Mietteitä siitä mitä Hvittorpin kartano toi minulle eräänä juhannuksena.

Kuva IA

Hvittorpin kartano (Kuvat IA ja IB) on varakkaan apteekkarin pojan Westerlundin rakennuttama rakennus Hvitträskin järven rannalla. Sen on suunnitellut nimellä kolmikko Gesellius, Lindgren, Saarinen,  ja taloa voidaan ehkä väittää noiden miesten tekemäksi tutkielmaksi, jonka he tekivät myöhemmin valmistuvaa Hvitträskin kartanoa varten. Hvittorpin kartanossa sekä sen alueella on hyvin jyrkkiä rappusia (Kuva II) , joten se ei ehkä sovi aivan kaikkein huonojalkaisimmille yksin käytäväksi kohteeksi. Paikan omistaa Espoon seurakuntayhtymä, eli se on yksityisaluetta, missä järjestetään erilaisia seminaareja sekä koulutuksia.

Kuva IB

Nuo arkkitehdit olivat aikansa nimekkäimpiä miehiä omalla alallaan, ja heidän kynänjälkensä näkyvät myös esimerkiksi Kansallismuseossa tai oikeastaan sen talossa. Tämä kartano on siitä merkillisen, että sen toinen sivu on lautaa ja toinen taas kiveä, ja sen edessä on keinotekoinen saari, mikä lienee toiminut jonain kuhertelupaikkana, ja kaikesta näkee talon olevan sellainen, mihin on haluttu panna rahaa ja aikaa. Se että tuo talo on toiselta puolen puuta ja toiselta kiveä tekee siitä erittäin mielenkiintoisen näköisen, että se on kuin kaksi taloa, riippuen siitä mistä päin sitä katsoo. Ehkä siihen on sisällytetty viesti, jonka mukaan joku asia voi olla hyvin karu tai viehättävä, riippuen siitä, miltä kantilta sitä katsoo. Eli noilla miehillä oli oma tapansa viestiä muiden ihmisten kanssa, ja he saattoivat piilottaa noihin töihinsä erilaisia piiloviestejä ikään kuin huumorin kannalta.

Tuossa taloprojektissa sekä sen miljöössä on suuri taiteilija Gesellius kumppaneineen saanut toteuttaa varmaan itseään hyvin vapaasti. Ja ehkä idea tuosta keinotekoisesta saaresta oli lähtöisin Saariselta, tai ehkä tuo outo nimi sitten sai aikaan sen, että joku tuosta kolmikosta ideoi talon edessä olevan saaren valmistamisen. Joskus olen ajatellut, että nuo arkkitehdit saattoivat kiristää tuon projektin itselleen, koska tuon talon valmistaminen ei mikään kovin halpa projekti ollut. Talon mielenkiintoinen yksityiskohta on kuvassa kaksi (Kuva III) olevat lasimaalaukset, joissa olevat kuvat viittaavat uuspakanismiin tai uskonnon vastaiseen asenteeseen.

Kuva II

Tuossa talossa ei paljoa alkuperäisestä sisustuksesta ole jäljellä, lukuun ottamatta katosta riippuvaa massiivinen kattokruunua (Kuva IV) , joka on hiukan erikoinen. Tuollaiset kattokruunut olivat yleensä merkkejä siitä, että tällaiset tilat oli varattu isäntäväen omalle sisäpiirille. Joskus olen miettinyt sitä, että miksi tuohon aikaan taiteilijat juhlivat niin paljon, ja mistä he rahat tuohon toimintaan ottivat? Jos tuo talo oli sellainen, että tuon kiinteistön velat oli maksatettu noilla arkkitehdeillä, niin silloin talon isäntä olisi ollut tuo arkkitehtikolmikko tai se, jonka hallussa velkakirjat olivat. Eli tällä tarkoitan, että mistä tuo apteekkarin poika sai rahaa tähän projektiin?

Kuva II

Tuo rakentaminen sekä arkkitehtien työ ei mitään halpaa varmaan silloinkaan ollut, koska tuolloin suuria määriä tiiliä sekä muita rakennustarvikkeita piti kuljettaa läpi Kirkkonummen metsien, ja siksi ajattelen että Westerlundilla varmaan ei ollut puutetta käteisestä, kun hän tuon talon valmistutti itselleen, ja tuon jälkeen sitten siellä ilmeisesti juhlittiin melko riehakkaasti. Aina välillä olen ajatellut, että miten Gesellius sekä hänen toverinsa ovat noita melko rahakkaita suunnittelutöitä saaneet, kun heillä ei tuolloin ollut vielä nimeä? Eli rahoittiko joku sitten heidän varsinaisten asiakkaiden lisäksi noita rakennuksia?

Kun mietitään sen ajan kansallisromanttista aikaa, niin tuolloin tietenkin myös muissa maissa oli meneillään kansallisen heräämisen aikaa. Esimerkiksi Suomen suuriruhtinaskunta oli sopiva alue  myös muiden kuin vain Suomalaisten kansallisaatteen kannattajien kokoontumispaikaksi, koska Tsaari ei kovin usein täällä korpimaassa käynyt, vaan hänen vierailunsa rajoittuivat lähinnä Helsinkiin.

Ja kun mietitään sitä että Kirkkonummi on ollut melko lähellä Helsinkiä, niin noiden kansallisromantikkojen tapaamisia on saatettu järjestää tuolla Kirkkonummen metsissä, koska paikka oli verraten lähellä Helsinkiä, mutta samalla niin etäällä, että sinne eivät santarmit yllättäen saapuneet, ja ehkä tuossa talossa tapailivat myös Baltian sekä Suomen vapaamuurarit ja muut kansallisromanttiset piirit, ja ehkä he kävivät keskusteluja myös Ruotsin tai Saksan edustajien kanssa mahdollisesta aseellisesta avusta.

Samoin nuo henkilöt saattoivat tietenkin majoittua noihin taloihin, jos heidän piti oleskella vähän kauemmin maassa, mutta tämä on vain arvailua. Kun mietitään noiden henkilöiden yletöntä juhlimista, niin itse olen sitä mieltä, että se saattoi kyllä olla selittelyä jollekin muulle toiminnalle, koska ainakaan Sibelius ei kovin suuria maksavaurioita ollut saanut, koska hän kuoli 91-vuotiaana.

Gesellius kuoli kuitenkin verraten nuorena eli 42-vuotiaana kurkkusyöpään, ja saattaa olla niin, että tuota kuolemaa oli nopeutettu tahallaan. Kuitenkin tuo asia on vain arvailujen varassa, eikä mistään myrkytyksistä ole koskaan saatu todisteita, jotka olisivat tuoneet historioitsijoille todisteita myrkyistä. Mutta jos Gesellius olisi juonut karsinogeenista myrkkyä, niin silloin hän olisi voinut saada tuollaista ainesta elimistöönsä.

Kuva IV

Tai sitten ehkä puutarhoissa käytettävää myrkkyä olisi “dipattu” sikareihin tai savukkeisiin. Tuosta mietteestä sitten muuten on poikinut melko vakava mielikuva siitä, että tuo apteekkarin poika Westerlund oli ehkä saattanut laittaa heroiinia noihin tiloissa käytettäviin kynttilöihin, jotta henkilöt jotka taloon tulivat olisivat olleet suopeampia noiden miesten pyynnöille.

Kyseinen heroiini olisi ehkä valettu kynttilöihin, jotka laitettiin pyöreään kattokruunuun, ja sitä oli tuolloin ehkä hankittu Westerlundin apteekista. Ja jos tuon aineen polttamisen yhteydessä olisi Gesellius samalla tupakoinut, tai sitä olisi lisätty savukkeisiin, niin silloin hän olisi varmasti alkanut polttaa valtavat määrät savukkeita, jolloin tuo mies olisi ehkä saanut hyvin nuorena kurkkusyövän.

Tuo Hvittorpin kartano on hyvin merkillinen, koska se on puoleksi puuta ja puoleksi kiveä. Se ikään kuin symboloi virka-asemaa, joka on muihin nähden kiveä, mutta päällikön edessä se on puuta, tai sitten tietenkin se voisi symboloida esimerkiksi linnoitusta, joiden pitää olla vihollista vastaan kiveä, mutta kapinan sattuessa sen pitää olla valloitettavissa.