Valtion johto ei koskaan halua käydä sotaa, missä se menettää omia miehiään. Joten sen vuoksi sota kannattaa ulkoistaa jonnekin muualle kuin omalle armeijalle, jotta omia tappioita ei tulisi

QF-16 "Robo-Falcon" robottisotilaskone

Etätyönä tapahtuva sodankäynti on kustannustehokas ja miehiä säästävä tapa hoitaa vihollisia pois päiviltä. Siinä ei omia miehiä kuole eikä oman armeijan kädet tahriinnu vereen, kun varsinaisen kenttätoiminnan hoitaa joku muu kuin oman maan kansalainen. Joskus sotaa on yritetty käydä palkkasoturien avulla, mutta ongelmia sitten on tullut siitä, kun noiden sotilaiden palkkojen maksajia on alettu etsiä. Mikäli palkkion maksaja on yksityinen yhtiö, niin sitä voidaan vaatia vastuuseen esimerkiksi sotatoimialueella tapahtuneista ampumisista, ja tilanne voi olla hyvin kiusallinen, jos kyseessä on ollut sisällissota, joka on päättynyt rauhaan, ja uusi hallitus sitten on alkanut vaatia tutkimusta siitä, mitä muut maat tai muista maista tulleet sotilaat ovat tuolla alueella tehneet.

Tuolloin joku voi sitten lähteä hakemaan noita palkkasotureita sekä heidän palkkojaan maksaneita tahoja oikeuteen. Palkkasoturien välitykseen yhtiöt ovat oikeastaan tavallisia henkilöstöpalveluyrityksiä, joiden toimialana on sotilaiden värvääminen kriisialueille. Palkkasotureiden palkkaamiseen  on kuitenkin liittynyt sellainen ongelma, että saadakseen parhaita miehiä palvelukseensa, täytyy noiden yhtiöiden palkata esimerkiksi SAS sekä NAVY SEAL- ryhmien jäseniä, ja tietenkin tämän kaltaisten toimijoiden jäsenluettelo on salainen. Mutta palkkasoturien eli “sodan koirien” käyttäminen likaisiin töihin on tietenkin houkuttelevaa, koska silloin ei kukaan voi yhdistää näitä ehkä jostain kaukaisesta kolmannesta maasta palkattuja miehiä jonkin valtion johtoon.

Kukapa yhdistäisi esimerkiksi jostain Unkarista palkattuja sotilaita Etelä-Afrikkalaisiin kaivosyhtiöihin tai johonkin investointipankkiin, joiden kotimaana  on Panama, ja tuon palkkasoturien palkan saattaa maksaa mikä tahansa hallitus maailmassa.  Tätä toimintamallia ovat menestyksellisesti käyttäneet monet suuret siirtomaavallat sekä valtiomiehet, jotka eivät ole halunneet tuoda töitä kotiin. Virallisesti jokainen maailman valtio tuomitsee esimerkiksi siviilikohteisiin suunnatut pommitukset sekä sotavankien kiduttamisen, mutta tietenkin on hiukan kiusallista, jos omaa armeijaa ei pelätä yhtään.

Kuitenkaan ei ole mukavaa, jos oman tiedustelupalvelun kellareista löytyy piinapenkkejä tai rautaneitoja, joten sotavankien kuulustelussa pitää aina näyttää parasta  mahdollista kuvaa itsestä. Ongelma on näet siinä, että jos vaikkapa YK:n valtuuttaman operaation yhteydessä  käytetään liian kovia menetelmiä vankien kuulustelussa, niin silloin saavat kaikki diplomaatit hiukan kakkaa housunlahkeeseen. Tämän takia varsinainen kidutus kannattaa ulkoistaa jollekin muulle toimijalle, joka sitten ei näistä asioista turhan tarkka ole. Kun puhutaan kidutuksen kieltämisestä, niin syy tähän on ollut muuten se, että kidutetut ovat kuolleet kuulustelussa hakkaamisesta tai sähköiskuista johtuvaan kipushokkiin,  jolloin tietoja ei sitten ole voitu puristaa näistä ihmisistä  ulos.

Siis kyse ei ollut niinkään siitä, että pidätettyjä kohtaan  haluttiin olla kovin humaaneja. Todellinen syy tähän toimintaan on ollut se, että kuulustelijan piti saada tietoja pidätetyltä eikä surmata tätä. Tai ainakaan ennen kuin hän oli tietonsa kertonut ei saanut tapahtua sitä, että henki pakeni pidätetystä. Ihmisiä kidutettiin aikoinaan siksi, että valtiota pelätään hiukan enemmän kuin muita asioita. Ja kidutus oli tietenkin hyvä tapa herättää herranpelkoa muissakin kuin vain seurapiireissä. Kuitenkaan kidutusvälineitä täynnä olevien huoneiden esittely ei varmaan kovin hyvää vaikutusta tehnyt mihinkään wieniläisiin tanssijattariin, joiden tehtävänä oli hymyillä Habsburgien edessä ja esitellä heidän vierailleen palatseja, joissa elivät tuon suvun muistot sekä saavutukset. Kuitenkin ihmisten surmaaminen on epähumaania toimintaa.

Tuon takia kehitettiin paljon pelottavampia menetelmiä, kuten sensorinen adaptaatio sekä erilaiset ääneen perustuvat kidutusmenetelmät, joissa käytetään samaan aikaan infra-ja ultraääntä, mikä aiheuttaa sietämättömän pahan olon. Tätä menetelmää on käyttänyt menestyksellisesti esimerkiksi Etelä-Afrikan apartheid-hallitus. Eikä myöskään ole mukavaa, jos omia miehiä sitten sattuu kuolemaan jossain sodissa. Tämän takia kannattaa sota ulkoistaa jollekin muulle valtiolle, jotta kukaan ei itse sitten joudu ottamaan kantaa siihen, kuinka paljon operaatiossa tulee ruumiita. Joten koko sota pitää silloin käydä niin, että oma maa ei joudu kantamaan vastuuta kaikesta, mitä noissa operaatiossa tapahtuu, joten siksi sotaa kannattaa käydä ohjusten sekä pitkän matkan pommikoneiden avulla,jolloin kaikki asiat, mitä sotanäyttämöllä tapahtuu jäävät sinne kauas.

Kyseisessä työssä kannattaa sitten tietenkin käyttää etäohjattuja lentokoneita, jotta kukaan tehtävään osallistunut mies ei oikeasti pääse kertomaan, miltä viihollinen näyttää. Ja jos operaatiossa käytetään kauko-ohjattavia QF-16 tai SU-27 robotti eli UCAV-versiota, niin silloin tietenkin kukaan ei saa tietää näistä operaatioista. Ja toki myös strateginen pommikone voi toimia kauko-ohjatusti. Tietenkin osa noista koneista voi operoida myös paikallisilta lentokentiltä, jos niissä käytetään sinetöityjä kuomuja.

Tuolloin koneen kuomun kohottaminen saa aikaan sen, että kone räjähtää kappaleiksi. Ja kun puhutaan esimerkiksi SU-25 “Frogfootin”  MI-24 “HIND”-helikopterin robottiversiosta, niin sen ohjaaminen vaikkapa virtuaalityöpöydän avulla onnistuu ihan hyvin. Tuolloin helikopterin hallinta muistuttaa tietokonepelien pelaamista, ja kun käytössä on Internet-yhteys, niin lentäjä voi operoida tuota konettaan vaikkapa omalta kotipäätteeltään käsin.  Ja tuolloin koko operaatio voidaan salata erittäin tehokkaasti. Tuo tehtävä voidaan naamioida koulutuksessa tapahtuvaksi simulaatiossa suoritettavaksi harjoitukseksi, jolloin nuo miehet eivät sitten edes tiedä että he ovat tulittaneet  oikeita kohteita.

Miksi USA uskalsi tehdä tämän iskun?

Syyrian sodasta sekä siitä, mitä siellä tapahtuu ja on tapahtunut tullaan kirjoittamaan vielä paljon. Kuitenkin USA:n ohjushyökkäys tuohon maahan tietysti saa aikaan sellaisia kysymyksiä, kuin että onko Kolmas Maailmansota edessä? Tuohon kysymykseen ei ole olemassa mitään sellaisia vastauksia, joita sitten voidaan siteerata vielä tuhannen vuoden päästä. Kuitenkin se että tällaisia iskuja tehdään herättää hyviä kysymyksiä, joita kannattaa sitten miettiä oikein tarkasti. Yksi niistä on se, että miten USA uskalsi hyökätä tuohon maahan tai sen hallituksen kohteisiin, vaikka Syyrian johto on avoimesti Putinin liittolainen? Miksi Venäjä ei ole tullut sitten paremmin tai voimakkaammin tähän tilanteeseen mukaan, ja uhannut USA:aa vastatoimilla? Kun tätä tilannetta katsotaan sitä näkökulmasta, että USA:n laivasto ampui useita ohjuksia, joiden laukaisun Venäjä varmasti havaitsi, niin miksi se ei tehnyt mitään estääkseen noita ohjuksia lentämästä kohteeseensa? Seurasiko Venäjä sitten sitä, kuinka ohjukset lensivät kohteisiinsa, eikä lähettänyt yhtään SU-27 hävittäjää ilmaan? Ja miten USA saattoi tehdä iskunsa tietäen, että juuri ketään ihmisiä ei seiso noiden aseiden vieressä, kun ne räjähtivät? Tuon iskun tarkoitus oli ilmeisesti tuhota sitä infrastruktuuria, jota käytetään massatuhoaseiden valmistuksessa, ja siten estää uusia sariini-iskuja. Kuitenkin tästä hyökkäyksestä jää itselleni melko erikoinen kuva, koska nimenomaan Venäjän reaktio on ollut yllättävän vaisu. Kuitenkin nimenomaan Venäjän suorittamat pommitukset ovat aiheuttaneet suuria vaurioita Syyrian infrastruktuurille. Kun Venäjän toimintaa tuossa maassa katsotaan, niin silloin olisi mukava tietää, että mitä lentokoneita se on sijoittanut itse Syyriaan, ja mitkä operoivat Venäjän alueelta. Tietenkin helikopterit pitää sijoittaa lähelle Syyriaa, jotta ne voivat sitten etsiä alas ammuttuja lentäjiä sekä lennättää erikoisjoukkojen sotilaita osoittamaan kohteita isommille lentokoneille. Ja SU-25 "Frogfootin" kaltaiset koneet taas tukevat helikoptereita taktisesti, joten näitä koneita sitten Syyriassa on. Mutta esimerkiksi TU-95 "Bear" ja TU-26 "Backfire:n" kaltaiset koneet operoivat pääasiassa ilmeisesti Venäjältä käsin, ja noiden Syyriassa olevien helikopterien sekä niiden tulituki-lentokoneiden tarkoitus on toimia noiden pommittajien tukijärjestelmänä, jonka tarkoitus on korjata pois mahdolliset pudonneet venäläislentäjät sekä varmistaa Syyriassa olevia varalaskupaikkoja, jos noihin isoihin pommituslentokoneisiin tulee vika. Noilla lentäjillä on nimittäin hallussaan huppusalaista tietoa, jonka takia heidät halutaan aina takaisin, vaikka mitä tapahtuisi. Eli myös heidän ruumiinsa haetaan pois Syyriasta, ja sama koskee myös Venäjän erikoisjoukkojen: Spetsnaz:in sotilaita, joiden ei haluta ainakaan jatkavan uraansa minkään muun maan kuin Venäjän palveluksessa. Tuolloin Venäjä voi olla varma siitä, että mies on siellä missä hänen pitääkin olla. Eli turvallisesti Venäjän maalla joko elossa tai kuolleena. http://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/syyrian-isku-onko-kolmas-maailmansota-nyt-askeleen-lahempana/6381104

https://sites.google.com/view/iskusyyriaan/etusivu

Hermokaasu on äärimmäisen epähumaani ase, jonka käyttö on sotarikos

Yllä VX-varasto (Lähde: U.S Military)

VX-hermokaasu on maailman myrkyllisin aine. Tuo kaasu kehitettiin aikoinaan hyönteismyrkyksi, kuten myös sen sukulaisaineet tabuuni, sariini sekä somaani on kehitetty, nämä aineet ovat maailman pahamaineisimpia aseita, joiden käyttö on sotarikos, ja joita pidetään pelkästään massamurhaan tarkoitettuna  välineinä. Sen kuolettava annos on ilmeisesti suojapuvun läpi annettuna 30 mikrogrammaa, ja sen vaikutustapa on sama kuin kaikkien muidenkin hermokaasujen.VX:n lisäksi hermokaasuja ovat tabuuni, sariini sekä somaani, joita valmistettiin ensimmäisen kerran vuonna 1930-luvun saksassa.

Tuo kaasu tunnettiin koodinimellä “O-yhdiste” tai “O-agentti” ( “Agent-O”)ja tappava annos ihon kautta saatuna on alle 10 mikrogrammaa.  Hermokaasujen eli organofosfaattien toiminta on aina sama. Ne estävät erään ihmisen hermoston välittäjäaineita pilkkovan entsyymin toiminnan. Tämä aiheuttaa erittäin voimakkaita kouristuksia sekä kuoleman, ja tämä kuolettava annos on siis ihmisen ihon kautta annettava annos. Hermokaasuilla on sellainen ominaisuus, että ne läpäisevät tehokkaasti myös kumista suojapukua, mikä tekee niistä todella käyttökelpoisia vihollisen joukkojen eliminoimiseen.

Nämä aineet on kielletty kansainvälisissä sopimuksissa, ja niiden käyttö on luokiteltu sotarikokseksi. Kyseiset aineet ovat massatuhoaseita, joiden valmistamista ei voida muuten perustella kuin ase-sovelluksilla, joiden ainoa toimintatapa on surmata vihollisen sotilaita sekä siviilejä.  Kuitenkin niiden kohtalaisen helppo valmistus sekä käyttö houkuttelee edelleen joitain valtioita valmistamaan näitä “köyhän miehen neutronipommeja”. Hermokaasuista tekee käyttökelpoisen se, että jos niitä käytetään niin silloin niitä käyttävien taistelijoiden ei tarvitse käyttää suojapukua, vaan atropiini tai diazepam riittävät tuon aineen toiminnan estämiseen. Kun puhutaan hermokaasujen käytöstä hyökkäyksessä tai ylipäätään sodassa, niin tämä hyökkäys voidaan suorittaa niin, että omille sotilaille annetaan vastamyrkkyä ennen kuin he lähtevät hyökkäämään.

Vaikka hermokaasuilla ei ole mitään muuta käyttöä kuin ase-sovellukset, niin kuitenkaan niiden käytöstä ei niin helposti jää kiinni, kuin ihmiset kuvittelevat. Näet jotta hermokaasujen käyttö voidaan todeta, pitää jonkun mennä paikan päälle tekemään testejä, ja silloin tietenkin voidaan tiedon hankintaa vaikeuttaa esimerkiksi estämällä noiden tarkastajien työtä. Kuitenkaan hermokaasujen käyttö ei paljastu suojapukujen takia, jolloin esimerkiksi valokuvat eivät kerro mahdollisesta massatuhoaseen käytöstä. Hermokaasujen käyttämistä taistelussa on tutkittu jo vuodesta 1930-luvulta lähtien, jolloin saksan kemianteollisuus kehitti Tabuuni-hermokaasun. Syy miksi tuo maa ei käyttänyt tätä kaasua, Toisessa Maailmansodassa johtuu siitä, että kyseiselle aineelle ei ollut tuolloin olemassa tehokasta vastamyrkkyä, ja koska se lävistää suojapukuja, niin silloin se on käyttökelvotonta. Kuitenkin hermokaasuille on kehitetty erilaisia käyttömalleja.

Yksi näistä malleista  on se, että kyseisiä kaasuja käytetään yhdessä napalmin kanssa, jolloin kemikaali neutraloidaan välittömästi polttotaisteluaseilla. Napalmin avulla tapahtuvaa kaasun neutraloimista on tutkittu aikoinaan sekä Porton Down että Edgewood arsenalin toimesta. Nämä laitokset ovat erikoistuneen biologisen sekä kemiallisen sodankäynnin aseiden tutkimiseen sekä aikoinaan ne myös osallistuivat aktiivisesti kyseisten välineiden kehittämiseen. Näissä yksiköissä tutkittiin aikoinaan sitä, miten hermokaasuja voidaan valmistaa tehokkaasti sekä huokeasti. Kuten varmaan tiedätte, niin VX:n vaikuttava aine on oikeastaan botuliini, jota eräs bakteeri kehittää. Botuliini  joka aiheuttaa tappavan mädästä lihasta johtuvan ruokamyrkytyksen on maailman myrkyllisin aine. Kyseinen myrkky kehittyy siten, että eräs maassa elävä bakteeri joutuu anaerobiseen tilaan, jolloin sen aineenvaihdunta alkaa tuottaa kyseistä hermomyrkkyä. Kyseisen aineen valmistaminen biologisesti on erittäin helppoa. Riittää että teurasjätettä suljetaan ilmatiiviiseen astiaan, ja sinne kaadetaan samalla multaa. Tuolloin kyseinen bakteeri muuttaa aineenvaihduntansa sellaiseksi, että se alkaa kehittää botuliinia. VX on olemukseltaan organofosfaatti, mikä tarkoittaa sitä, että tällöin botuliinin sekaan kaadetaan fosforia, mikä tekee siitä VX:ää.

Huoneenlämmössä tämä aine on hajuton ja ilmeisesti mauton neste, joka on äärimmäisen epästabiilia. Se höyrystyy hyvin helposti, mikä tekee tämän aineen käsittelystä erittäin vaarallista. Kun puhutaan siitä, miten VX:ää käytetään, niin kaikkein helpointa on liuottaa sitä veteen tai alkoholiin, ja ruiskuttaa vihollisen päälle samanlaisilla laitteilla, kuin mitä käytetään maataloudessa hyönteismyrkkyjen levittämiseen. Se tekee näistä kemikaaleista niin vaarallisia, koska niiden käyttöön ei tarvita mitään erityisiä pommikoneita. Neuvostoliitossa sekä USA:ssa kehitettiin 1970- luvulla kannattavaa kemikaalipatruunaa, joka muistuttaa ulkonäöltään vartijoiden kaasusumutinta. Tuo laite kiinnitetään helikopteriin tai lentokoneen ruiskutusjärjestelmään, ja joskus on kysytty, että mitä jos joku ei erota chemical macea tästä patruunasta.  Riittää että ainetta suihkutetaan kohteen päälle vaikka vesiletkulla tai käsisumuttimella, jolloin kyseessä on äärimmäisen vaarallinen väline.

https://www.youtube.com/watch?v=TY3Sp9cD8zk

hermokaasu.webnode.fi/

Ovatko nämä Marsista löytyneet pallot joitain kivettyneitä bakteereja? Ne saattavat olla myös peräisin Maasta, ja kulkeutua Marsiin huonosti steriloidun luotaimen mukana

Yllä olevassa kuvassa on kuplamaisia muodostamia Marsin pinnalla, ja näistä muodostumista ollaan sikäli huolissaan, että niiden epäillään olevan jonkinlaisia kivettyneitä hiivabakteereja. Se mikä näissä mahdollisissa bakteereissa kiinnostaa tiedemiehiä, on se että ne saattavat olla peräisin myös Maasta. Tuolloin ne olisivat kulkeutuneet miljoonia kilometrejä avaruudessa huonosti steriloitujen luotainten mukana. Vaikka nämä bakteerit tai jonkun muun eläimen, kuten karhukaisen oletetut itiöt olisivat olleet steriilissä Mars-planeetan humuksessa vain muutamia kymmeniä vuosia, niin noiden olioiden evoluutio on valtavan nopeaa. Siksi niiden perimän muutos voi aiheuttaa sen, että jos astronautti joskus kohtaa tuollaisen olion, niin silloin häntä vastassa olisi todellinen alien.  

Mikäli Neuvostoliiton tai USA:n  tutkijat eivät olleet aikoinaan muistaneet steriloida lähettämään luotaimia, niin silloin tälle planeetalle on saattanut kulkeutua hiivoja tai esimerkiksi karhukaisen munia. Ja se mikä noista olennoista tekee nyt sellaisen mistä pitää huolestua, on se, että meillä ei ole mitään kokemusta siitä, mitä tapahtuu bakteerille tai karhukaiselle, jos ne siirretään täysin steriiliin ympäristöön. Tiedetään että toisten bakteerien lepovaihe voi säilyä lisääntymis- tai elinkelpoisena erittäin pitkän aikaa, ja sama koskee myös karhukaisia, jotka selviävät lähes mistä vain vaipumalla horrokseen. .

Tuon lepovaiheen pitkä elinikä johtuu siitä, että nuo itiöt ikään kuin kuivattavat itsensä, ja tuolloin tietenkin niiden aineenvaihdunta päättyy. Kuitenkin ne voivat jälleen myöhemmin palata henkiin imemällä kosteutta ympäristöstään. Meidän kannaltamme ongelmia tulee eteen silloin, jos tuo tuo toiselle planeetalle päätynyt eliö joutuu täysin steriiliin tilaan, jolloin sitä ei uhkaa mikään muu eliö. Siellä sitten voi käydä niin, että tuo eliö herää henkiin, ja sen jälkeen syntyy sitten tilanne, missä lajin perimä alkaa degeneroitua. Yleensä tuo laji kuolee, koska muut lajit voittavat nuo geneettisesti poikkeavat yksilöt, mutta äärimmäisen steriilissä tilassa voi käydä niin, että syntyy eräänlainen kosminen versio sairaalabakteerista.

Vieraalla planeetalla ei sitten ole mitään, mikä nuo muuttuneet bakteerit tuhoaisi ellei sitten voimakas UV-säteily poista noita eliöitä, mutta toisaalta tuolla kaukana  voi muodostua myös UV-resistentti bakteerikanta, koska tässä ympäristössä on bakteereilla aikaa jalostaa itseään, kun nuo luotaimen mukana kulkeutuneet olennot  lähtevät leviämään jostain kivenkolosta. Tai sitten voi käydä niin, että tuolla planeetalla olisi sittenkin primitiivistä elämää. Tässä skenaariossa tuo primitiivinen elämänmuoto sitten vaihtaa geenejä maasta tulleen bakteerin kanssa, jolloin voi syntyä laji, joka olisi meille uhka.  

Kyseisessä tapauksessa bakteeri saattaa muuttua niin, että se kykenee sietämään vettä tai ilmakehässä vapaana olevaa happea, ilman että solu tuhoutuu. Marsissa kehittyneiden eliöiden perimää on tietenkin muokannut se, että ne ovat eläneet vuosimiljoonien ajan äärettömän kuivassa ympäristössä, jolloin puhdas vesi on niille myrkkyä. Ne voivat ehkä syntetisoida eli vapauttaa vettä Marsissa mahdollisesti tavattavasta kiteisiin jääneestä vedestä, tai sitten ne voivat luoda sitä rautaoksidista sekä vedystä.

Olettaen että tuo eliö sitten käyttäisi vettä liuottimena, mutta toki se sitten voisi käyttää myös esimerkiksi metaania tai ammoniakkia samaan tarkoitukseen, kuin Maan bakteerit käyttävät vettä.  Bakteerien jalostuminen tapahtuu siten, että esimerkiksi Viking-luotaimen laskuvarjosta olisi päätynyt lepotilassa olevia bakteereja jonkun kiven varjoon, missä ne ovat turvassa UV-säteilyltä. Tuo bakteeri tai karhukainen  olisi voinut selvitä elossa avaruusmatkasta jossain luotaimessa olevassa ilmataskussa, tai paikassa mihin UV-säteily ei pääsisi. Kun mietitään luotaimen mukana lentävien alkeellisten eliöiden mahdollisuutta selvitä hengissä tuosta avaruuslennosta, niin silloin on pohdittava niiden vaipumista horrokseen.

Jos tuollainen alkueläin olisi ehtinyt vaipua horrokseen, niin silloin se voi selvitä hyvinkin pitkästä avaruusmatkasta asteroidivyöhykeen sisäpuolella. Mikäli nuo luotaimet matkaavat asteroidivyöhykkeen ulkopuolelle, niin avaruuden kylmyys estää noiden eliöiden perimän tuhoutumisen, ja tuolla kaukana on myös UV-säteily sitten sen verran alhaisemmalla tasolla, niin tietenkin tuolloin kyseisen organismin eloonjäämismahdollisuudet ovat todella hyvät.

Aurinkokunnan sisäosissa olioon kohdistuu Alfa-säteilyä, mikä tuhoaa sen perimän melko helposti. Kuitenkin joka tapauksessa jos tuo itiö alkaa virota kaukaisella palneetalla, niin silloin sen perimä degeneroituu. Ja Maassa degeneroituminen on tietenkin monesti ollut olion kannalta epäsuotuisa. Tuolloin muut oliot ovat sitten tuhonneet kyseisen yksilön. Mutta jos tuolla kannalla ei ole luonnollisia vihollisia, niin silloin sen jäsenet voivat jäädä henkiin. Ja tuolloin seurauksena saattaa olla vakava biologinen uhka myös Maalle, jos nuo oliot sitten palaavat takaisin esimerkiksi Marsista otetun pintanäytteen mukana takaisin paikkaan, mistä ne ovat lähteneet.

Sulaan metalliin perustuvat panssarintorjunta-aseet ovat pian täyttä totta

Hellfire-ohjuksen taistelukärjen tappava säde on noin 10 metriä, ja esimerkiksi torpedojen käyttö satama-altaaseen tunkeutunutta sukellusvenettä vastaan on sikäli vaarallista, että räjähtävä taistelukärki aiheuttaa väistämättä vaurioita myös ympäröiville laivoille, joten sen takia on myös asevoimien täytynyt kehitellä uusia aseita, joilla voidaan helposti pysäyttää vaikkapa kohti tuleva kuorma-auto, jos se syöksyy ihmisiä kohti. Tietenkin kiväärit sekä singot ja ohjukset ovat tuolloin tehokkaita välineitä, mutta jos iskussa käytetään autoa, minkä maskin takana on teräsprofiili, niin silloin pitää autoa ampua todella monta kertaa.

Tai sitten käyttää sinkoja tai muita panssarintorjunta-aseita, jolloin sirpaleita lentää ympäriinsä, ja sivullisia saattaa kuolla. Samoin jos satama-altaaseen tunkeudutaan siten,että sukeltajaryhmää tuetaan sukellusveneen avulla, niin torpedojen käyttö on tuolloin äärimmäisen vaarallista. Kuitenkin jos vartioalus käyttää syvyyspommeja, niin se on jotenkin pysäytettävä. Sen runkoon tuskin kuitenkaan kyetään miinoja asentamaan,joten siksi täytyy kehittää elektromagneettinen taistelukärki, joka itseasiassa leikkaa reiän tuon aluksen tai muun kohteen kylkeen. Kyseessä on itseasiassa generaattori, joka on asennettu taistelukärjen sisään, ja sen tehtävänä on muuttaa tuo ammus sulaksi metalliksi.

Tällöin sula metalli sitten leikkaa kohteen kyljestä palan pois, ja tunkeutuu sen sisään. Elektromagneettinen ammusteknikka on sikäli vaarallista, että noissa sähkömagneettisissa aseissa ei lainkaan käytetä räjähteitä. Normaalisti taistelukärjissä käytetään typpeen sekä hyvin nopeaan hapetusreaktioon perustuvia räjähteitä, joiden havaitseminen perustuu typpii-ilmaisimiin sekä pommien etsimiseen koulutettuihin  koiriin, jotka haistavat räjähteen hyvinkin kaukaa. Kuitenkaan tuollainen generaattori ei lähetä hajua, ja jos se toimii esimerkiksi paine-ilmalla, niin se voidaan soluttaa tukikohtaan tai öljynjalostamoon ilman, että kukaan huomaa mitään, ja jos tuollainen elektromagneettinen pommi asetetaan räjähteiden tai kaasujohtojen päälle, niin se voi aiheuttaa todella vakavan tilanteen.

Tai mitä itse miettisitte tilanteesta, jossa esimerkiksi krakkaustornin päälle on asennettu metallilaatikko, jonka sisällä on generaattori, mikä muuttaa sähkömagneettisella kentällä tuon laatikon sulaksi metalliksi. Noiden taistelukärkien tarkoitus on sellainen, että ne eivät aiheuta sekundäärisiä tappioita, jos niitä käytetään vaikkapa kaduilla jotain ajoneuvoja vastaan. Kuitenkin niiden teho on tarpeeksi suuri, jotta taistelupanssarivaunun runkoon tulee reikä. Nämä kärjet on tehny niin, että niitä säilytetään latauslaitteessa, jonka jälkeen tuo akkuvirta johdetaan kärjessä olevaan generaattoriin, tai toki myös suuritehoisia polttokennoja voidaan käyttää generaattorin pyörittämiseen tai muuten tuon taistelukärjen sulattamiseen. Juuri metallin sulattaminen on ongelmallista näissä uuden sukupolven taistelukärjissä.

Näiden laitteiden lentoaika kohteeseen on vain muutamia sekunteja, ja sen aikana kärjen pitäisi muuttua sulaksi metalipisaraksi, joka sitten lävistää kohteen. Ja tuolloin ongelmana on tietenkin se, että tarvitaan suuritehoinen magneettikenttä, joka sitten ehtii sulattaa kärjen ennen iskeytymistä kohteeseen. Ja juuri kaupunkiympäristö on se missä tämä kärki olisi omiaan, kun taistellaan asutuskeskusten herruudesta. Tuolloin ampumamatka voi olla varsin pieni, ja sen takia käytettävän sähkötehon pitää olla erittäin suurta. Yksi tapa on käyttää räjähteellä puristettavia paristoja, joista voidaan saada ulos erittäin suuri teho. Tuolloin ammuksen sulattaminen voi tapahtua erittäin voimakkaiden valokaarien avulla.

Tai sitten sen sisään asennetaan mikroaaltolähetin, joka sulattaa tuon ammuksen. Kuitenkin esimerkiksi sähköjärjestelmän lataamisessa on omat ongelmansa, koska asetta pitäisi voida käyttää myös kannettavana panssarintorjunta-aseena. Yksi tapa ratkaista nämä ongelmat on tietenkin käyttää ammuksessa paikannuslaitetta, jonka avulla siihen suunnataan mikroaaltoja tai muita voimakkaita sähkömagneettisia kenttiä, joilla tuo ammus sitten sulatetaan matkalla kohti maalia. Eli teoriassa vaikka kaksi voimakasta tutkaa voidaan kohdentaa tuollaiseen GPS:llä varustettuun ammukseen, ja jos nuo tutkat toimivat samalla taajuudella, niin ammus kuumenee todella kuumaksi. Tuolloin voidaan käyttää ammukseen radan suuntaista radioaaltoa, ja sivulta tulevaa radiosätelyä hyväksi, jotta ammuksen pinta saadaan kuumaksi.

Kirjoitus epäilyksen herättämisestä sekä informaatio-operaatioista ja ihmisen merkitsemisestä

 Yllä muuten GPS/RFID-implantti, 

jota käytetään koirien merkitsemiseen

Vaikka tietokoneelle tapahtuisi tietomurto, ja kaikki sen sisältämä tieto sitten päätyisi vastapuolen käsiin, niin silti kaikki ei ole menetetty. Jos vastapuoli on saanut käsiinsä tietoa, mitä sen ei olisi pitänyt saada, on tärkeitä saada tuo tieto mitätöityä. Tiedosta voidaan tehdä mitätöntä esimerkiksi väittämällä sitä vale-informaatioksi tai sitten muuten tekemällä siitä epäluotettavaa. Informaatio-operaattoreiden tärkein tehtävä on saada vastapuoli epäilemään saamansa tiedon oikeellisuutta, varsinkin silloin jos tieto on jotenkin vahingollista, ja samalla eristää vastapuolen toimijoita toisistaan.

Tuolloin informaatio-operaatioiden työntekijät voivat vuodattaa Internetiin sellaisia tietoja, joissa hakkereiden väitetään toimineen NSA:n laskuun, tai sitten serverillä väitetään olleen esimerkiksi väärennettyjä operaatiosuunnitelmia. Toki noita varastettuja dokumentteja voidaan hyödyntää operaatioiden suunnittelussa siten, että esimerkiksi jos arvokuljetusten aikatauluja on päätynyt rikollisten käsiin, niin tuo kuljetus voidaan suorittaa SWAT-ryhmän valvonnassa sekä valepukuisten poliisien toimesta.

Tuolloin tätä autoa käytetään syöttinä, jotta rikolliset sitten yrittäisivät iskeä sitä vastaan, ja silloin taivaalla saattaa leijailla helikoptereita, joista sitten poliisit hyppäävät maahan, ja pidättävät noita rikollisia. Tuollaisia tietoja saattaa olla missä tahansa serverillä, ja toki jos sattuu käymään niin, että joku vartijoista kärähtää huumeista, niin hänen kauttaan voidaan vuotaa tuollainen korukuljetus rikollisille, ja tietenkin hänet voidaan yksin laittaa se myös tekemään. Ideana on tuolloin se, että näihin koruihin asennetaan GPS-laite, jolla ne sitten paikallistetaan. Esimerkiksi timanttikaulakoruissa voi olla mukana timanttia muistuttava kotelo, missä on tuollainen paikannuslaite. Sillä sitten saadaan tietää se, mihin noita koruja sitten lähdetään viemään.

Nykyaikainen tietotekniikka on muutenkin ihmeellistä, koska esimerkiski GPS-laite voidaan asentaa myös ihmisen sisään kirurgisesti. Tuolla tavoin voidaan esimerkiksi vanki asettaa seurantaan ilman että hän huomaa yhtään mitään. Samoin koiria ja muita eläimiä voidaan varustaa tuollaisella GPS-implantilla, joka käyttää virtalähteenään saman typpisiä paristoja, mitä käytetään esimerkiksi sydämmentahdistajissa. Tuollaisen paikantimen asettaminen ihmisen tai eläimen luiden sisällä oleviiin onteloihin on erittäin helppoa, ja sillä sitten voidaan tuollaisia "riskiryhmiin" kuuluvia ihmisiä tarkkailla erittäin tehokkaasti. Kun puhutaan siitä, että jotkut ihmiset kuvittelevat hampaassaan olevan mikrofoneja, niin toki ihmisen kallon sisään voidaan asentaa salakuuntelulaite, joka on BlueToothin avulla yhteydessä vaikkapa kännykkään, jolloin kaikki mitä henkilö puhuu päätyy salakuuntelijoille. 

http://observer.com/2015/03/can-we-microchip-our-kids-to-prevent-kidnapping/

Toki nämä laitteet voidaan varustaa hyvin pienillä "flash"-muisteilla, ja kun laite saa purkusignaalin, niin sitten se purkaa nauhoitteen esimerkiksi RFID-lukijaan. Vaikka tällainen tekniikka vaikuttaa joltain paranoidin skitsofreenikon tekemältä kirjoitukselta, niin todellisuudessa esimerkiksi salakuuntelulaite voidaan pakata teflon-kuoriin, jolloin se ei aiheuta hylkimisreaktiota ihmisen elimistössä. Samoja kuoria voidaan käyttää myös GPS-paikantimessa, ja nämä satelliittien kanssa kommunikoivat välineet eivät ole kolikkoa tai londonrae-karkkia suurempia, joten periaatteessa ihmisen jokaista liikettä sekä sanaa voidaan valvoa toiselta puolen valtamerta.

marxjatalous.blogspot.fi

Venäjä aikoo lähettää valtavan ydinsukellusveneen Itämerelle

"Oscar-II-luokan sukellusvene

Ydinsukellusveneen sijoittaminen Itämerelle on erittäin ikävää, koska varsinkin iäkkäiden veneiden tekniikka saattaa pettää, eikä niillä ole tällä sellaista strategista merkitystä kuin Atlantilla, jossa niillä on tilaa liikkua. Täällä Itämerellä on sen verran matalat vedet ja sokkeloinen saaristo, että noilla yli 200 metriä pitkillä “Typhoon” ja “Oscar”-luokan sukellusveneiden ongelma on se, että ne eivät pääse tarpeeksi syvälle pakoon sukellusveneentorjunta- eli ASW-partioita.

Tuon takia näistä suurikokoisista veneistä ei ole Itämerellä sellaista operatiivista hyötyä pienemmistä sekä ketteristä diesel-sähköisiä ajojärjestelmiä käyttävistä “Kilo” sekä “Lada”-luokan veneistä on, ja nämä veneet kykenevät myös käyttämään uusia risteilyohjuksia, joista osa on strategisia SS-N-21-tyyppisiä, torpedoputken kautta laukaistavia aseita, jotka alunperin on tarkoitettu ydinkäyttöisiin “Sierra”- tai “Viktor”-luokan veneisiin. Mutta kun tätä Itämeren tilannetta ajatellaan tarkemmin, niin toki tämä matala vesi tekee kouluttamisen helpommaksi, koska tuolloin ei vene mene niin helposti liian syvälle, jotta sen painerunko murtuisi.

Kuitenkin ydinsukellusveneen tuhoaminen ei mikään miellyttävä tehtävä ole, koska jos reaktorin suojakuori tuhoutuu tai hätäpysäytys ei toimi, koska reaktori saattaa joutua makaavaan asentoon, niin silloin voi seurauksena olla kiina-ilmiö, jossa ydinreaktorin polttoaine muuttuu nestemäiseksi, ja polttaa itsensä veneen kyljen läpi. Ydinsukellusveneet eivät kuitenkaan Itämerellä ole mikään suuri uhka sen reunavaltioille, koska jos se on ballistisia ohjuksia käyttävää tyyppiä kuten "Typhoon", niin ohjusten pitää ensin lentää jonkin matkaa, jotta niiden ohjausjärjestelmä kykenee ohjaamaan paluu- eli taistelukärkeä tarkasti, eli MIRV-bussin pitää kyetä lentämään ensin ilmakehän ulkopuolelle, jotta se voi kohdentaa kärjet tarkasti kohteeseensa.

Jos kyseessä on pitkän matkan risteilyohjuksia käyttävä “Oscar”-luokan sukellusvene, jossa on 1000 kg konventionaaliset- tai ydinräjähteillä varustetut taistelukärjet, niin sen vaikutus on aivan sama, kuin maalta laukaistavien vastaavien aseiden, jos ajatellaan noiden veneiden vaikutusta Itämeren strategiseen tilanteeseen. Mutta kun tuon veneen asemaa pohditaan sitä vasten, että Venäjä ehkä haluaa hyödyntää Itämerta sukellusvenemiehistöjen kouluttamiseen, niin tämä vene voi tarjota siihen mahdollisuuden, mutta ongelma sitten on siinä, että kokemattomat miehet saattavat ajaa tuollaisen veneen karille tai törmätä muihin laivoihin. Jos kuitenkin tätä venettä ja sen sijoittamista ajatellaan Venäjän propagandan kannalta, niin tietenkin tällaisella välineellä on valtava media-arvo, ja se sitten varmasti vaikuttaa ihmisten silmissä voittamattomalta kolossilta.

Mutta kuitenkin sukellusvene on haavoittuvainen, jos se satutaan havaitsemaan, ja jo pienikin torpedo tai muu räjähde saa aikaan sen, että tuo vene ei kykene toimimaan. Eli jopa muutaman sentin kokoinen repeämä veneen kyljessä saa aikaan sen, että sen kyky sukeltaa on vaarantunut, ja vedenpaine nousee yhden kilon metriä kohden. Sen takia esimerkiksi 400 metrin syvyyteen sukeltavan veneen kyljestä syöksyy vesi sisään 400 ilmakehän paineella, jolloin vene täytyy melko nopeasti vedellä. Ja tämän takia jopa pienillä tykeillä voidaan tehdä isollekin sukellusveneelle erittäin pahoja vahinkoja.

Samoin konventionaaliset syvyyspommit voivat vaurioittaa isonkin sukellusveneen torpedo- tai ohjusluukkuja, niin että ne eivät sitten enää aukeakkaan, ja varsinkin sukellusvene, jonka ohjusluukut sijaitsevat sivussa on erittäin altis tämän kaltaiselle vauriolle. Samoin jos veneen keula sattuu osumaan meren pohjaan, niin silloin voi torpedoputki jumittua kiinni, ja silloin on tilanne sama kuin “Oscar-luokan” veneessä “Kurskissa”.

Eli johtuukohan sukellusvene Kurskin onnettomuus siitä, että vene oli osunut jossain harjoituksessa meren pohjaan, jolloin sen keulan torpedoputki tai putken luukku on vääntynyt, jolloin se ei ole auennut kuin sen verran, että luukun reunassa oleva sensori eli katkaisin on ilmoittanut luukun olevan auki, vaikka se olisi ollut vain osittain poissa putken edestä.  Tällöin veneen miehistö ei ole kyennyt avaamaan luukkua, kun torpedo on laukaistu. Siitä sitten on seurannut tilanne, missä veneen putkessa oleva torpedo on siellä räjähtänyt.

http://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/svd-venaja-aikoo-lahettaa-valtavan-ydinsukellusveneen-itamerelle/6377428