 |
| Camp Century 1968 Kuva I |
Kaikki ovat varmasti kuulleet tarinoita maan tai jään sisään hautautuneista lentokoneista sekä tukikohdista, jotka on sijoitettu maan alle. Eräs legenda kertoo siitä, että esimerkiksi USA:n sekä Neuvostoliiton ilmavoimat olivat aikoinaan kokeilleet sellaista tekniikkaa, että esimerkiksi strategisia pommittajia tai muita varusteita olisi haudattu ikijäähän Grönlantiin tai johonkin muuhun paikkaan, missä on tarpeeksi paksua sekä kestävää jäätä. Noin olisi voitu pimittää osa tuosta kalustosta vastustajan tiedustelukoneilta. Jää on siitä loistava suojamateriaali, että sen työstäminen on helppoa, ja hyvinkin pitkän käytävän tekeminen käy hyvin ilman erityisiä välineitä, eli tarvitaan vain magnesiumsoihtuja tai asetyleenipillejä, joilla tuo käytävä voidaan kovertaa hyvinkin kovaan jäähän, ja siksi tuota materiaa on kautta aikojen ajateltu hyödyntää sotilaallisesti
Ensimmäinen alan pioneereista oli eräs Alfred Wegener-niminen mies (1880-1930) (Kuva II) joka esitti asian Saksan esikunnalle jo 1910-luvulla, ja hänen mallinsa oli se, että Grönlannin jäähän tehtäisiin kaivamalla käytäviä, joilla sitten varustetaan tuohon jäiseen maailmaan solutetut alppijääkärit, joiden piti avata rintama Halifaxiin, ja Wegener kuoli sitten viimeisellä retkellään Grönlannissa 1930. Myöhemmin 1939 Saksan asevoimat suunnitteli huippusalaisen sukellusveneiden huoltosataman perustamista Etelämantereelle, ja samoin SS:n johto ajatteli tehdä huippusalaista genomi- että myös bioaseen sekä rakettitekniikan tutkimusta tuolla kaukana ihmisten silmistä. Tuosta ohjelmasta käytettiin nimeä ohjelma 211, joka tähtäsi natsitukikohdan perustamiseen Etelämantereelle, se olisi ilmeisesti käsittänyt genomitutkimusaseman sekä raketti ja U-venetukikohdan. (Kuva II).
 |
| Alfred Wegener 1880-1930 Kuva II |
Mutta tuo projekti josta käytettiin puhekielessä nimeä Uusi Schwabenland kuitenkin hylättiin. Mutta kuten kaikki tietävät, niin jäähän kaivetuista tukikohdista voidaan operoida melko turvallisesti, koska jää estää noiden miesten havaitsemisen,ja SOE-suunnitteli 1940-luvulla vastaavan tukikohdan perustamista Alppien ikijäähän, ja tuon kaivamisen piti tapahtua nimenomaan noilla sukeltajansoihduilla, ja koska oikeassa ilmastossa jää ei sula koskaan, niin esimerkiksi noiden varastotunnelien peittäminen olisi helppoa, ja eräiden salaliittoteorioiden mukaan todellinen Nazi-antarctica-asema sijaitsisi joko Alppien tai Kaukasuksen jäätiköiden sisällä. Kuvassa kolme (Kuva III) on taitelijan näkemys tuosta tukikohdasta, jonka toteutus jäi sodan sytyttyä kuitenkin tekemättä, ja tietenkin jotkut ovat ajatelleet VRIL-yhteisön pitäneen tuota tukikohtaa hallussaan, ja ehkä tuonne jään sisään oli kätketty noita V-aseiden piirustuksia tai vastaavia. Kuvassa oleva UFO on varhaisessa enemmänkin teoreettisessa suunnitteluvaiheessa ollut Hönebru V-5, jonka avulla natsit toivoivat voivansa kääntää sodan kulun.
Tai ehkä sukellusveneet matkasivatkin Grönlantiin. Tuota arktista vyöhykettä on varmasti ajateltu hyödyntää muutenkin kuin vain natsien pahamaineisten tutkijoiden toimesta. Koska arktiset alueet käsittävät valtavan maa-alan, missä ei juuri kukaan käy kävelemässä, niin esimerkiksi Neuvostoliitto sijoitti suurimmat vankileirinsä tuonne hyytävään pohjolaan, jotta karanneen vangin takaa-ajo infrapunakameroiden sekä helikopterien avulla olisi helpompaa, ja siksi Arkkipalagon sekä Vorkutan työleirit sijaitsivat tuolla kaukana keskellä ei-mitään. Ja koska tuonne pohjoiseen on vaikeaa päästä, niin puhutaan että jossain kaukana pohjoisessa tai etelässä sijaitsee toinen AREA-51. toisten ihmisten mielestä koko Nazi-antarktica-ohjelma on oikeastaan Pentagonin kehittämä peitetarina, jolla se peittelee omia salaisia koelentohankkeitaan sekä ehkä myös salaisia vakoilukonetukikohtiaan, joita se ehkä ei kaikille ole muistanut kertoa.
 |
| Kuva III |
Tuosta ehkä jossain Alaskan tai Grönlannin pohjoisosassa sijaitsevasta tukikohdasta voisivat nuo huippusalaiset avaruussukkulat sekä lentokoneet operoida ilman pelkoa siitä, että kukaan näkee mitään. Jakun puhutaan genomikokeista, niin esimerkiksi kaukaiselle Karhusaarelle tai eteläisille Orkneysaarille voidaaan rakentaa tuollainen koeasema, ilman pelkoa siitä, että kukaan näkee mitään. Joten tuo arktinen alue kiehtoo ihmisiä sekä erilaisia teoreetikkoja,jotka puhuvat esimerkiksi salaisista vakoilukonetukikohdista, jäähän haudatuista pommittajista sekä huippusalaisista koeasemista. Jos tuollainen tukikohta olisi olemassa, niin sijoittamalla se kauaksi muiden katseilta ehkä johonkin Grönlannin edustalla olevalle saarelle, voidaan vahingon sattuessa tuo tukikohta pyyhkäistä pois kartalta ydinpommien avulla ilman että kukaan saa tietää yhtään mitään.
Comments
Post a Comment