Kimmo Huosionmaa
Kaupunkisuunnittelua tehdään nykyään paljon kauppakeskusten sekä muiden vastaavien asioiden ehdoilla, ja tämän takia helsingin kaupunginjohtajaa on ikään kuin syyllistetty ihmisten unohtamisesta. Tällä tarkoitan sitä, että joidenkin ihmisten mielestä esimerkiksi juuri maamme pääkaupunkia kehitetään pääasiassa kauppakeskusten sekä liiketoiminnan ehdoilla. Kuitenkin voidaan samalla kysyä aivan aiheesta, että onko jollain yksityisellä ihmisellä kohta enää varaa asua missään Helsingin kaltaisessa paikassa, ja ainakin omasta mielestäni asia on niin, että jos täällä pääkaupunkiseudulla joku haluaa esimerkiksi rakentaa omakotitalon, niin silloin hänen kyllä pitää olla vähintään ostoskeskuksen omistaja tai ainakin kauppaketjun melko suuri johtaja.
Eli kun tämän kauppakeskusten sekä liike-elämän suosiminen otetaan tarkastelun kohteeksi, niin silloin pitää tietenkin muistaa sellainen asia, että maapohja on täällä Helsingin seudulla hyvin kallista. Sen vuoksi yksityinen ihminen ei sitä ehkä halua ostaa. Kun kaupunkisuunnittelua tehdään, niin tietenkin poliitikot joutuvat ajattelemaan omaa äänestyksen yhteydessä saatujen äänten määrää, ja siksi kukaan ei ehkä halua lähteä avoimesti tukemaan omakotirakentamista.
Ostoskeskukselle on paljon helpompi hakea lupaa sekä tuo lupa on helpompi myöntää ostoskeskukselle, koska sen ajatellaan hyödyttävän useampia ihmisiä kuin jonkun omakotitalon. Kuitenkin pitää muistaa sellainen asia, että tarkemmin ajatellen ostoskeskus hyödyttää vain sellaisia ihmisiä, joilla on varaa ostaa sieltä tavaraa. Samoin ostoskeskukset ovat tietenkin yksityisten tuottamia palveluita, joista rahat lähtevät tietenkin niiden omistajien taskuun.
Tuota kehitystä voidaan ajatella siten, että kaupunki ikään kuin ohjaa rahaa yhtiöiden taskuun. Mutta kun ajatellaan sitä, miten paljon rahaa nuo yhtiöt tuovat kaupungin kassaan, niin tietenkin ostoskeskusten suosiminen on silloin perusteltua. Kuitenkin olisi sellainen tilanne, että kaupunkia kehitetään vain noiden ostosparatiisien kautta sillä tavoin ikävä, että silloin ihmiset muuttavat sieltä pois.
Mikäli tavalliset ihmiset eivät sitten asu enää jossain kaupungissa, niin silloin kaupunki jää yhä enemmän suurpääoman armoille, ja tuolloin saattaa edessä olla tilanne, missä kaupunkiin jää vain huvikeskuksia sekä suuria yhtiöitä. Tuollainen kaupunki tietenkin on edelleen olemassa, mutta tietenkin siellä asuu yhä vähemmän ihmisiä, ja sen keskustat muuttuvat ikään kuin jonkun fantasiakirjan hektiseksi neonvalojen valtakunnaksi, missä diskot ovat auki 25 tuntia sekä tietenkin myös yhtiöissä tehdään työtä jatkuvasti.
Ihmiset sitten asuvat vain jossain nukkumalähiössä, mikä on kuin toisella planeetalla, jos sitä vertaa esimerkiksi tuon hektisen liikekeskuksen tai - klusterin maailmaan. Ja lopulta tuossa ostosparatiisissa päätöksiä tekemään pääsee jokainen, joka siellä sattuu asumaan. Nimittäin jos tuo kehitys jatkuu ei siellä kaupungissa sitten kukaan kykene enää pitämään pysyvää asuntoa tai osoitetta, koska niiden hinta on liian korkea, jolloin kaupunki sitten muuttuu pelkkien superrikkaiden omistamien asuntojen keskukseksi.
Ehkä tulevaisuudessa sitten on olemassa A- ja B-kaupunkeja, joista toinen on sellainen kaupunki, missä suuryhtiöt pitävät konttoreitaan, ja siellä sitten työskentelevät kaikki ne ihmiset, joilla on korkea koulutus. He tekevät konttoreissaan töitä, ja lähettävät ne suoraan tehtaille, ja nuo henkilöt ovat oman työpaikkansa "kuninkaita". Kun taas heidän alaisensa asuisivat B-kaupungeissa, eli tässä mallissa sitten ovat palkka-haitarit venyneet niin pitkiksi, että tavalliset ihmiset eivät enää edes asu samassa kaupungissa noiden huippuluokan johtajien kanssa, ja he käyvät vain töissä tuolla A-kaupungissa. Ja ehkä tuolloin tulevaisuudessa on sitten olemassa sellaisia kemikaaleja, joilla voidaan tehdä ihmisestä sellainen, että hänen ei tarvitse nukkua ollenkaan.
Nuo kemikaalit eivät olisi niin kuin amfetamiini, vaan ne olisivat synteettisiä hermoston välittäjäaineita, joilla voidaan hermostoa ladata niin, että ihmisen ei enää tarvitse nukkua ollenkaan. No tämä nyt oli sitten vain pelkkä vitsi, mutta tulevaisuudessa työntekijältä vaaditaan äärettömän suurta tehokkuutta. Se sitten on aivan eri asia, että voiko työpaikka vaatia sitä, että työläinen ei enää nuku ollenkaan.
Joten tässä sitten voidaan kysäistä, että voiko sitten tulevaisuus olla sellainen, että ihmisillä ei ole ollenkaan asuntoa. Eli nukummeko vain sellaisessa putkessa, joka on sijoitettu johonkin ostoskeskukseen, kuten jossain japanilaisessa mallissa on esitetty joskus 1970-luvulla. Ja mitähän siinä sitten olisi vikaa, jos ihminen vain hyppää johonkin putkeen nukkumaan keskellä kaiken aikaa auki olevaa ostoskeskusta.
Siinä voisi sitten käydä niin, että ihmisten sosiaalisuus alkaa kehittyä uuteen suuntaan, jos he eivät enää menisi ikään kuin kotiinsa, vaan olisivat jatkuvassa vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. Tällainen voi olla ihmisten sosiaalinen tulevaisuus, ja tietenkin heillä voi olla esimerkiksi hermostoon liitettyjä WLAN-implantteja, joilla he kommunikoivat Internetin yli toistensa kanssa. Tai tekoälyn kanssa, joka reagoi kuin oikea ihminen. Tuossa tapauksessa yhteiskunta on ikään kuin matkalla tilanteeseen, missä ihminen vain makaa paikallaan liittyneenä valtavaan tietokoneiden sekä internetin muodostamaan ”Brahmaniin”, mikä on kuin elokuvassa ”Matrix”.
Tuolloin ihmiskunta ikään kuin muuttuu yhdeksi valtavaksi tietokoneiden sekä ihmisten yhdistelmänä toimivaksi supertietoisuudeksi, missä ei ole enää mitään yksilöllistä. Ja ehkä sitten ihminen lopulta alkaa operoida vain EEG-ohjattujen robottien avulla, sekä saattaa olla niin, että ihmisen evoluutio muuttuu sellaiseksi, että meidän oma ruumiimme katoaa, ja olemme enää olemassa joidenkin kupujen alla olevina aivoina, joilla ei enää ole olemassa omaa ruumista ollenkaan. Nuo aivot sitten kommunikoivat Internetissä olevien sensorien kautta todellisuuden kanssa, ja ehkä ne myös valmistavat avaruusaluksia, joilla ne matkaavat planeetalta toiselle, mutta toivon että tämä on vain utopiaa.
Comments
Post a Comment