Oliko USA:n ulkoministeri William Henry Sewardilla kristallipallo, kun hän perusteli Alaskan oston 7,2 miljoonalla dollarilla vuonna 1867?

Kun palataan valtioiden tärkeimpään rooliin eli niiden kansan sekä johtajien edun maksimoimiseen, niin tietenkin pitää muistaa se, että valtioiden toimintatapa sekä edunvalvonta muuttuvat jatkuvasti. Tuon takia esimerkiksi Venäjän johto varmasti harmittelee sitä, kun Tsaari tuolloin aikoinaan myi Alaskan USA:lle, kun sinne olisi nykyään niin helppoa asentaa ilmavalvontatutkia sekä ohjuksia, joilla tuo maa voisi uhata USA:aa. Kuitenkin tsaari myi Alaskan vuonna 1867 USA:n ulkoministeri Sewardille 7,2 miljoonalla dollarilla, koska tuon alueen hallitseminen oli vaikeaa. USA:ssa oli käyty sisällissotaa vuosina 1861-1865, joten tuon neljä vuotta kestäneen sodan jälkeen maassa ei mennyt varmaan taloudellisesti kovin hyvin.

Se mikä tietenkin kutkutti Senaatin mieliä, oli se, että jo 1830-luvulla oli huhuttu, että Yukon-joella oli ollut kultaa, ja Brittiläisessä Kolumbiassa oli löytynyt tuota himoittua metallia 1850-luvulla. Kuitenkaan tuo kulta ei sijainnut Alaskassa, joten siksi tuo alueen ostaminen oli hiukan erikoista. Ei kai Seward luullut, että Britit olisivat tuota alueellaan olevaa kultaa amerikkalaisille ilmaiseksi antaneet. Alaskan alueelta löytyi sitten kultaa mutta vuosi oli 1899, jolloin Alaskan ostamisesta tuli kuluneeksi 32 vuotta. Joten aika kaukokatseinen mies tuo herra Seward oli.

William Henry Seward
(1801-1871)

Kuten monille muillekin merentakaisille alueille, niin Alaskalle oli käynyt niin, että siitä oli tullut Tsaarin vastustajien pesäpaikka, joten sen vuoksi hän sitten lähes lahjoitti tuon alueen Sewardille. Tuota kauppaa muistellaan nykyään hyvällä, koska Alaskasta on löytynyt öljyä sekä kultaa, millä tuo osavaltio on maksanut itsensä takaisin moneen kertaan. Mutta kuitenkin Alaskalla on hyvin tärkeä rooli myös yhdysvaltojen ohjuspuolustuksessa sekä Venäjään kohdistuvassa tiedustelussa, koska Alaskaan kuuluvilla Aleuttien saarilla voidaan pitää tehokkaita tutkia, joilla voidaan valvoa toimintaa pitkällä Venäjän ilmatilassa. Eli Pentagon saa varmasti selville hyvin nopeasti, jos Alaskan kautta ammutaan ristelyohjuksia tai muita ohjusaseita lentää sen läpi.  Samoin USA:n vakoilukoneiden lennot tuolla alueella voidaan suorittaa suojassa ihmisten silmiltä, mutta se mikä itseäni tässä järjestelyssä ihmetyttää on se, että noita välineitä ei ollut Sewardin aikaan olemassakaan. Eli millä sitten Seward perusteli tuon alueen oston senaatille?

Tuolloin 1867 ei ollut olemassa myöskään mitään sellaisia asioita, joilla kauppaa voitiin perustella USA:n edulla. Se että USA maksoi 7,2 miljoonaa dollaria tuosta alueesta ei tuolloin ollut mikään pieni summa, varsinkaan kun USA:ssa oli tuolloin ollut juuri sisällissota, joka verotti valtion kassaa melkoisesti. Tietenkin on voinut olla niin, että Seward tiesi Alaskan kullasta, koska sitä ehkä oli kaivettu tuosta hyisestä maasta ilman venäläisten lupaa. Mutta varsin erikoiselta tuntuu, että hän kuitenkin tuon alueen ostamista perusteli pelkästään kullalla. Vuonna 1867 ei ollut myöskään tarvetta laajamittaiseen öljynporaukseen sekä petrokemian tuotteiden tuotantoon, koska auto oli silloin hyvin kaukainen asia. Tuon takia USA ei tuolloin tarvinnut myöskään Alaskan öljyä eikä mitään muutakaan tuon “jääkaapiksi” nimitetyn alueen luonnonvaroja, joten voidaan sanoa, että Alaskasta oli tulossa pelkkä tappio liittovaltiolle.

Kyseinen alue oli vaarassa joutua valtatyhjiöksi kutsuttuun tilaan, missä sitten ei kukaan pidä yllä lakia sekä järjestystä. Jos alue muuttuu valtatyhjiöksi, niin siitä tulee helposti rosvojen sekä erilaisten bandiittijoukkojen majapaikka. Tällöin tietenkin pitää muistaa se, että tuo alue on valtavan suuri, ja tietenkin sen vartiointiin pitää olla miehiä. Joten mistä Seward sitten ajatteli noita miehiä hakea, koska USA:n liittovaltion oli heille jostain palkkaa maksettava? Vaikka tuo alue oli jotenkin suuri, niin se sijaitsi erillään USA:n muista osista kaukana Kanadan takana, ja sinne viedyt joukot piti tuolloin huoltaa meritse. Toki niiden avulla voitiin sitten suorittaa kaksoisisku Kanadaan, jolloin Britannian tuolla alueella olevat joukot joutuisivat mahdollisessa kahakassa  kahden rintaman sotaan.

Kuitenkin Sewardin oli pakko sitten tietää, että Brittiläinen imperiumi ei ollut pelkästään Kanada sekä Brittein saaret, vaan se saisi kyllä sotilaita muualtakin värvättyä, jos tuo maailman suurin valtio aikoisi sitten suorittaa iskun heikentynyttä USA:aa vastaan. Mutta kuitenkin tuo isku jäi tekemättä, ja Alaska sitten kuuluu edelleen USA:aan sen liittovaltion osana. Ja joidenkin salaliittoteoreetikoiden mielestä tämä kauppa on niin omituinen, että he ovat varmaan leikillään pitäneet tuota kauppaa aikamatkaajien luomuksena.

Mitään syytä Sewardin ei tarvinnut ilmeisesti esittää, kuin että USA tarvitsi lisää maata saadakseen senaatin vakuuttuneeksi kyseisen alueen ostamisen järkevyydestä. Kuitenkin tuo kauppa tehtiin silloin, kun nykyisen Kanadan etelän puoleisessa USA:ssa oli paljon asumatonta maata. Siksi tuota kauppaa ei voitu oikeastaan millään muulla kuin salaa kaivetulla kullalla perustella. Kuitenkin kultaa löydettiin vasta vuonna 1893, mutta alue oli Klondike Kanadassa. Nomen kultaryntäys alkoi vasta 1899, jolloin kultaa alettiin kaivaa Alaskasta. Joten on aiheellista kysyä sellainen kysymys, että oliko Sewardilla hyvä kristallipallo tai puhelahjat, jotta hän sai tuon kuuluisan kaupan perusteltua senaatille, jonka piti asia hyväksyä maassa, jossa oli oli käyty verinen sisällissota, minkä jälkeen maa tarvitsi jälleenrakennusta sekä sotilaat hoitoa.