Ihmisrobottien käytöstä sekä inhimillisestä toimintamallista: eli miksi ihminen otetaan töihin pelkästään potkujen takia?

Vaikka ihmisrobotteja pidetään usein pelkästään tieteiskirjallisuuden luomuksina, niin toki maailmassa on miljoonia ihmisiä, joiden toiminta kyllä täyttää tämän määritelmän täysin. Ihmisrobottien luomiseen ei juuri mitään tekniikkaa tarvita, ja esimerkiksi liukuhihnatyö on hyvin paljon robottien tekemän työn kaltaista, joten juuri tällaisia yksinkertaisia työtehtäviä teetetään välillä ihmisillä, joita sopeutetaan työyhteisön kautta yhteiskuntaan. Yksi noista ihmisrobottien alalajeista ovat vammaiset, joita käytetään erilaisissa aputehtävissä työpaikoilla. Älkää ymmärtäkö väärin, en ole sitä vastaan että työpaikalla on henkilöitä, jotka ovat rajoitetusti oikeustoimikelpoisia. Nämä henkilöt on otettu työhön, jotta he sopeutuisivat työyhteisöön ja yhteiskuntaan. Kuitenkin monesti käy niin, että nuo työtehtävät ovat lähinnä WC:n siivoamista sekä muita aputöitä.

Jos vammainen tiuskii muille, niin se johtuu siitä, että hänelle itselleen on tiuskittu. Ja tämän takia pitää tietenkin näitä henkilöitä ymmärtää.  He ovat toki ihmisiä kuten me muutkin, mutta kuitenkin hiukan kritisoisin noiden ihmisten käyttöä erilaisissa melko vastuullisissa työtehtävissä, koska he eivät koskaan kykene soveltamaan saamiaan käskyjä, ja siksi he ovat todella ärsyttäviä, jos noille ihmisille annetaan jotain tehtäväksi. Tietenkin vammaisia pitää aina ymmärtää, mutta kuitenkin on olemassa jokin raja myös sillä, että mitä heillä saisi sitten teettää. Tällä tarkoitan sitä, että tuollaisten henkilöiden kohdalla olisi muistettava se, että "herrojen elkeet tarttuvat renkiin", ja jos hän sitten pääsee jossain esimiesasemaan, niin silloin tietenkin hän muuttuu sellaiseksi, mitä muut ovat häntä kohtaan olleet.

Vammaisten tekemät työtehtävät ovat usein melko yksinkertaisia, mutta ne pitävät sisällään toistuvia nostoja sekä liikkeitä, joiden takia työtehtävä saattaa olla fyysisesti melko raskas varsinkin pidemmän päälle tehtynä. Kuitenkin kun työhaastatteluun tullaan, niin ideana varmasti olisi, se että haastatteluun saapuisi se henkilö, joka töihin on tulossa. Eikä niin että tuosta yhteisöstä paikalle saapuu joku "asiakkaiden edustaja", joka sitten ei itse näitä töitä saavu tekemään. Tuolloin olisi varmaan hyvä painottaa sitä, että jos ihminen ei itse noita töitä tee, varmasti lupaa joskus muita kuin sitä, mitä toinen pystyy tai jaksaa tehdä. Oma lukunsa olisi sitten myös vammaisten tekemän taiteen kuten kirjoitusten ja tekstien varastaminen sekä käyttäminen kaupallisiin tarkoituksiin. Tällä tarkoitan sitä, että muutamia kertoja on vastaan tullut jonkinlaisia päiväkirjoja, joita on julkaistu, ja joiden julkaisemisesta  ei välttämättä ole pyydetty lupaa tekstin kirjoittajalta itseltään.

Kun vammainen henkilö sitten esimerkiksi tekee jotain ohjaukseen liittyviä tehtäviä, niin silloin tietenkin ideana olisi sellainen asia, että hän jotenkin kunnioittaisi noiden ihmisten tahtoa, mutta jostain syystä tuollainen henkilö sitten aina kehittää sellaisia ajatuksia, että ainoa mahdollinen toimintatapa, millä asioita hoidetaan, on se mitä hänelle on opetettu. Ja tuo sitten saa varmasti aikaan vihaa tai ainakin kummastusta, kun tuollainen ihminen sitten alkaa jakaa oppimiaan asioita toisille, niin hän on kuin joku magnetofoni, joka ei mitään muuta osaa tehdä, kuin hokea sitä, mitä muut ovat hänelle sanoneet. Tietenkin on erittäin hyvä asia, että tuo henkilö seuraa saamiaan ohjeita, ja opettaa ihmisille sitä, mitä hänen on käsketty opettaa, mutta kuitenkin esimerkiksi tiettyjen työtehtävien kohdalla on aina pakko hiukan soveltaa saatuja ohjeita, jotta tehtävät saadaan suoritettua, kuten ne pitää suorittaa.

Mutta vammaistyössä on sellainen ikävä kääntöpuoli, että heitä käytetään jatkuvasti törkeästi hyväksi esimerkiksi matalapalkkaisilla aloilla, missä heidän ainoa tehtävänsä on esimerkiksi toimia jonkun yhtiön kulissina, jotta he voivat näyttää olevansa hyviä ihmisiä. Ja tietenkin myös työtehtävät ovat aina erittäin yksinkertaisia, ja niissä ei varmaan kukaan edes koskaan tule viihtymään. Kun puhutaan esimerkiksi vammaisten ihmisten käytöstä sairaaloiden apuhoitajina, niin se ei välttämättä ole mitenkään kovin mukava asia, että vaikka heidän työhönsä ei muuta kuuluisi kuin liinavaatteiden vaihtoa sekä pölyjen pyyhintää, niin toki aina löytyy esimerkiksi hoitajia, joiden mielestä kaikki työt voidaan teettää heillä.

Suurin osa sairaanhoitajista on ihan rehellisiä ihmisiä, mutta kuitenkin aina löytyy joku päihteiden väärinkäyttäjä tai sitten muuten välinpitämätön henkilö, joka sitten kehittelee mielessään mallin, jossa hän teettää myös lääkkeiden jakamista tai pistämistä noilla apulaisillaan, ja silloin varmasti on potilasturvallisuuden vaarantamisesta kysymys. Vammaisten työntekijöiden ongelma on siinä, että heitä on helppo käyttää hyväksi. Kun toinen ei ymmärrä oikeuksiaan, tai edes osaa tai saa mistään apua, niin silloin edessä on sellainen houkutteleva mahdollisuus, että noita henkilöitä aletaan säälittä riistää, eli heillä teetetään esimerkiksi omia siivousvuoroja tai muuta vastaavaa.

Vaikka periaatteessa rajoitetusti oikeustoimikelpoisen henkilön kohdalla pitää työvuorot sekä työssäkäyntiä koskevat asiat käydä hänen edunvalvojansa kanssa läpi, niin silti aina välillä vastaan tulee edunvalvoja, joka ei sitten välitä yhtään mistään, mitä hänen suojissaan oleville henkilöille sitten tehdään. Ongelmia tulee eteen silloin kun vammainen ihminen sitten toimii toisille ohjaajana. Hän saattaa oikeasti kuvitella, että kaikki ihmiset oikeasti haluavat olla töissä 24/7, ja yksi kaikkein inhottavimmista asioista tietenkin on se, että vammaisen henkilön ajantaju saattaa olla jotenkin muuttunut niin, että hän ei käsitä kuinka kauan työtä joku tekee jossain kohteessa.

Joten tuolloin saattaa sitten käydä niin, että tuo henkilö  oikeasti uskoo rappukäytävän vievä ihmiseltä noin minuutin verran, tai sitten voi joku muun yhtiön työntekijä sitten käydä sanomassa, että myös hänen kohteessaan pitää käydä tekemässä työtä, eli hän työntää toiselle henkilölle omia tehtäviään tai pahimmillaan jää itse istumaan taukohuoneeseen ja laittaa toisen tekemään työt yksin. Eli hän esiintyy tuolloin usein työnjohtajana, jolloin toisen tehtäviin kuuluu kaikki työt ja toinen vain pomottaa vieressä. Ja tietenkin usein potkut annetaan puhelimitse sekä tekstiviestillä.

Kyseinen tapa tietenkin varmaan tuntuu työnjohtajasta mukavalta, mutta todellisuudessa kyse on törkeästä käytöksestä. Samoin vammaisiin työntekijöihin kohdennetaan usein sellaista eristämistä, mitä ei missään muualla voida hyväksyä. Eli saattaa olla niin, että heille ei puhuta koko työpäivän aikaan sanaakaan, tai he saavat tehdä työtään aivan yksin. Ja jokaisessa paikassa sitten vielä käydään ikään kuin näyttämässä, että nuo henkilöt ovat palkkatukityössä.

Tuo tarkoittaa sitä, että mitään tarvetta heidän sopeuttamiseensa työyhteisöön ei ole olemassa, kun sitten palkkatukityön loputtua nuo henkilöt eivät sitten enää töihin tulekaan, joten mitään heidän kanssaan ei tarvitse sitten tehdä. Ja onhan se työnjohtajillekin eli noille vakituisille työntekijöille tärkeää, että palkkatukilaisten kanssa ei kaveerata, niin eron hetkellä ei sitten noita ihmisiä jäädä kaipaamaan. Eihän se olisi mukavaa, jos tuollaisen työläisen perään jäädään itkemään. Ja siinä voisi varmaan mennä talviloma piloille, kun siitä apulaisesta ruvetaan puhumaan mukavia asioita. Arvatkaa meneekö sitten kokonaan niille todellisille kavereille sekä erityisesti tulevalle puolisolle pyhitetty Rukan loma pilalle, kun joku esittää sellaista, että voisiko tuo "tsupparipoika" tulla mukaan bilettämään?

Törkeimmät teot, mitä "ihmisrobeteilla" on teetetty ovat erilaiset radioaktiiviseen aineeseen liittyvät tehtävät, joihin kuuluu myös Chernobylin raivausoperaatio, jossa ilmeisesti sekä poliittisia vankeja sekä erilaisissa laitoksissa eläviä henkilöitä oli käytetty ikään kuin robotteina raivaamaan reaktorin kattoa. Vaikka heillä oli käytössään kullalla vuoratut suojapuvut sekä kaasunaamarit, niin säteily on surmannut kaikki nuo henkilöt, jotka silloin taistelivat tuota radioaktiivista säteilyä vastaan. Ja ylipäätään sota tietenkin on asia, missä käytetään sellaisia menetelmiä, että ihminen ikään kuim muutetaan robotiksi, jonka on pakko sitten tehdä kaikki asiat, mitä esimies käskee heidän tehdä.

Mäkki: Mikset tahdo olla mun kaa

https://www.youtube.com/watch?v=9TD92WSSNrs

Kauko Röyhkä: Paha maa

https://www.youtube.com/watch?v=aLUsDyBSFT0

vapaaverkkojulkaiseminen.blogspot.fi

Syrjintä sekä asenneongelmat eivät ole vain vammaisten työpaikkoja koskeva ongelma, vaan tuota syrjimistä tapahtuu myös heidän kotonaan

Syrjintä eikä myöskään työn väheksyminen ole ainoa ongelma, minkä vammainen työelämässä tai elämässään kohtaa. Monia vammaisia rasittaa myös sellainen asia, että heitä ikään kuin pidetään jotenkin lapsen tasolla olevina ihmisinä, joiden kanssa ei kuitenkaan kukaan halua olla missään tekemisissä. Joillakin ihmisillä on nykyäänkin sellainen asenne vammaisia kohtaan, että näiden omaa tahtoa ei jostain syystä tarvitse kysyä missään asiassa, vaan kaikki asiat käydään läpi näiden ihmisten virkaholhoojien sekä vanhempien kanssa, vaikka he olisivat täysi-ikäisiä, ja oikeastaan aivan normaaleja ihmisiä.

Mutta joidenkin lääkäreiden tai hoitajien mielestä on helpompaa, jos asioista sovitaan ilman että vammainen henkilö on edes paikalla, koska se sitten kohottaa ikään kuin henkilökunnan arvovaltaa tuota ihmistä kohtaan, ja sitten esimerkiksi lomat pidetään aina niin kuin hänen omaisensa sattuvat haluamaan. Ja tietenkin monissa kodeissa on tapana ollut se, että vammaisia tai laitoksessa asuvia sukulaisia ei kutsuta koskaan muiden kanssa esimerkiksi ravintolaan istumaan iltaa, koska he eivät ole edustavaa seuraa. Eli tuo sitten on kyllä melkoista syrjintää, joka ei varmasti tunnu mukavalta ainakaan syrjinnän kohteesta.

Kun puhutaan vammaisista ihmisistä, niin noitakin henkilöitä on monenlaisia. On olemassa selvästi ulkonäöltään vammaisia henkilöitä, joiden poikkeavaa käytöstä ikään kuin ymmärretään, ja sitten on esimerkiksi tourette- tai ADHD-potilaita, joiden ulkonäkö tai älykkyys ei muuten poikkea mitenkään normaalista ihmisestä, mutta heidän käytöksensä saattaa olla erittäin silmiinpistävää, joten nuo henkilöt kärsivät vammastaan todella paljon.

Mutta ongelma on sitten siinä, että meidän yhteiskunnassamme on ikään kuin tapana syynätä ihmisen käytöstä tai ongelmia, ikään kuin kaikki asiat mitä teemme tai pystymme tekemään riippuu siitä, mitä esimerkiksi joku lääkäri sattuu sillä kertaa näkemään ihmisen papereissa. Tämä armeijasta peräisin oleva käsitys työelämästä sekä työhaastatelusta on jotenkin pesiytynyt työelämään sekä sen työntekijöiden valintaa suorittaviin henkilöihin, että jotenkin alkaa itseäni kyllä hirvittää se, miten tässä maassa asioita hoidetaan. Eli ensin tietenkin pitää jokaisesta ihmisestä kertoa, että kuinka huono tai sopimaton hän on tehtäviinsä, ja sitten hakijoiden joukosta valitaan joku maksullisilla kursseilla koulutettu henkilö, jolle ei sitten palkkaa tarvitse töistään maksaa.

Tämän takia itse kyllä kysäisisin sellaista, että miksi työministeriö ei sitten käske noita työnanajia mainitsemaan työpaikkailmoituksessaan, että he haluavat tuollaisen ammattikouluja käymättömän henkilön, joka sitten on koulutettu jossain täsmäkursseilla esimerkiksi maalaamaan seiniä. Tuolloin sitten voidaan suoraan valinnoista karsia ne henkilöt, joille pitää palkkaa työstä maksaa. Toki hyvästä kannattaa maksaa, on niitä vanhan kansan viisauksia. Mutta kun keskustellaan siitä, mikä on vammaisten asema työelämässä. Eli kaikki vammaiset eivät ole sellaisia, joiden työtä voidaan katsoa aivan ilman taka-ajatuksia. Toisin sanoen myös vammaisten parissa on keskinäistä epätasa-arvoa ja kiusaamista.

Ja tuo saattaa ilmetä siinä, että tuollaisessa asuntolassa saattaa esimerkiksi olla joku "pomo", jonka mukaan kaikki päätökset tehdään. Tai sitten voi käydä niin, että joku vammainen ikään kuin terrorisoi työyhteisössä kaikkia muita niin, että hän sitten toimii nimellisesti oman ryhmänsä tukihenkilönä, mutta yksikään työtehtävä ei häntä sitten koske, vaan hän toimii ryhmän esimiehenä, jolle ei mikään kelpaa. Ja yleensä tuo työryhmä on pelkästään vammaisista työntekijöistä koostuva, eli kyseessä on oikeasti erittäi vakavasta syrjinnästä, johon pitäisi kyllä sitten puuttua välittömästi.
http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/tuore-kysely-paljastaa-vammaisten-arkea-leimaavat-edelleen-syrjinta-ja-asenneongelmat/6208600

avoimenkoodinmaailma.blogspot.fi

Mietteitä kuolemasta sekä vanhenemisesta, ja muistakaa että ei ole olemassa oikeaa ja väärää tapaa puhua surusta tai kuolemasta, koska ne ovat jokaiselle henkilökohtaisia kokemuksia

Eräiden ihmisten mukaan suomalainen toivoo kauniin kuoleman, ja ehkä joku toivoo, että hänestä tulisi kuuluisa sekä tärkeä henkilö, joka auttaa useita ihmisiä. Sillä mittapuulla, että joku on tehnyt kuolemansa jälkeen todella paljon hyvää koko ihmiskunnalle sekä erityisesti syöpätutkimukselle, on henkilö nimeltään Henrietta Lacks 1920-1951), joka kuoli kohdunkaulan syöpään poikkeuksellisen nuorena. Ja hänestä otetusta näytteestä on eristetty syöpätutkimuksessa käytetty helasolukanta, jota koko maailma pitää syöpätutkimuksen kannalta oleellisimpana solulinjana, mitä maailmassa on koskaan ollut. 

Henrietta Lacks joka kuoli hyvin nuorena. on ehkä tavallaan maailman pisimpään elänyt henkilö. 1950-luvulla helasolut  ovat kaikki hänestä otettuja, joten hän on elänyt solujensa kautta erittäin pitkään, ja siksi mielestäni hänet pitää muistaa juuri tällaisen asian takia. Vaikka hän itse oli kuollut, niin kuitenkin hänen perintönsä tutkimukselle sekä tieteelle on ollut korvaamatonta kohdunkaulansyövän tutkimuksen kannalta. Ja siksi tuo henkilö teki sen,mitä voidaan pitää erittäin altruistisena tekona, eli lahjoitti ruumiinsa sekä kasvainsolujaan tieteelle, jotta muut voisivat elää.

Eutanasia eli onko ihmisellä oikeus lopettaa omat kipunsa tai muut kärsimyksensä on ikuinen kysymys lääketieteessä sekä lainsäädännössä. Eli kysymys on siitä, että saako lääkäri avustaa kuolevaa potilastaan kuoleman nopeuttamisessa esimerkiksi määräämällä tälle tappavan annoksen unilääkettä sekä oksennusrefleksiä lamaavaa lääkettä, jolloin potilas voi itse lopettaa omat kärsimyksensä. Kyseessä on tuolloin passiivinen eutanasia, jossa potilaan on itse otettava tuota lääkettä, ja sitten on olemassa aktiivinen eutanasia, joka tarkoittaa sitä, että kyseinen lääkäri voi antaa potilaalleen kuolettavan pistoksen Nykyisen lainsäädännön mukaan hän tekee tällöin murhan. Eutanasian väärinkäyttö on mahdollista ja siksi asiasta voidaan ja pitää voida keskustella.Kuitenkaan sitä ei saisi missään nimessä käyttää esimerkiksi psykiatristen potilaiden murhaamiseen. 

Kun puhutaan eutanasian väärinkäytöstä, niin silloin lääkäri voi esimerkiksi uskotella potilaalleen, että hänellä on jokin kivulias sairaus, ja sitä kautta sitten esittää hänen tahtovan eutanasiaa. Kun keskustellaan tuon menetelmän käytöstä esimerkiksi masennuspotilaiden tappamiseen, niin silloin tietenkin voidaan puhua siitä, että onko tuolloin edes muusta kuin potilaan läheisten tahdosta ja sen toteuttamisesta. Eli jos maassamme aletaan puhua etanasian laillistamisesta, niin sen käyttö on rajattava ehdottomasti sellaisiin potilaisiin, joilla on parantumaton syöpä tai muu vastaava sairaus, vaikka itse kyllä uskon, että joissain tapauksissa saattaa edessä olla sellaisia tilanteita, missä "Murphyn laki" iskee. Eli jos potilas on saanut kuolettavan pistoksen, niin silloin saattaa aamulla edessä olla uutinen, missä kerrotaan, että tuohon kasvaimeen olisi uusi hoito keksitty. 

Lampipolyyppi voi periaatteessa olla ikuinen. Kantasolujen avulla voidaan luoda olio, joka elää ikuisesti. Koska se voi muuttaa kaikki solunsa kantasoluiksi. Tuollainen ajatus on olemassa, että ehkä me ihmiset sitten kantasolujen avulla muutamme itsemme kuolemattomiksi, mutta se että todella tekisimme näin, ei ehkä kuitenkaan ole mikään hyvä ajatus, 

Kuolema ei ole vain tragedia vaan myös helpotus. En usko että kukaan haluaa elää ikuisesti. Kuolema kuitenkin puhdistaa ihmisen, koska sen jälkeen hän ei enää kärsi. Jos ihminen eläisi ikuisesti, mutta hänen läheisensä kuolisivat, niin tuolloin voidaan puhua myös siitä, kuinka raskasta kuolema on elävän kohdata. Eli kuten voidaan sanoa, niin toiset silloin tuomitaan elämään. Ja kuinka ihminen voi seurata sitä, kun hänen toverinsa vanhenevat sekä lopulta  poistuvat keskuudestamme. Eli kuten jossain elokuvassa tapahtuu niin montako vaimoa ihminen voi menettää, ja montako sukupolvea hänen editseen kulkee, ennen kuin hän lopulta ei tuota ikuista elämää enää kestä. 

Miltä näyttää kuolema? Kun esimerkkinä käytetään esimerkkinä mielikuvitustapahtumaa eräästä elokuvasta, joak on valitettavan usein ollut kuitenkin todellisuutta monen rintamamiehen perheessä. Miksi elokuvan päähenkilön Hakalan veljeä ei saanut käsikirjoituksen mukaan näyttää elokuvan "Talvisota" hautauskohtauksessa? Mitä ihmeellistä tuossa ruumiissa oikeasti muka olisi ollut? Toki kranaatti tappoi hänet, mutta kuitenkin voidaan kysyä, että miksi ruumista ei näytetty? Kranaatti tietenkin surmasi uhrinsa sekunnissa, mutta miksi Hakala sanoo kuolinsyyksi luodin sydämessä?  Eli oliko hänet teloitettu? Toki tuo on vain elokuvaa, mutta omaisilla on oikeus tietää, mitä heidän sukulaiselleen on tapahtunut.Vaikka kyseessä on fiktio, niin kuitenkin sitä voidaan käyttää keskustelun herättäjänä, eli tuolloin simuloidaan tilannetta, missä suku ei saa nähdä ruumista. Mutta kun puhutaan kuolemasta esimerkiksi meidän yhteiskunnassamme, niin me kohtaamme sen yleensä melko steriilissä ympäristössä. Vain poliisit kohtaavat kuolemaa kotona, vaikka jossain Syyriassa tämä tilanne on erittäin yleinen, ja siellä kuollaan kaduilla.

Mutta kun mietitään lääketiedettä sekä vanhenemista, niin lääketiede on saanut aikaan sen, että emme enää kohtaa vanhuutta niin kuin ennen. Televisiossa esitetty dokumentti Kekkosen viimeisistä päivistä aiheutti varmasti ihmisissä melkoisia tunnekuohuja, mutta samalla se näytti kaikille sen, että jokainen ihminen tarvitsee apua viimeisinä elinvuosinaan. Eli meistä jokainen vanhenee joskus, ja silloin edessä on sellainen paikka, että meistä saattaa tulla samanlaisia. Mutta kun puhutaan genomien käytöstä sikiöseulonnoissa, niin silloin varmasti mennään välillä sellaiselle alueelle, että siinä on kyseessä muutakin kuin ihmisen oikeus valita se, kenet hän synnyttää, ja toki naisella on lain mukaan oikeus hankkia abortti.. Nämä ovat erittäin vaikeita asioita, joita vanhempien pitää miettiä erittäin tarkasti, ja niillä voidaan sitten loukata ihmisiä erittäin syvällisesti. Näet vaikka lakikirjassa lukee jotain, niin se ei tarkoita sitä, että lakikirja muuttaa ihmisten mielipiteitä mistään asiasta.

Surutyö on siteiden katkomisen prosessi. Ja suru etenee kohti viimeistä vaihetta. Eli se on dynaaminen prosessi, mikä kasvattaa ihmistä, vaikka se on vaikeaa myöntää. Kun suru etenee loppuaan, niin se ikään kuin kuluttaa itsensä loppuun. Lopulta ihminen ei jaksa enää surra, vaan hyväksyy sen mitä on tapahtunut. Suru on menetyskokemus, mistä ei ehkä koskaan pääse yli, mutta se hellittää kun ihminen hyväksyy sen lopullisuuden, että toinen ihminen ei koskaan enää kävele sisään ovesta sisään, ja toki joku toinen voi olla toista mieltä näistä asioista..Se tarkoittaa sitä, että kuoleman ja surun kokemus on jokaiselle ihmiselle henkilökohtainen asia, eikä ole olemassa mitään yleistä kaavaa siitä, mikä on oikea tapa surra. Eli jokainen varmasti tietää sen, että itsekään en ole siitä varma, mikä on oikein ja mikä väärin.

Kun puhutaan esimerkiksi kehitysvammaisista, niin joka päivä vastaan tulee tapauksia, joiden elämä on varmasti säilyttämisen arvoinen asia, eli he nauttivat elämästään täysin siemauksin, ja missään tapauksessa ei kehitysvamma tarkoita mitään CP-vammaista, kuten yleensä ymmärretään, vaikka niin halutaan joskus esittää. Ja muistakaa nyt sitten että ihmisillä on tunteet, ja niitä pitää aina kunnioittaa, ja vaikka meille esitellään lääketiedettä, joka voi muuttaa ihmisen kuolemattomaksi, niin samalla kuitenkin puhutaan jatkuvasti siitä, että onko esimerkiksi ADHD-nuorilla oikeus käydä koulua, vaikka elämme 2000-luvulla ja meillä pitäisi olla maailman parhaat terapeutit sekä koulutusohjelmat. Samalla yhteiskuntamme julistaa ympäriinsä liberaaleja näkemyksiään, mutta kuitenkaan esimerkiksi ADHD:diagnoosin saaneiden ihmisten koulunkäyntiä sabotoidaan jatkuvasti erilaisilla ohjelmilla, joissa heihin kohdistetaan erilaisia ennakkoluuloja. 

pseudotiedetta.blogspot.fi

Prometeusmallli on alun perin Platonin ajatus ihmisen halusta olla Jumalan kaltainen, sekä siitä mitä kauhistuttavia asioita tämä ajatus on ihmiselle tuonut.

Kuvituskuvaa

Prometeus on oikeastaan melko tuntematon ajatus siitä, että ihminen ikään kuin haluaa muuttua Jumalan kaltaiseksi olennoksi. Vaikka kyseessä on eräänlainen tarina siitä, kuinka "Prometeus-jättiläinen" loi maailman, ja se on tuomittu monissa piireissä harhaoppina, niin kuitenkin tuon ajatuksen pohjalta on luotu malli, mikä liittyy stoalaiseen filosofiaan sekä yhteiskuntatieteisiin. Siinä Prometeusta tarkastellaan oikeastaan ateistisen mutta samalla filosofisen katsantokannan mukaan, ja kyseinen jättiläinen ymmärretään lähinnä eräänlaisena filosifistisena figuurina, joka tarkoittaa sitä, että kyseessä on oikeastaan virtuaalinen hahmo tai olio, joka auttaa meitä käsittelemään tätä erittäin vaikeaa asiaa, eli sitä mitä tarkoittaa sana "suurmies", kun puhutaan valtion kehityksestä sekä sen johtamisesta.

Kyseinen olio on oikeastaan aikoinaan "Blavatskyn koulukunnan" luomus, mutta se on muuttunut oikeastaan sellaiseksi termiksi, mikä tarkoittaa eräänlaista yli-ihmistä. Tämä termi on oikeastaan puhtaasti filosofinen, ja se tarkoittaa sitä, että tiedollisesti, sekä älyllisesti ja moraalisesti sekä myös voimiensa puolesta muiden ihmisten yläpuolella oleva henkilö tai olio nousisi hallitsemaan maailmaa. Tai oikeastaan tällä "Prometeus-teorialla" tarkoitetaan sellaista valtion tai ryhmän sisäistä voimaa, joka nousee muiden ihmisten yläpuolelle, ja alkaa johtaa heitä. Tätä Friedrich Nietzschen esittelemää mallia pidetään erittäin suuressa määrin autoritaarisen yhteiskunnalisen johtamisen ideologiana, ja kun puhutaan stoalaisesta tavasta johtaa yhteiskuntaa, niin silloin tietenkin herättää ihmisissä kauhistusta.

Näet tässä mallissa yhteiskuntaa hallitaan pelkän taloudellisen sekä sosiaalisen darwinismin pohjalta, jossa ihmisen pitää aina olla yhteiskunnalle taloudellisesti jotenkin hyödyksi. Ja tässä mallissa ei hyväksytä ollenkaan mitään poikkeavuutta tai heikkoutta, ja se tekee tästä johtamismallista erittäin pelottavan, koska tämä malli on se, että kun ihminen on "hyödytön", niin hänet surmataan. Ei tämä kohtalo oli vammaisilla Spartassa, jossa ihannoitiin fyysistä virheettömyyttä, mikä johti erittäin julmaan toimintaan esimerkiksi sopeutumattomia kohtaan.

Yli-ihmismalli on oikeastaan alun perin peräisin Platonilta, joka esittää valtion sellaisena, että sitä johtavat filosofit, joiden alla ovat sotilaat sekä kaikkein alimpana ovat helootit eli orjat joiden olemassaolon tarkoitus on vain tuottaa valtiota varten ruokaa sekä muita tarvikkeita, ja tietenkin osallistua sotiin, mikäli sotilaat tarvitsivat apua. Mutta kun tuota mallia oikeastaan hiukan tarkemmin mietimme, niin silloin eteen tulee väistämättä ajatus siitä, että onko tuo suuri filosofi oikeastaan tarkoittanut tätä mallia edes vakavasti otettavaksi toimintatavaksi hoitaa valtion asioita, ja tuolloin ei muuten ollut YK:ta.

Eli hän on saattanut tehdä tuon teorian valtion johtamismallista miekka kurkullaan, ja tuolloin hänen elinaikanaan ei varmasti esimerkiksi spartalaisia eli ammattisotilaita ollut tapana ärsyttää, tai kyseinen henkilö sai sitten tuntea tuon loukkauksen nahoissaan. Ja silloin tietenkin Platon on tarjonnut tuolle kysyjälle mallia, missä sitten vastuu epäonnistumisista on tietenkin filosofeilla, jotka hoitivat välineitä koskevat tilaukset kuten keihään pituuden määrittely ja päättivät mitä viljaa esimerkiksi kaupungin pelloilla viljeltiin. Tällöin spartalaiset sitten saivat tuntea olevansa aina oikeassa, ja tietenkin Kreikka tarvitsi noita tappajiaan esimerkiksi silloin kun persialaiset tunkeutuivat maahan.

En sitten tiedä että oliko spartalaisilla tapana esimerkiksi käyttää hilloa pannukakuissaan tai syödä salaattia, mutta toki tyräkkihillo ja pärskäjuuri-salaatti olivat tuolloin yleisesti hyväksyttäviä valtiollisia toimintamalleja, ja tietenkin myös esimerkiksi viiniin kastettu sieni saattoi olla erittäin ikävä yllätys, jos tuon viinin sekaan pantiin esimerkiksi kobran myrkkyä. Eli tuon prometeusaatteen takana on oikeastaan Atlas-jättiläisestä kertova tarina, ja kuten tiedämme, niin tällaisiin valtion toimiin liittyy paljon harjoituksia, jotta kukaan spartan "tappo-setä" ei koskaan opettelisi miltä tyräkki tai pärskäjuuri näyttävät.

Mutta kuten tiedämme, niin on paljon asioita, jotka haluttiin pitää spartan miehiltä piilossa, koska he saattoivat käsittää olevansa koko kreikan kuninkaita. Joskus "Prometheus" on tarkoittanut sitä, että esimerkiksi luodaan kaksi täysin puhdasta perinöllistä linjaa parittamalla eläimiä tai ihmisiä omilla sukulaisillaan, ja sitten nuo linjat on yhdistetty, jolloin syntyy erittäin elinvoimainen olento, jonka pitäisi olla älyllisesti sekä muiden ominaisuuksiensa puolesta normaalin ihmisen yläpuolella.

Tuo temppu on mahdollista hankkimalla noiden degeneroituneiden ihmisten sukusoluja, ja tuottamalla uusi alkio koeputkihedelmöityksellä. Myös sellaisia kokeita on tehty, missä lapsille on syntymässään tehty lobotomia, jotta heistä tulisi parempia sotilaita. Näitä kokeita tehtiin tarinan mukaan esimerkiksi natsien keskitysleireillä, joiden lääkäreitä ei sitonut "hyvä tieteellinen työtapa". Eli tällaiseen toimintaan syyllistyneiltä lääkäreiltä viedään välittömästi lääkärin oikeudet.

pseudotiedetta.blogspot.fi