Idän ja lännen kirkot sekä niiden rooli yhteiskunnan kehityksessä

https://yhteiskuntajakansa.blogspot.com/

Kimmo Huosionmaa


Idän kirkossa on aina kultaiset tai kullatut katot, tai sitten koko talo on kullattu. Mutta papit käyttävät yleensä melko halvan näköisiä asuja, jos ajatellaan asiaa esimerkiksi Iivana Julman aikalaisten näkökulmasta. Tai oikeastaan messu-asut ovat molemmissa kirkoissa samanlaisia eli loisteliaita.


Mutta tietenkin tuo kullattujen talojen käyttö saattaa vaikuttaa hieman erikoiselta, mutta sitten kun asiaa mietitään tarkemmin, niin voidaan ajatella, että kulta on lähes ikuista. Eli jos esimerkiksi talo päällystetään lehtikullalla, niin se on lähes ikuinen, ja silloin tietenkin voidaan ajatella, että esimerkiksi kultaisia paviljonkeja, saatettiin käyttää eräänlaisina postilaatikkoina tuolloin kauan sitten, kun esimerkiksi hallitsijan viha saattoi merkitä kuolemaa papille, joka toi viestiä, joka ei esimerkiksi Iivana Julman kaltaisia miehiä miellyttänyt.


Lännen kirkossa taas kultaa käytetään lähinnä vaatteissa sekä astioissa. Eli harvoin kirkkojen julkisivuissa on mitään kultaa tai kultauksia.Kullattujen ja koristeltujen vaatteiden tarkoitus oli  peittää papin henkilöllisyys, sekä myös paljastaa erilaisia asioita mahdollisesta varkaasta.


Eli jos esimerkiksi papin messussa käyttämistä vaatteista oli revitty jalokiviä irti, niin se merkitsi sitä, että varas etsi rahaa, mutta kuitenkin yleensä tavallinen varas vei kirkosta hopeaa, koska kullan sekä jalokivien alkuperä oli hiukan vaikea selittää, kun niitä lähdettiin myymään. Se mikä sitten saattoi kiinnostaa esimerkiksi aatelisen palkkaamia varkaita oli tietenkin anekaupan yhteydessä noiden lappusten säilyttämiseen tarkoitettu kirstu. Sieltä oli hyvä etsiä esimerkiksi omaa itseä koskevia ilmiantoja, jotta joku verorahoja pimittänyt henkilö sitten välttyi rangaistukselta.


Syy miksi joskus ihmisiä yli verotettiin johtui siitä, että jos maaseudulla oli paljon toimettomia henkilöitä, saattoi tuossa joukossa alkaa sellaisia juttuja kiertää, mitkä eivät olleet kuninkaille mieleen. Tuolloin tietenkin ihmiset piti saada pois tuollaisen vahingollisen toiminnan parista, joten oli parempi, että ruoka kerättiin kuninkaan linnaan. Tällä tavoin aiheutettiin nälänhätä, joka sai ihmiset pois ikävien asioiden kuten ajattelun parista.


Nälkä tietenkin aiheutti epäsuosiota, mikä sitten kärjisty, jos syyksi paljastui yliverotus. Tuolloin syyllinen löytyi jostain alempien aatelisten parista, jotka olivat kyllä luulleet noudattavansa kuninkaan käskyä, mutta sitten kun käskyn sisältäneen kirjeen kopio ei ollut löytynyt arkistosta, niin silloin alainen sai syytteen virkavirheestä, ja meni ikään kuin muiden puolesta hirtteen. Ketään ei silloin kiinnostanut sellainen mahdollisuus, että esimerkiksi kuningas itse olisi tuon käskykirjeen polttanut.


Se että lännen kirkkoa johtaa paavi voi nykyään olla hyvin julkinen asia, mutta kun asiaa tarkastellaan esimerkiksi keskiaikaisesta näkökulmasta, niin silloin voidaan kyllä kysyä, että näkivätkö ihmiset oikeasti kirkon johtajan edessään? Vai esiintyikö heille niin sanottu “edustuspaavi”, joka sitten sai käskynsä niin sanotusta “Q-lähteestä”, joka voi olla vaikka se paavi, mikä on sitten postuumisti merkitty historian kirjoihin. Eli tuolloin voidaan sanoa, että on mahdollista, että paavi ei koskaan ehkä tuolloin kaukaisina aikoina esiintynyt oikeasti ihmisten edessä, vai lukiko joku toinen esimerkiksi paavin hänelle antamia kirjoituksia?


Nimittäin on asioita, jotka tuolloin olivat arkipäivää. Paavi pelasi hallitsijoita toisiaan vastaan, jotta hän voisi hallita Eurooppaa tehokkaasti. Todellisuudessa hän oli kuin joku jengin johtaja, jonka jengiin kuului vain kruunupäitä. Ja tietenkin kun joku alkoi kysellä esimerkiksi siitä, mihin heidän veronsa oikeastaan menivät, niin silloin oli hyvä aloittaa pieni sota. Tuolloin saatiin ihmisten huomio vähäksi aikaa käännettyä pois ikävistä asioista, kuten siitä, että miten lähes kaikki tuotanto valui verojen muodossa kuninkaan linnaa kohti.


Ja tietenkin aateliset halusivat, että kukaan ei koskaan kyseenalaistanut heidän vaikuttimiaan. Tuon takia papit syöksivät pyhää tulta niiden päälle, jotka uskalsivat kyseenalaistaa sen, mitä he ympärillään näkivät sekä kuulivat. Se miksi tästä asiasta kirjoitan, on se, että uskonto on valtavan voimakas vallan väline. Uskontoon liittyy sellainen seikka, että siinä kyse on “vain uskosta”. Kukaan meistä tuskin uskoo siihen, että Jumala asuu naapurissa tai että itse olisimme Jumala.


Mutta tietenkin aina välillä esimerkiksi tavalliset ihmiset kysyivät, että milloin esimerkiksi aateliset saivat rangaistuksen teoistaan? Tuolloin papit vastasivat, että kun he kuolevat, niin vastassa on “Pyhä Pietari”, joka sitten lähettää sielun suoraan helvettiin, jos tämä on tehnyt väärin. Eli rangaistus tuli sitten joskus kuoleman jälkeen. Eikä sitä koskaan pantu täytäntöön maan pinnalla, mikä oli omiaan lisäämään epäluottamusta kirkkoa kohtaan.


Se että ihmiset sitten tunnustivat tuolloin uskonsa, johtui siitä, että edessä seisoi mies kirveen kanssa, ja jos vastasi että “ei”, niin silloin saattoi päästä hengestään. Joten tuossa tilanteessa oli parempi sitten painaa pää kiltisti alas, ja lausua papin perässä ne kuuluisat sanat, mitä rippikoulussa on opetettu, jotta kukaan ei menettäisi päätään sellaisesta syystä, että hän olisi vastustanut kirkkoa sekä kuningasta, jonka edustajia alemmat aateliset olivat. Ja se sitten merkitsi jumalanpilkkaa, joka taas johti elävältä polttamiseen.