https://yhteiskuntajakansa.blogspot.com/
Kimmo Huosionmaa
CV eli ansioluettelo on ilmeisesti tämän päivän työelämässä kaikkein tärkein asia, jonka ihminen voi tehdä. Kyseistä ansioluetteloa varten on perustettu kaiken maailman CV-klinikoita, joissa työnhakija saa ohjeita siitä, millaisia ansioluetteloja hänen oletetaan lähettävän työnantajilla, ja tietenkään näihin hakemuksiin saa laittaa vain oikeita sekä tarkastettavissa olevia tietoja, eikä mitään negatiivista saa niistä koskaan ilmetä. Ja tietenkin on hyvä, jos kaikki työtehtävät luetteloidaan hyvin tarkasti, jotta työnantajan edustaja eli “headhunter” saa heti kaikki tarvitsemansa tiedot siitä, ketä hän kutsuu haastatteluun.
Eikä tuossa upeassa asiakirjassa tietenkään saa olla yhtään aukkoja, koska se saa sitten työnantajat miettimään syytä siihen, miksi henkilö on työttömänä. Kun mietin sitä, millaista positiivista tietoa noissa CV:issä pitää olla, niin silloin tietenkin ensin tulee mieleen tämä aukon puuttuminen, tai vaatimus pitkäaikaisesta yhtäjaksoisesta työurasta. Se saattaa johtua siitä, että joidenkin ihmisten mielestä tuo vaatimus siitä, että CV:ssä ei ole aukkoja saattaa johtua yksinkertaisesti tarpeesta ikään kuin pakottaa ihminen ottamaan työtä, jota hän ei kykene tai halua tehdä.
Työmarkkinoilla puhutaan aina siitä, millainen “stigma” työttömyys oikeastaan on, ja myös tuota väitettä voidaan pitää kyllä sellaisena, että sen avulla voidaan ihmisiä pelotella olemaan hiljaa esimerkiksi työpaikalla olevista ikävistä asioista, ja kestämään esimerkiksi pomon harjoittamaa pompottelua. Jos työttömyyttä pelätään, niin silloin tietenkin se tekee työpaikan pomoista vahvoja, ja ehkä tuolloin ei henkilö uskalla tai muuten halua lähteä oikomaan vääryyksiä. Mutta sitten tässä hiukan keskustellaan siitä, millainen asenne esimerkiksi CV:ssä pitää muka olla, niin onko yltiöpäinen positivismin vaatimus sitten oikeastaan laitettu vain sen vuoksi, että henkilö joka tulee haastatteluun voidaan sitten lytätä sen takia, että hän ikään kuin on antanut vääriä tietoja hakemuksessaan?
Eli onko tämä positivismin vaatimus vain siksi, että joku työhönottaja saa sen avulla kiusata tai pilkata joitakin haastattelussa, jotta joku toinen siinä sitten saa tuntea olevansa jotenkin parempi? Tuolloin tietenkin on hyvä sanoa, että hakijoita on noin 1900, ja se sitten tietenkin tekee tuosta työpaikkaan päässeestä kiltin ja kuuliaisen työntekijän, joka pelkää varsinkin pomonsa varjoa. Miten esimerkiksi ensimmäistä kertaa työelämään tulevalla voi olla mitään suuria ansioita, kun niitä ei ehkä ole myöskään sellaisella joka on ollut työelämässä kymmeniä vuosia. Ja pitäähän jossain työelämän alkukin olla. Kun työvalmentaja joka kerran kertoo tarinoita siitä, mitä työnantaja haluaa kuulla, niin silloin tulee eteen sellainen asia, että miksi työnantajien pitää saada lukea vain sitä, mitä he haluavat lukea?
Jos tuollainen vaatimus sitten on, että työhaastattelua suorittavaa henkilöä pitää jokaisessa asiassa miellyttää, niin tietenkin hänen pitäisi sitten ne vaatimukset, mitä siellä päässä halutaan lukea ennalta, niin silloin voi joku kirjoittaa hänelle sellaiset CV:t sekä hakemukset, että niistä tulee kauan kaivattua viihdettä toimiston harmaaseen arkeen. Jos ensimmäistä kertaa työelämään tulevalta tai alaa vaihtaneelta ihmiseltä vaaditaan viihdyttävää CV:tä, niin sen voi ilmoituksessa mainita, jolloin hakemuksen kirjoittaja tietää, että hänen pitää ryhtyä kirjoittamaan satiirisia tekstejä, tai oikeastaan silloin kannattaa kyllä palkata oikea kirjailija, joka osaa sitten viihdyttää noita ihmisiä.
Tiedättekö että lyhenne CV tarkoittaa myös lentotukialusta? Tai oikeastaan tuolloin nämä kirjaimet tulevat sanoista Carrier Vehicle, mikä merkitsee kuljetusyksikköä. Tuo tarkoittaa sitä, että onko tuon paperin tarkoitus vain kerätä lista näyttäviä työpaikkoja, ja sitten lopulta sitä voi työuran lopulla esitellä jossain loistavassa toimistossa, kun henkilö hakee sitten pääjohtajan paikkaa jostain yhtiöstä. Ja jos ihmisellä on pitkä lista näyttäviä työpaikkoja takanaan, joissa hän on menestynyt loistavasti, niin silloin voisin kyllä kysäistä, että mikä vika siinä tai siinä johtajan paikassa nyt oikeastaan on ollut? Eli onko niissä sitten tehty virheitä, jotka saavat työnantajat purkamaan sopimuksia? Vai onko noita paikkoja kerätty vain siksi, että henkilö saadaan johonkin tiettyyn yhtiöön asemaan, jossa hän voi määrätä kaikesta?
Se että jollain ihmisellä on pitkä lista joitain CEO (Chief Executive Officer) takanaan voi merkitä jotain kamalaa. Ja silloin kannattaa hieman vilkaista noiden yhtiöiden tilastoja, eli niiden pörssikursseja sekä muuta toimintaa tuolta ajalta, kun tämä henkilö on ollut niiden johtajana, koska se että joku kovin usein vaihtaa tällaista työpaikkaa ei varmaan ole kovin tavallista. Samoin jos ensimmäisen opintovuoden aikana on jo tullut kovin näyttäviä projekteja, eli henkilö on kaksi kuukautta ollut Teknisessä Korkeakoulussa lukemassa rakennusinsinööriksi, ja sitten siirtynyt piirtämään jotain Shanghain pilvenpiirtäjää, niin silloin saattaa kyseessä olla jonkinlainen väärän tiedon antaminen tai sitten joku on tehnyt ne työt hänen puolestaan.
Samanlainen tilanne on esimerkiksi joissakin tapauksissa tullut eteen silloin kun henkilö on opiskellut kuukauden verran ohjelmointia, ja sitten hän saa hoitaakseen jonkun HUS:in tietojärjestelmää vastaavan projektin. Siinä sitten varmaan PHP:llä JAVA:lla tai C++:lla on mukavaa noita koodeja näpytellä, ja jälki on takuulla loistavaa. Mutta kuitenkin ihmettelen, että miksi CV:hen ei saisi laittaa sitä, jos sattuu käymään niin, että henkilö on ollut rakentamassa maailman korkeinta taloa.
Ja sitten vielä viimeksi pitää sanoa, että olisi hyvin mielenkiintoista nähdä esimerkiksi takavuosien gurun Stephen Ellopin CV:n, joka ikään kuin murhasi Nokian, ja saattoi sen Microsoftin haltuun. Eli joskus jonkun johtajan motiivi saattaa olla se, että hän ikään kuin ajaa jonkun yhtiön alas, jotta tuon henkilön taustavoimat voivat sitten ostaa tuon yhtiön pilkkahintaan. Tuolloin kyseessä on agentti-sabotöörin bisnes-versio, joka tekee tarkoituksella vääriä päätöksiä sekä ajaa yhtiötä kohti ahdinkoa, jotta sen osake saadaan alas, ja sitten tuon yhtiön oston yhteydessä sen osaaminen sekä kaikki patentit ja tietotaito siirtyvät tuon ostajan haltuun.
En tiedä oliko Ellop tällainen mies, mutta ainakin hän saattoi Nokian Microsoftin alaisuuteen tehokkaalla tavalla, eli hän teki yhtiöstä sellaisen, että se ei enää kiinnostanut sijoittajia tai sen tuotteet eivät enää kiinnostaneet, koska “ensi vuonna tulee parempaa”. Ja tällöin ei kukaan sitten varmaan tuota välimallin puhelinta osta. Ja tuo ajaa yhtiön taloudelliseen ahdinkoon. Toimitilojen myyminen antaa signaalin, että yhtiö ei enää edes aio yrittää tuottaa tuotteitaan, mistä seuraa sen osakekurssin laskeminen, ja tietenkin ilman koneita on vähän vaikeaa tehdä työtä, jolloin seurauksena on se, että myöskään tilauksia ei voida tuolloin täyttää, ja silloin edessä varmasti on konkurssi tai pilkkahintaan myyminen jollekin toiselle toimijalle.
Comments
Post a Comment