Humanismi ei ole humaanien tieteiden synonyymi. eikä sosiologia eli sosiaalisten suhteiden tiede ole mitenkään erityisen miellyttävä tieteenala. Vaikka psykologiaa eli ihmismielen tutkimusta sekä käyttäytymispedagogiaa pidetään jotenkin pehmeänä tieteen alana, niin todellisuudessa kyseessä on lähinnä tieteenala, minkä avulla valitaan esimerkiksi poliisipäälliköitä sekä vankilanjohtajia. Sosiologien sekä psykologien tehtävänä on esimerkiksi vankeinhoidossa luoda sellaisia toimintaryhmiä, että nämä eivät pysty kapinoimaan. Myös puolustusvoimien sekä poliisin henkilökunta valitaan psykologisin perustein, eli heidän asenteensa rikosta kohtaan pitää olla erittäin kielteinen.
Kun puhutaan Platonin luolavertauksesta, niin siinä kerrotaan ihmisistä, jotka istuivat koko ikänsä luolassa, ja katsoivat varjoteatteria sen seinästä. näin ollen he näkivät vain vääristyneitä hahmoja ulkomaailmasta. Monet pitävät tuota vertausta pelkästään mielikuvituksen tuotteena, mutta voin kyllä sanoa, että tuo Platonin vertaus saattaa olla kuitenkin peräisin oikeasta elämästä. Jos puhutaan siitä, että ehkä tuo Platon on oikeastaan Sokrateen taiteilijanimi, niin silloin kyseinen luolavertaus saattaa olla kuvaus siitä, miten tuolloin henkipatot eli kaupungista karkoitetut henkilöt elivät. He saattoivat istua päivät luolassa, mistä muut eivät heitä löytäneet, ja käydä ulkona vain pimeän tullessa keräämässä ruokaa. Tai sitten nämä luolassa elävät ihmiset olivat poliittisia vankeja, jotka saivat elää, jos eivät näyttäytyneet julkisesti.
Kun ajatellaan tuota aikaa muinaisessa Kreikassa, niin silloin ei tiedettä ja tutkimusta säädellyt mikään laki, ja tuon takia epäilen, että tuo Platonin luolavertaus saattaa olla kuitenkin osittain totta. Eli noita poliittisia vankeja, joita esimerkiksi Sokrates olisi ollut varmasti käytettiin työvoimana. Sokrates sai aikoinaan tuomionsa "ateenan demokratian pettämisestä", joten hän varmasti oli poliittinen rikollinen. Ja mikäli noilla poliittisilla rikollisilla oli lapsia, niin heitä ei varmasti myöskään päästetty Ateenan kaduille kertomaan Perikleen kaltaisten miesten salaisuuksia. Näet poliittinen rikollisuus on syntynyt siksi, että joku henkilö tai henkilöryhmä haluaa peitellä jotain. Joten täytyy aina miettiä sitä, miksi Sokrates sai aikoinaan tuon tuomion?
Ja miksi Ateenan johto sitten päätyi tuohon rangaistuksista kovimpaan, eli kuolemantuomioon? Kyseinen rikos olisi ollut Ateenan demokratian kiistäminen, ja siitä oli rangaistusasteikkona sakko tai pahimmillaan kuolemanrangaistus. Eli käytössä oli hyvin laaja asteikko, minkä tarkoitus oli tukea Ateenan demokratiaa, joten kysymys kuuluu niin, että ketä Sokrates sitten uhkasi? Kenen maine oli kyseessä, kun noin kamala tuomio piti antaa? Oliko joku noista Ateenan suurista pojista, kuten ehkä Perikles sitten oikeastaan jättänyt taistelukentän kesken taistelun, tai ehkä tehnyt Peneloponnesolaissotien aikaan yhteistyötä Ateenan vihollisten kanssa, koska tuo tuomio Akropoliilla tuolloin kauan sitten oli erittäin kova.
Tuomion kovuus kertoo siitä, että Sokrateesta tehtiin varoittavaa esimerkkiä muille Ateenalaisille, jotta nämä ymmärtäisivät, että Perikleelle sekä Demokritoksille ja muille Ateenan johtajiksi itsensä nimittäneille henkilöille ei ryttyillä, eikä heitä saanut tietenkään arvostella eikä heidän motiiveitaan epäillä, joten kukapa muu kuin tuo pömppömahainen, avojaloin kulkeva säädytön filosofi, ainainen epäilijä olisi ollut parempi rooliin, minkä nuo ateenan johtajat olivat hänelle varanneet. Tuolle miehelle valittiin osa julmassa näytelmässä, missä kansalle opetettiin se, että Ateenan johtoa ei saanut koskaan kritisoida eikä heistä saanut levitellä mitään ikäviä juoruja.
Sokrates valittiin uhriksi, koska hän oli sen verran tunnettu, mutta samalla hiukan boheemi hahmo tuossa demokraattisessa kaupungissa. Eli kyseessä oli oikeastaan aikansa rock-tähti, jonka kertomuksia haluttiin kuunnella, joten hänen rankaisemisensa tietenkin oli monien ihmisten elämään vaikuttava suoritus, ja tuohon sitten varmasti kaikki muutkin yhtyivät, koska laki oli laki, ja sitä oli varmasti kaikkien toteltava. Samalla tuli täyttyneeksi kuolemantuomion syvin olemus, eli kun tunnettu toisinajattelija eli "räksyttäjä" saatiin surmattua, niin ihmisten mieliin saatettiin pelko siitä, mitä seurauksia tuollaisella rikoksella eli tässä tapauksessa ateenan johdon motiivien sekä yltäkylläisen elämäntavan kyseenalaistamisella voi olla. Näin ollen ateenan valamiehet sitten päättivät näyttää kaikille, että kuka on Ateenan todellinen herra, jonka vaikuttimia ei kukaan saanut epäillä.
Koska he olivat tuon tuomion antaneet, niin toki silloin piti myrkkymalja täyttää, koska Ateenan suuren valamiehistön käskyvaltaa ei sopinut tietenkään kyseenalaistaa, koska se oli laitonta. Pitihän rahvaalle opettaa se, että heidän paikkansa oli pellolla raatamassa, kun ateenan eliitti hoiti kaupungin ajatelupuolen, eli kiisteli siitä, minkä väriseksi joku temppeli piti maalata. Ja toki tuo Peneloponnesolaissota oli siihen aikaan iso juttu, ja sillä varmasti myös tehtiin rahaa. Samoin jotkut poliitikot varmasti kohottelivat omia asemiaan vetoamalla tuossa sodassa saatuihin ansioihin, ja tietenkin he myös teettivät omia puheitaan sofisteilla, jotta kansan suosio olisi taattu. Ja varmasti noihin puheisiin livahti myös asioita, mitkä eivät ole totta. Ja jos noita asioita sitten alettiin epäillä, niin silloin saattoi poliitikon maine mennä, ja hän saattoi myös joutua vastaamaan tällaisesta valheesta.
Ja jos puhutaan siitä, että Sokrates taisteli heloottina eli jalkaväen sotilaana tai falangimeihenä, niin hän tietenkin näki paljon asioita, mitä ei ehkä Perikles tai joku muu halunnut muiden näkevän. Uskon että nuo suuret sotapäälliköt liikkuivat ratsain, ja miehet kävelivät heidän perässään. Se tietenkin aiheutti vihaa noissa miehissä, jotka kompuroivat eteenpäin raskaine varusteineen. Ja ehkä tuo Perikles tai joku muu suurista päälliköistä sitten lähti pakoon todellisessa tilanteessa, ja toki ratsumiestä on helppoa seurata. Joten ehkä tuo asia sitten alkoi paljastua, ja nuo Ateenan johtajat alkoivat siten pelätä tutkimuksia, mikä johti siihen, että he päättivät vaientaa epäilijät surmaamalla Sokrateen, jotta muut pelkäisivät näitä suuria jotajia enemmän, ja olisivat hiljaa heidän toimistaan sekä motiiveistaan.
Comments
Post a Comment