Miksi yhtiöt eivät saa toimia kuin T-rex toimi jurakauden luonnossa?

Darwinin julma maailma

Evoluutiotieteitä pidetään yksinomaan esimerkiksi organismien kehityksen tutkimisena, mutta Darwinin luoma oppi toimii myös yhteiskunnassa sekä taloustutkimuksessa. Perusdarwinistinen näkökulma luonnollisten olentojen kehittymiseen on se, että eloonjäämisen taistelussa ainoastaan elinvoimaisimmat lajit jäävät henkiin. Kuitenkin tuo lajiston suuri määrä johtuu siitä, että petoeläimet eivät voi verottaa liikaa noita kasvissyöjiä, koska silloin niiden oma ravinto loppuu. Samoin kasvissyöjien liika määrä johtaa siihen, että lopulta kasvit loppuvat, joten jos jotain eläinryhmää tulee jollekin alueelle liikaa, niin seurauksena on lopulta ravinnon loppuminen, kuten on joissain tapauksissa käynyt esimerkiksi Tyrannosaurus rex:ille eli T-rex:ille, joka aikoinaan oli erittäin tehokas liki ylivoimainen saalistaja, joka söi myös muita petoliskoja. Kuitenkin jos tuo valtava petolisko joutui esimerkiksi saarelle, niin se sitten söi ikään kuin omat eväänsä.

Ja sen lempiateria oli ilmeisesti sorsalisko, joka kuitenkin oli muidenkin petoliskojen ruokaa. Joten T-rex sitten verotti ankarasti sekä sorsaliskoja että muita eläimiä, joten lopulta se sai yksin vaeltaa läpi Jurakautisen tasangon, jonka se metsästi tyhjäksi, kunnes meteoriitti sitten lopulta päätti tuon eläimen vaelluksen lajina. Toki sitä ennen nimen omaan T-rex-kanta oli laskenut, koska syynä olivat sekä ruuan puute, että uusien nisäkkäiden sekä lintujen omaksuma saalistustapa, joka perustui siihen, että T-rexin munia voitin rosvota jatkuvasti. Nämä pienet liskot sekä käärmeet ja linnut veivät tuon matelijan munat sen silmien edestä ilman, että se edes havaitsi niitä.  Samoin keskenkasvuinen T-rex manetti saaliitaan muille liskoille, ja samoin noin 2 metrinen liskonpoikanen saattoi sitten kuvitella pärjäävänsä esimerkiksi Velociraptorille tai alkukissalle tappelussa. Tuo jälkimmäinen oli eräänlainen jaguaarin tai gepardin kaltainen peto, joka oli oikeastaan melko paljon samannäköinen kuin pantteri, ja toki sen kotikissan kokoinen sukulainen surmasi myös pienempien liskojen poikasia juuri kun ne näkivät päivänvalon. Syntyessään T-Rex oli kanan kokoinen rääpäle, jonka elinpäivät olisivat luetut, mikäli se kohtaisi minkään muun eläimen, mitä jurakauden metsissä käveli.

Miten T-rex sekä yritystoiminta liittyvät yhteen

Tämän takia T-rexin päivät lajina alkoivat sitten olla luetut, koska sen poikaset eivät edes ehtineet valoa nähdä, kun esimerkiksi alkukurki puhkaisi noiden pehmeäkuoristen munien kuoren ja ryösti sikiön sen edestä. Mutta kuten kerroin, niin evoluutiotieteet pätevät myös liike-elämässä sekä eräin edellytyksin myös valtiotieteissä. Liike-elämässä tuo darwinin oppi toimii niin, että vain ne yhtiöt, joilla on edellytyksiä toimia jollain alalla jäävät henkiin. Eli se riittääkö yhtiön rahoitus, ammattitaito sekä markkinointi ja muut asiat siihen, että se saa asiakkaita ja voi kehittää liiketoimintaansa, vai ajautuuko se konkurssiin. Jos yhtiö on liian iso sekä hierarkinen sekä omaa liian jäykän organisaation, niin se voi joutua samaan tilanteeseen kuin T-rex, eli pienemmät sekä ketterämmät toimijat sieppaavat tuon yhtiön asiakkaat ja projektit sen silmien edestä, jolloin tuo tilanne alkaa muuttua sellaiseksi, että tuolla yhtiöllä ei ole enää projekteja.

Jos yhtiö jää polkemaan paikoillaan, niin sen tuotteet alkavat vanhentua, jolloin asiakkaiden kiinnostus niihin katoaa. Samoin jos yhtiö ei enää löydä alihankkijoita, niin silloin sen mahdollisuus hoitaa jättiprojekteja vaarantuu, ja tällöin tietenkin tuota projektia joudutaan tarjoamaan jollekin toiselle toimijalle, ja jos tuo toinen toimija sitten toimii hyvin, niin tuloksena saattaa olla, että markkinoita alkaa siirtyä tuon uuden toimijan käsiin. Vaikka yhtiö toimisi kuin T-rex, ja söisi kilpailijat markkinoilta viimeiseen kilpailijaan saakka, niin se voi silti joutua konkurssiin, koska jos sen tuotteet eivät kehity tarpeeksi, niin ne menettävät kiinnostavuutensa, jolloin tietenkin tuon yhtiön liikevaihto putoaa, ja jos liikevaihto putoaa, niin silloin tuon yhtiön saama tuotto putoaa. Tuo johtaa tilanteeseen, että yhtiö menee konkurssiin, vaikka se dominoisi koko markkinakenttää. Ja jos yhtiön palvelukseen ei hakeudu luovia ihmisiä, niin silloin ei mikään lainsäädännöllinen tukitoiminta auta, kun tuo yhtiö kadottaa innovaationsa sekä tuotteiden kiinnostavuuden samalla kertaa.