Skip to main content

Pykriitti sekä teräsjää mahdollistavat uuden sukupolven itsestään häviävien rakenteiden valmistuksen

Juuan Nunnanlahdessa on työn
alla maailman korkein jääkatedraali.
(Lähde: Stora Enso)

Pykriitti on yksi maailman halvimmista komposiittimateriaaleista, ja sen koostumus on sahanpurua sekä jäätä. Aineen tarkka koostumus on 14% sahanpuruja sekä 86% vesijäätä, mutta tuo koostumus ei ole kovin tarkkaa. Tuo aine on kuuluisa siitä, että Toisen Maailmansodan aikaan Britannian hallitus sekä merivoimat ajattelivat rakentaa pykriitista lentotukialuksia, jotka olisivat erittäin huokeita ja helppoja sekä nopeita tehdä. Kuitenkin tuo suunnitelma jäi jostain syystä toteuttamatta, kun Britannian hallitus sai sitten apua USA:lta sen liityttyä Toiseen Maailmansotaan. Kuitenkin tuollainen pykriitista tehty lentotukialus voisi olla aivan hyvin toimiva ratkaisu, jos sitä hiukan modifioidaan.


Eli tuolloin normaalit laivat muodostaisivat veteen jäälauttoja, joita voidaan käyttää meren pinnalla uivina lentokenttinä, ja tuo tarvittava kylmyys saataisiin aikaan sillä, että ilmaa johdetaan kylmäkoneen läpi, ja jäähdytetään erittäin kylmäksi, jolloin sen avulla voidaan luoda lentokenttä ikään kuin tyhjästä. Tuo jäähdytyslaitteisto voidaan asentaa vaikka sukellusveneeseen, jolloin esimerkiksi arktiselle alueelle kyetään valmistamaan kelluva tukikohta ikään kuin tyhjästä. Ja jos tuon tukikohdan valmistamiseen käytetään nestemäistä typpeä, niin silloin tietenkin tuloksena on teräsjää, joka kestää taistelukoneiden painon. Mutta tietenkin jäästä tehdyt lentotukialukset tai laivat voivat olla erittäin käyttökelpoisia, kun lentokoneille tehdään valemaaleja merelle, mutta tietenkin tuota veden kiinteää olomuotoa voidaan hyödyntää esimerkiksi salaisia laitteita esittävien pienoismallien rakentamisessa, eli jos joku sitten yrittää varastaa tuota pienoismallia, niin silloin se vain sulaa käsiin, jolloin siitä ei sitten enää kukaan saa mitään mittoja otettua.


Jäästä tehdään pienoismalleja tai muita esineitä samalla tavoin kuin muistakin aineista, eli tuohon prosessiin voidaan käyttää 3D-printtereitä, ja tuolloin jään avulla voidaan sitten laitteita kalibroida. Eli kun noilla printtereillä aletaan tuottaa koneen osia, niin silloin jäätä voidaan käyttää mallikappaleiden luomiseen, niin jokaista koekappaletta ei tuolloin tarvitse tehdä metallista, vaan jäästä tehtyjen kappaleiden avulla voidaan tuota konetta säätää, niin että vasta lopullinen kappale tehdään metallista.


Tuo säästää rahaa sekä raaka-aineita, mutta jäästä tehdyn mallin valmistaminen vaatii tietysti kylmätilat, jotta se saadaan pysymään kasassa. Kun pykriitista tehtyjä malleja ajatellaan, niin tuon aineen avulla voitaisiin luoda valtavan suuria diodraamoja, johonkin tilaan, ja kun näyttely on ohi, niin silloin tuo diodraama tai lavaste voidaan sulattaa pois ilman sen suurempia kustannuksia. Tuolla tavoin voidaan esimerkiksi lavasteiden kustannuksia pienentää todella paljon. Tarvitaan vain muotti, johon kaadetaan vettä ja sahanpuruja, ja sitten tuo seos jäädytetään levyksi, jonka jälkeen se voidaan sitten työntää johonkin tilaan. Tuota lavastetta voidaan sitten viilentää kylmällä ilmalla, ja kun sitä ei enää tarvita, niin riittää että kylmälaitteista katkaistaan virta, jolloin tuo elementti sitten sulaa pois, kun sitä ei enää tarvita.


Ja sitten täytyy vain sahanpurut lakaista pois, eikä tällöin synny mitään erityistä jätettä, vaan kaikki voidaan laittaa normaaliin muovikassiin, ja käyttää vaikkapa uusien jäästä tehtyjen elementtien valmistukseen. Kun puhutaan pykriitin kaltaisista materiaaleista, niin ehkä siitä tehtyjä esineitä ei voitaisi käyttää muuten kuin esimerkiksi valemaalien valmistuksessa tai viihdekäytössä, mutta tuolla aineella voisi olla erittäin suuri käyttökelpoisuus silloin, kun tehdään esimerkiksi avaruustutkimusta. Tuollainen jäästä tehty levy voidaan asentaa esimerkiksi avaruusaluksen pinnan suojaksi, jolloin se tarjoaa lisäsuojan, kun alus palaa ilmakehään.


Tuolloin pykriittiä voidaan ruiskuttaa esimerkiksi Sojuz-kapselin ulkopinnalle, jolloin se antaa lisäsuojaa aluksen kuumentuessa, ja ehkä muutaman sekunnin lisäsuoja sitten voisi keventää tuon kapselin lämpökilven kuormitusta niin, että alus voidaan käyttää uudelleen. Eli monta kertaa käytettävä avaruusalus ei välttämättä muistuta mitään lentokonetta, vaan se voi olla aivan perinteinen alus, jonka osat palautetaan maahan perinteisesti laskuvarjolla, ja sitten se laitetaan takaisin yhteen. Kun ajatellaan pykriittiä nopeasti muotoiltavana sekä halpana aineena, niin sitä voitaisiin sitten hyödyntää myös esimerkiksi ohjusten tai kertakäyttöisiksi tarkoitettujen RPV-lennokkien valmistamisessa.


Tuolloin valmistetaan lennokki tai ohjus tuollaisesta itsestään häviävästä materiaalista, ja sitten tuo laite lähetetään esimerkiksi jonkun kuljetuskoneen jäähdytyslaitteilla varustetusta rahtitilasta. Tuollainen RPV tietenkin sulaa hyvin nopeasti, joten siksi siitä ei jäisi mitään jälkiä, ja tietenkin sen mikropiirit voidaan valmistaa siten, että nekin hajoavat hyvin helposti. Ja tietenkin tuollainen RPV voisi käyttää vetyramjetia lentämiseen, eli kuten kaikki tietävät, niin nestemäinen vety on hyvin kylmää, joten sen avulla tuollainen jäästä tehty lennokki voisi kestää vähän pidemmän aikaa, ja kun tuo laite on tehnyt tehtävänsä, niin sitä ei enää olisi, jolloin todisteet sulavat kirjaimellisesti käsiin.



Jos ajatellaan esimerkiksi jäästä tehtyä RPV:tä, niin tietenkään sitä ei voida tehdä monta kertaa käytettäväksi. Kuitenkin tuollainen esimerkiksi “Firebeeta” muistuttava jäästä tehty lennokki voidaan valmistaa huomaamattomasti esimerkiksi lentävän C-130 “Hercules” kuljetuskoneen takaosassa valamalla tuota pykriittiä elektronisten komponenttien sekä moottorin ympärille, ja sitten sen polttoainesäliöt täytetään nestemäisellä vedyllä, ja tuollainen kone sitten on erittäin helppo hävittää tehtävän jälkeen. Ja jos koneen piirilevyt korvataan äärimmäisen ohuella metallilankaverkolla, niin silloin siinä tarvittavat elektroniset komponentit tuhoutuvat myös RPV:n  hajotessa joko kitkan tai maahenkilöstön rungon sulatukseen käyttämien soihtujen toimesta.

https://pimeakronikka.blogspot.fi/

Comments

Popular posts from this blog

Schrödinger's cat: and the limits of that idea.

"In quantum mechanics, Schrödinger's cat is a thought experiment concerning quantum superposition". (Wikipedia, Schrödinger's cat). But the same thing can use as model for many other thought experiments.  Sooner or later, or at least in the ultimate end of the universe, the Schrödinger's cat will turn into wave movement. The information that this cat involved exists but the cat does not exist in its material form. The information doesn't ever vanish. It just turns its shape.  We are all trapped in the universe and time. The universe is the space that is entirety to us. There are no confirmed other universities. But the multiverse is a logical continuum for the expanding galactic megastructures.  The problem with natural things is this. They are black and white. They exist or do not exist. Could there be something, that exists and not exists at the same time?  Scrödinger's cat is thinking experiment about case their cat is not dead or not alive. But in this...

The string theory offers a new way to calculate Pi.

"Scientists discovered a new series for pi through string theory research, echoing a 15th-century formula by Madhava. By combining Euler-Beta Functions and Feynman Diagrams, they modeled particle interactions efficiently. Credit: SciTechDaily.com" (ScitechDaily, String Theory Unravels New Pi Formula: A Quantum Leap in Mathematics) People normally think that. The pi is the ratio of the circumference circle's circumference to the circle's diameter. The Pi is a mathematical constant 3.14159..., the endless decimal number. The Pi is interesting because developers can use that decimal number to make the encryption algorithms stronger.  The idea is that the encryptions program hides the message's original ASCII numbers by multiplicating those numbers with some decimal number. Or the system can add some numbers to those ASCII numbers.  "Aninda Sinha (left) and Arnab Saha (right). Credit: Manu Y" (ScitechDaily, String Theory Unravels New Pi Formula: A Quantum Le...

There are always more than three actors in the real world.

"An international research team is advancing precision timekeeping by developing a nuclear clock using thorium isotopes and innovative laser methods, potentially transforming our understanding of physical constants and dark matter. (Artist’s concept.) Credit: SciTechDaily.com" (ScitechDaily, Unveiling the Thorium Nuclear Clock and Its Time-Twisting Secrets) From Three-body problem... There are no pure three-body systems in nature. There are always more than three components in the system. For making real three-body systems we must separate those three bodies from the environment. Otherwise, there are stable effects. But nobody can predict some effects like distant supernova explosions or sun eruptions.  And one of those things that affect all bodies is time. When radioactive materials decay. That affects the stability and symmetry of the object.  Energy levels affect the existence of things like neutrons. The thorium atom clocks are next-generation tools for time measurement....