiaa, johtuu siitä että polttoaineiden hinnat ovat todella kovia, ja jos esimerkiksi kesällä saadaan huomattava osa sähkövirrasta tuotettua muualla kuin valtakunnanverkossa olevilla laitoksilla, niin silloin tietenkin noita verkkoon sähköä syöttäviä laitoksia voidaan pysäyttää, ja myös maalämpövoimalat tarvitsevat huoltoa. Myös aurinkopaneelit pitää silloin tällöin pestä, jotta niiden sähköntuottokyky sälyy hyvänä. Mutta jos talo tuottaa itse osan energiastaan, niin silloin sen ei tietenkään tarvitse maksaa siltä osin sähkölaskua.
kimmonsivu.blogspot.fi
Comments
Post a Comment