 |
| Kuvituskuvaa Kuva I |
Yllä on kaksi pilvenhattaraa Eteläisen Suomen taivaalla, ja ne tietenkin ovat hiukan erikoisen muotoisia. Eli olisikohan joku laukaisut luotairaketteja tai säähavaintopalloja taivaalle tai sitten vain tavalliset ilmavirtaukset saavat aikaan näitä melko erikoisen näköisiä pilviä. Tai sitten täällä tai lahden eteläisellä puolella on tehty IT-harjoituksia, joista on seurauksena se, että taivaalle ilmaantuu erikoisia pilvenhattaroita.
Ilmakehässä tehtävissä ydinkokeissa myös muodostuu pilviä, jotka tietenkin ovat erittäin näyttäviä. Mutta osittain sienen muotoisten pilvien takia esimerkiksi ydinkokeet ainakin Maapallon ilmakehässä sekä lähiavaruudessa lopetettiin, koska räjähtäessään varsinkin matalalla kiertoradalla saa tuo ydinase aikaan yläilmakehän nopeaa lämpeämistä ja sitä kautta pilvien muodostumista sekä tietenkin voimakkaan EMP-pulssin sekä plasmakehän vahvistumisen, mikä tuhoaa kaiken elektroniikan satelliiteista. Mutta kuten tiedämme, niin sienipilvet aiheuttavat radioaktiivisen saasteen leviämistä sekä lisää syöpäriskiä. Samoin Maan lähellä tehtävät ydinkokeet aiheuttavat sen, että tuo radioaktiivinen jäte laskeutuu Maan pinnalle, jolloin lähiavaruuden ydinkokeet saastuttavat saman verran kuin ilmakehässä tehdyt räjäytykset.
Tarinoiden mukaan supervallat kuitenkin ovat tutkineet mahdollisuutta tehdä ydinkokeita kauempana ulkoavaruudessa kuten Kuun kiertoradalla tai jossain Venuksen kaasukehässä, mihin on melko helppoa lentää, ja missä voidaan testata erittäin voimakkaita ydinaseita ilman pelkoa siitä, että niiden salaisuudet paljastuisivat kenellekään Myös radioaktiivista laskeumaa ei tule Maahan, jos ase räjäytetään Venuksessa tai Kuun takana, sopivalla etäisyydellä kietolaisestamme, jotta se ei lähde syöksymään Maata kohti.
 |
| Kuvituskuvaa Kuva II |
Näet Kuun kohdalla ongelma on siinä, että tuo kappale on kuitenkin verrattain pieni Maapalloon nähden, Jos sen pinnalla räjäytetään esimerkiksi Castle Bravon (RACER IV) kaltainen suuritehoinen kaksivaiheinen lämpöydinase, niin silloin tietenkin voi käydä niin, että tuo kappale lähtee syöksymään Maata kohti, ja tuollaisen 15 Mt. luokkaa olevan vetypommin räjähdys aiheuttaa valtavan rekyylivoiman, mikä saattaa heittää jopa kuun kokoisen kappaleen pois radaltaan. Mutta jos testi tehdään tarpeeksi etäällä kappaleen pinnasta Kuun kääntöpuolella, niin silloin pommin räjähtäessä syntyvät radioaktiiviset jätteet putoavat Kuuhun.
Noiden jätteiden ongelma on näet muutakin kuin kansanterveydellinen. Noiden radioaktiivisten hiukkasten avulla voidaan ydinaseessa käytettävä materiaali analysoida plasmaspektrometrilla, ja siten selvittää se, millaisia aineita tuo pommi pitää sisällään. Eli käytetyn plutoniumin sekä ydinpommin ytimessä käytettävien radioaktiivisten alkuaineiden kuten radiumin sekä muiden alkuaineiden sekä käytettävän fuusiopolttoaineen eli litiumin seosaineiden suhteet määräävä sen kuinka viimakas tuosta aseesta tulee, ja epäpuhtaiden alkuaineiden käyttö tietenkin tekee ydinpommin tehon laskemisesta epätarkkaa, jolloin aseen vaikutusalueen laskeminen vaikeutuu, mikä tekee sen käytöstä epätarkempaa, koska jos tuo ase laukaistaan liian lähellä omia joukkoja, niin silloin se tuhoaa helposti omat miehet, mikäli siitä tulee liian tehokas.
Comments
Post a Comment