Skip to main content

Ilmapallolla maailman ympäri sekä korkealle stratosfääriin

NASA:n kokeellinen ilmapallo
Kuva I


Tässä on joku sitten lentänyt ilmapallolla maapallon ympäri. Kun ilmaa kevyemmällä aluksella suoritetaan ultrapitkiä tehtäviä, niin silloin pitää valmistaa erittäin kestävä sekä varmatoiminen ilmapallo, jolla voidaan sitten manööveroida tehokkaasti. Kun tuollainen täysin tuulen vietävänä oleva alus  päästetään irti, niin ongelma on siinä, että sopivan tuulen pitää kestää koko lennon ajan, ja paras kohta tähän yritykseen tietenkin on päiväntasaaja, jossa pasaatituulet kuljettavat tuota ilma-alusta koko matkan. Mutta ongelmia tietenkin tulee tuon pallon kanssa, eli kuumaa ilmaa käytettäessä tietenkin on mahdollista säätää korkeutta käyttämällä gondolin ulkopuolella olevaa liekkiä.

Jos ei ihmisistä välitetä mitään, niin  RTG:n eli RadioTermoGeneraattorin avulla voidaan käyttää kuumailmapuhallinta, jolla tuo ilmapallo saadaan nousemaan ylös, mutta yleisen vastarinnan takia tuota voimanlähdettä ei ehkä kuitenkaan realistisesti voida harkita ilmakehässä toimivien ilmapalloluotainten voimanlähteeksi, ja niiden käyttö olisi varmasti rajoitettu toisille planeetoille, jos tuollaisia luotaimia tullaan niille joskus lähettämään. Muuten voi NASA:n päämajan edessä olla todella paljon mielenosoittajia, jotka vastustavat ydinvoimaa muutenkin. Ja ajatus siitä, että tuollainen alus ajelehtisi maan ilmakehässä voisi varmasti pelottaa monia.

Tuollaista ultrapitkiin tehtäviin kykenevää ilmapalloa voidaan käyttää esimerkiksi ylemmän stratosfäärin tutkimiseen sekä kokeisiin, jotka tähtäävät tuollaisen ilmapalloluotaimen lähettämiseen toisille planeetoille kartoittamaan niiden kaasukehää. Ja tuolla ylemmässä stratosfäärissä on aika vaikea tehdä tieteellistä tutkimusta, koska se on liian korkealla normaaleille lentokoneille mutta liian matalalla satelliiteille. Näet liian matalan ilmanpaineen takia lentokoneen ohjaimet eivät toimi, ja kuitenkin satelliitit palavat siellä tuhkaksi.

Toisaalta heliumilla tai vedyllä täytetyllä pallolla päästään erittäin korkealle, mikä lisää turvallisuutta levottomia alueita ylitettäessä. Ja jos tuo kaasupallo sitten valmistetaan mylarista tai jostain muusta superkovasta muovista, niin silloin siitä tulee täysin tiivis. Ja toki tuollaisen kaasulla toimivan mylar-pallon korkeuden säätö on myös mahdollista, jos tuo kaasu sitten imetään takaisin kaasusäiliöön, mistä se päästetään takaisin ilmapalloon, jos korkeutta halutaan lisätä. Mikäli tuollaisen ilmapallon kaasujärjestelmästä joudutaan päästämään kaasua pois, voi se kehittää uutta esimerkiksi elektrolyysin avulla, eli tuo ilmapallo pudotetaan lähelle meren pintaa, ja polttokennon avulla sitten tehdään sille uutta vetyä.

Tuollaisia laitteita NASA kehittelee vieraiden planeettojen kaasukehän tutkimista varten, ja tulevaisuudessa ehkä tuollainen ilmapalloluotain vaeltaa Jupiterin kaltaisten kaasuplaneettojen kaasukehässä. Se että millainen tuon luotaimen lentomekanismi on, riippuu siitä, millaiselle planeetalle se lähetetään. Mutta kun puhutaan tuon pallon rakennemateriaalista, niin silloin tietenkin superkova mylar olisi parasta mahdollista raaka-ainetta, koska se on erittäin keveää, ja sen lujuus mahdollistaa erittäin ohuen rakenteen. Ja toki tuollainen ilmapallo saattaa hajota, jolloin varapallo pitää olla saatavilla välittömästi, oli kyseessä joko toisen planeetan kaasukehään lähetettävä ttutkimusluotain, maapallon kaasukehässä operoiva superpitkiin operaatioihin pystyvä säähavaintopallo, tai sitten miehitetty ilmapallo.

Miehitetyn ilmapallon tapauksessa pitää gondolin olla paineistettu, jolloin se muistuttaa enemmän avaruusalusta, ja tarve paineitukseen johtuu siitä, että jos tuo väline käyttää erittäin tulenarkaa vetyä ilmapallon täytteenä, niin sen lentokorkeus nousee yli 30 km, ja tuossa korkeudessa vallitsevat jo avaruuden olosuhteet, joten miehistön täytyy oleskella avaruuskapselissa. Tuo suuri lentokorkeus tietenkin suojaa alusta esimerkiksi vihamieliseltä alueelta mahdollisesti ammutuilta ohhjuksilta, ja jos tuohon ilmapalloon tulee reikä, niin alus voi täyttää varailmapallon merivedestä saamallaan elektrolyysillä erotetulla vedyllä.

ilmailukokeiluja.blogspot.fi

Comments

Popular posts from this blog

The LK-99 could be a fundamental advance even if it cannot reach superconductivity in 400K.

The next step in superconducting research is that LK-99 was not superconducting at room temperature. Or was it? The thing is that there is needed more research about that material. And even if it couldn't reach superconductivity in 400K that doesn't mean that material is not fundamental. And if LK-99 can maintain its superconductivity in 400K that means a fundamental breakthrough in superconducting technology.  The LK-99 can be hype or it can be the real thing. The thing is, anyway, that high-voltage cables and our electric networks are not turning superconducting before next summer. But if we can change the electric network to superconducting by using some reasonable material. That thing can be the next step in the environment. Superconductors decrease the need to produce electricity. But today cooling systems that need lots of energy are the thing that turn superconductors that need low temperatures non-practical for everyday use.  When the project begins there is lots of ent

Black holes, the speed of light, and gravitational background are things that are connecting the universe.

 Black holes, the speed of light, and gravitational background are things that are connecting the universe.  Black holes and gravitational waves: is black hole's singularity at so high energy level that energy travels in one direction in the form of a gravitational wave.  We normally say that black holes do not send radiation. And we are wrong. Black holes send gravitational waves. Gravitational waves are wave movement or radiation. And that means the black holes are bright gravitational objects.  If we can use water to illustrate the gravitational interaction we can say that gravitational waves push the surface tension out from the gravitational center. Then the other quantum fields push particles or objects into a black hole. The gravitational waves push energy out from the objects. And then the energy or quantum fields behind that object push them into the gravitational center.  The elementary particles are quantum fields or whisk-looking structures. If the gravitational wave is

The CEO of Open AI, Sam Altman said that AI development requires a similar organization as IAEA.

We know that there are many risks in AI development. And there must be something that puts people realize that these kinds of things are not jokes. The problem is how to take control of the AI development. If we think about international contracts regarding AI development. We must realize that there is a possibility that the contract that should limit AI development turns into another version of the Nuclear Non-Proliferation Treaty. That treaty didn't ever deny the escalation of nuclear weapons. And there is a big possibility that the AI-limitation contracts follow the route of the Nuclear Non-Proliferation Treaty.  The biggest problem with AI development is the new platforms that can run every complicated and effective code. That means the quantum computer-based neural networks can turn themselves more intelligent than humans. The AI has the ultimate ability to learn new things. And if it runs on the quantum-hybrid system that switches its state between binary and quantum states,