Huumesotaa lennokkien sekä satelliittien avulla

LANDSAT-kaukokartoitussatelliitti
Kuva I

Oletetaanpa että metsästä löytyy huumekasviviljelmä. Eli joku henkilö sitten on päättänyt istuttaa esimerkiksi tyhjälle tontille vaikkapa ooppiumunikoita, joista hän sitten ehkä aikoo uuttaa ooppiumia, niin kyseessä tietenkin on näennäisen helposti ratkaistava rikos. Kyseessä on ooppiumin viljely, ja syytteen on törkeä huumausainerikos, jos tekijä jää kiinni. Mutta tekijä ei välttämättä olekaan niin helposti jäljitettävissä, kun amerikkalaisissa TV-sarjoissa annetaan ymmärtää. Näet nuo huumekasvit pitää kytkeä johonkin tiettyyn henkilöön, jotta häntä voidaan syyttää. Ja tuo huumeviljelmä sijaitsee usein muulla kuin noiden viljelijöiden itsensä omistamalla tontilla, ja se saattaa olla ikään kuin hylätty. Kytkeminen tapahtuu joko kuvallisen dokumentaation sekä muiden todisteiden avulla. Eli jos metsän yllä lentävä tiedustelukone havaitsee huumeviljelmän, ja sen kamerat kuvaavat tuota peltoa, niin noista filmeistä voidaan nuo huumeiden viljelijät tunnistaa.

Ja toki satelliitit sekä robotti valvontakoneet ovat korvaamaton apu noita peltoja etsittäessä. Eli Landsat- tai vastaava maatalousministeriön viljalajeja sekä peltojen kasvua  tarkkaileva satelliitti näkee omituisen aukion keskellä metsää tai sitten se havaitsee esimerkiksi naamiointiverkkoa, jolla peitetään melko suurta aluetta. Tuo verkko näkyy satelliittien infrapunakuvissa, koska se eroaa yhteyttävistä kasveista, ja usein viidakoissa käytetään keinokuitunaamiointia, koska luonnonkuidut kelpaavat eläinten ravinnoksi. Ja huumekasvipelto tietenkin on melko laaja alue, jonka peittämisessä tarvitaan melko suuri naamioverkko.

Naamiointikangas ei kelpaa tähän tehtävään, koska tuon kasvin pitää saada valoa, ellei sitten huumepomo halua vetää UV-lamppuja varten virtaa keskelle viidakkoa, joten hänen pitää hankkia melko suurikokoinen naamiointiverkko, jolla estetään tai pikemminkin vaikeutetaan lentokoneista tapahtuva havainnointia. Samoin huumeiden valmistuksessa käytettävät kemikaalit vievät tilaa, ja esimerkiksi autoihin tehtävät huollot sekä erilaiset kääpiösukellusveneet, mitä nuo miehet käyttävät saattavat saattavat sitten rakennella tietenkin saattavat aiheuttaa jokiin öljypäästöjä, joita seuraamalla viranomaiset voivat päästä noiden rosvojen jäljille.

Magdalena-joki Kolumbiassa
LANDSAT:in infrapunakuva
Kuva II

Mutta toki rikollinen haluaa valvoa tätä kallisarvoista viljelmäänsä, joten vartijoiden tilat tietenkin näkyvät lentokoneiden ja satelliittien ottamissa normaaleissa valokuvissa, ja tuon naamiointiverkon pitää tietenkin olla oikean väristä, koska liian tumma verkko nostaa taas pellon esiin väärän värikontrastin takia.  Mutta satelliitit sekä valvontalennokit käyttävät monitaajusspektrianalyysiä, jossa kamera kuvaa jokaisen spektriviivan taajuuden erikseen, ja noiden CCD-kameroiden avulla voidaan analysoida esimerkiksi kohteen alkuaineita.

Mutta kuten tiedämme, niin CCD-kamera muistuttaa toiminnaltaan hyönteisen silmää, ja jokainen kameran pikseli kuvaa vain yhtä valon aallonpituutta, jolloin kuva itseasiassa koostetaan monista eri kuvista, jotka voidaan ottaa aina infrapunataajuudesta UV-valoon. Ja kun operaattori painaa nappulaa, niin hän voi suodattaa kaikki haluamansa taajuudet pois, ilman että tehtävätaltiointi kuitenkaan kärsii. Toisin sanoen CCD-kuva koostuu oikeastaan useista päällekkäin olevista matriiseita, joita voidaan poistaa tai asettaa paikalleen kuvankäsittelyohjelmalla.

Lennokit sekä satelliitit toimivat kaikissa etsintäoperaatioissa yhdessä , eli satelliittien avulla etsitään metsistä mielenkiintoisia kohteita, joita sitten lennokit käyvät kuvaamassa. Noissa lennokeissa voi olla varustuksenaan laser- sekä maastoon pudotettavia mikrofoneja, joilla nämä laitteet keräävät tietoja alueella tapahtuvasta toiminnasta. Ja osa noista mikrofoneista voidaan ampua alueelle myös haulikoilla, ja niitä voivat käyttää sekä poliisimiehet ampumalla niitä esimerkiksi helikopterien ovista että robotit, joiden siiven alle on kiinnitetty konekiväärin asemasta automaattihaulikko tai nämä välineet voidaan yksinkertaisesti pudottaa maastoon.

CASPER 250 Mini UAV Unmanned Aerial Vehicle
Kuva III

Syy miksi puhun muuten valvontalennokeista, johtuu siitä, että nuo valvontalennot ovat kuolettavan tylsiä, mutta joskus huumekauppiaat ovat ampuneet noita koneita, joten nykyään nuo tehtävät annetaan yhä useammin erilaisille robottikoneille, joista osa on tehtävää varten varta vasten suunniteltuja välineitä, ja osa taas tavallisia pienkoneita, joihin on asennettu Predator-lennokin ohjauslaitteisto. Tuo lennokki tietenkin välittää kuvat tehtävästään reaaliaikaisesti poliisille tai asevoimille, ja samalla se taltioi tehtävänsä huolellisesti, jotta voidaan tarkastaa se, että kukaan ei ole poistanut nauhoituksista mitään osia.

Osa noista lennokeita on erittäin pieniä laitteita, joita lähetetään jopa operaattorin kädestä, kuten kuvassa kolme (Kuva III) oleva CASPER 250 miniatyyritiedustelukone . Nämä lelua muistuttavat miniatyyritiedustelukoneet ovat oikeastaan siis sähkökäyttöisiä lennokkeja, joita myydään joka lelukaupassa, mutta noiden lennokkien siivet ovat usein päällystettyjä kevyillä piiaurinkopaneeleilla, jotka on muotoiltu aerodynaamisesti siiven päälle., ja pienestä koostaan huolimatta nämä välineet voivat toimia autonomisesti, eli lentää haluttua reittiä ilman, että ihminen puuttuu sen toimintaan. Niiden tietokoneet saattavat olla oikeastaan GSM-puhelimia, joiden ohjelmisto on muutettu sellaiseksi, että se pystyy ohjaamaan tuon lennokin aerodynaamisia ohjauspintoja,  ja GPS-laite sitten auttaa tuota pientä lentokonetta lentämään haluttua reittiä, ja jos tulee pilvinen sää, niin silloin nämä miniatyyritiedustelukoneet voivat ladata akkuaan esimerkiksi tutkan tai radiomaserin avulla lentäessään tuolla viidakon yllä.

pseudotiedetta.blogspot.fi