Kuinka vaarallinen kolikko voi olla

Kimmo Huosionmaa

George Washington ja kolikonheitto Potomac-joen yli ovat tarinoita, joita lukiessa historian tutkija voisi sanoa, että “mitä sillä oli väliä”. Suurin osa maailman ihmisistä tietää tuon tarinan keksityksi, ja sitä voidaan verrata legendaariseen tarinaan armeijan tuomisesta Rubicon-joen ylitse. Tuo Rubicon-joen yli tuotu armeija merkitsi Roomassa oikeastaan lain mukaan sitä, että henkilö oli ylittänyt valtuutensa todella pahasti, ja todellisuudessa tuo termi oli enemmänkin kuvaannollinen kuin se, että henkilö olisi oikeasti tuonut armeija yli jonkun paikan. Se mitä tarina  joesta, jonka yli heitettiin kolikko Washingtonin kohdalla merkitsi, oli se että hän saattoi nähdä unta, tai sitten hän oli ennen vapaussodan alkua tehnyt testamentin, joka koski ehkä hänen hallinnassaan olleiden tavaroiden sekä kiinteistöjen kohtaloa, mikäli Washington sattui saamaan surmansa.



Mutta tietenkin tuosta tarinasta voidaan historian kirjoittajien mielestä joko todeta, että se oli pikemminkin kuvaannollinen tapaus, kuin se, että Washington olisi kolikkoa oikeasti heittänyt yhtään mihinkään, kun hän lähti tuomaan armeijaansa yli tuon joen. Tai sitten kyseessä oli hyvin vakava asia, nimittäin jos Washington oli tuon kertomuksen tahallaan sepittänyt väittäen sitä todeksi, niin silloin se saattoi merkitä sitä, että hän ei olisi edes nähnyt Potomac-jokea, ja se tarkoitti sitä, että Washington oli siis ollut jossain muualla, kuin ylittämässä miehineen Potomac-jokea. Jos Washington olisi tuon asian tehnyt, niin hänen henkensä ei olisi ollut minkään arvoinen. Kun ajatellaan esimerkiksi sitä, että miten tuo kolikko olisi edes löytynyt toiselta puolen jokea on myös jäänyt selvittämättä.




Tai ehkä Washington oli oikeasti heittänyt kolikkoa tuohon jokeen, ja sitten se olisi voinut jäädä niin lähelle veden pintaa, että se näkyi rannalle. Ja siitä sitten olisi löytynyt joko vedenalainen silta tai penger, jota pitkin voitiin ratsastaa tai kävellä. Tuollainen salatie olisi varmaan voinut aiheuttaa tappioita amerikkalaisille, kun he vastustivat brittejä aseellisesti tuossa itsenäisyystaistelussa, joka oli alkanut 1775, ja jatkui aina vuoteen 1783 asti. Mutta sitten tietenkin tästäkin tarinasta on olemassa sellainen versio, joka varmaan myös kiehtoo ihmisiä. Tämä kolikon heitto yli Potomac-joen olisi onnistunut varsijousella, jossa olisi ollut niin sanottu työntölevy, joka olisi auttanut pitämään kolikkoa aseen päällä olevassa urassa.



Ja jos tätä tarinaa vielä vähän väritetään lisää, niin tietenkin Benjamin Franklinin salama-koe, jolla hän todisti ukkosen olevan sähköilmiö voitiin kytkeä tuohon tarinaan. Eli jos kolikko laitetaan ilmapalloon, niin että se ei voisi purkaa varaustaan, sieppaa sen itseensä valtavan voimakkaan sähkövarauksen. Sama ilmiö tapahtuu, jos sähköä pumpataan puisen tai kivisen tornin päässä olevaan metallin kappaleeseen. Tuolloin tuo kappale varautuu erittäin voimakkaalla varauksella, ja jos tuo metallikappale sitten ammutaan kohti kohdetta, toimii se kuten elektromagneettinen ammus.



Eli tuo kappale purkaa varauksensa tuohon kohteeseen, joka saattaa jopa sulaa. Ja sen käyttö ei ole kovin vaikeaa. Ampujan pitää vain seisoa saman puu- tai muun eristävän esineen päällä, missä metallista kappaletta ladataan. Ja sitten vain ampua tuo väline kohti kohdetta, jolloin tuo varaus sitten purkautuu erittäin vaarallisesti. Tuollainen voimakkaasti varautunut sähköinen esine saattaa vaurioittaa lähes kaikkia kohteita ja varmasti myös elektroniikka olisi vaarassa, jos se siirtää sähkövirran johonkin ajoneuvoon tai muuhun kohteeseen. Tuo torni voidaan korvata esimerkiksi suurjännite-eristeellä jonka päällä ampuja voi seistä tai maata. Elektromagneettinen ammus on siis oikeastaan vain kappale joka ei päästä sähkövarausta purkautumaan, ja esimerkiksi KREP on kondensaattori, mikä ammutaan haulikolla.



Tuollainen elektromagneettinen luoti voidaan ladata sen kulkiessa aseen piipun läpi, tai sitten ampuja vain seisoo eristimen päällä ladatessaan asetta. Eli tässä tapauksessa luoteihin ladataan sähkövirtaa ennen, kuin ne siirretään aseeseen. Tuolloin ladattu luoti asetetaan vain sähköeristeellä varustettuun laatikkoon, ja kun ampuja lataa aseen, niin hänen pitää vain käyttää suurjännite-eristeellä varustettuja kenkiä sekä varoa sitä, että luoti osuu johonkin pintaan ennen ampumista. Tuon jälkeen ampujan pitää vain koskettaa maata jollain sähköjohdon pätkällä.