Showing posts with label veto-oikeus. Show all posts
Showing posts with label veto-oikeus. Show all posts

Monday, July 24, 2017

Kirjoitus politiikan tulemisesta tuomioistuinten työhön sekä Puolan tilanteesta

Sigismund Vasa:n patsas Varsovassa

Puolassa on ollut vireillä laki, joka merkitsisi sitä, että tuomarien nimittäminen alistettaisiin parlamentille, mikä tietenkin sitten sitoisi tuomarien toiminnan päivän politiikkaan. Tuon maan presidentti kuitenkin peruutti kyseisen lain veto-oikeudellaan, mutta sitä miten Puolassa presidentin veto-oikeutta tulkitaan en tiedä, mutta Suomessa tuo veto-oikeus on rajallinen, eli laki saatetaan voimaan, jos eduskunta sitten haluaa sen tehdä.


Ja veto-oikeuden käytön jälkeen riittää se, että laki palautetaan takaisin eduskuntaan, ja se sitten yksinkertaisella enemmistöllä päättää lain voimaan tulemisesta. Mutta tässä pitäisi sitten käsitellä sitä, että mitä merkitsee tuomioistuinten alistaminen poliittiseen kontrolliin? Tuolla asialla tietenkin on sellainen aspekti, mitä tuon parlamentillisen toiminnan ulottaminen myös näihin nimityksiin, jotka koskevat oikeuden käyttöä merkitsee tuon asian puolustajien näkökulmasta katsottuna. Mutta se sitten voi antaa sijaa populismille, kuten siihen että esimerkiksi aborttikysymys nousee tuon tuomarin kohdalla varsinkin Puolassa yli kaiken, vaikka se on muuten melko pieni osa tuomarien työtä, ja tuolloin unohdetaan se, että tuomarilla voi olla yleisölle vieras kanta esimerkiksi raiskaajien tai kotiväkivaltaan syyllistyneiden  saamiin sekä korruptiota koskeviin tuomioihin, jotka ovat tietenkin jokaisen ihmisen mielestä jollain tavoin vääriä.


He käyttävät argumenttina tässä asiassa sitä, että tuomarien lukemat tuomiot eivät heidän mielestään vastaa ihmisten oikeustajua, ja siksi olisi parempi, että parlamentti sitten hoitaa nuo virkanimitykset ilman presidenttiä. Ja tuolloin tietenkin mieleen tulee sellainen tilanne, että noista viroista aletaan käydä kauppaa, eli tuolloin tuomarin virkaa hakevat henkilöt vain yksinkertaisesti lupaavat antaa tietyistä rikoksista tiettyjä tuomioita etukäteen, mikä sitten tietenkin saa varmasti aikaan päänpudistuksia. Mutta kun puhutaan presidentin oikeudesta nimittää näitä virkamiehiä, niin sekään ei ole mikään kovin loistava malli, koska tuolloin tarjokkaan pitää vain hurmata presidentti, niin hänen paikkansa Korkeimmassa oikeudessa on varma, ja tuolloin pitää muistaa se, että yksi ihminen on helpompi puhua ympäri kuin iso joukko.


Mutta toisaalta jos päätös alistetaan parlamentille, niin siellä saattaa päätöksen tekoon kulua todella pitkä aika, koska parlamentissa pitää jokaisen edustajan saada aina sanoa oma mielipiteensä näistä nimityksistä. Kun taas puhutaan esimerkiksi siitä, että tuomioistuinjärjestelmä itse nimittää omat jäsenensä, niin se sitten aiheuttaa varmasti myös pään pudisteluja. Tuolloin tuomarit saattavat muodostaa oman "kerhon", jonka päätökset ovat selvästi ristiriidassa yleisen oikeustajun kanssa, ja siksi tätäkin mallia kritisoidaan lähes yhtä paljon kuin sitä kannatetaan.


Tuomioistuinten politisoimisessa on se vaara, että siellä ryhdytään populisteiksi, ja annetaan esimerkiksi "katuparlamenttien" vaikuttaa tuomioiden sisältöön.  Ja tuo on vähintään yhtä vaarallista ihmisten oikeusturvan kannalta kuin se, että tuomioita lukee ihminen, joka on täysin vieraantunut yleisestä oikeuskäsityksestä, mutta toisaalta tuomarien tehtävänä ei ole miellyttää ihmisiä, vaan antaa sellaisia tuomioita, jotka ovat pedagogisesti oikeita.


 Mutta samalla tietenkin olisi hyvä hiukan kuulla myös sitä, mitä mieltä ihmiset ovat mistäkin rikoksesta, jotta myös tuo asia tulisi tietoon, ja huomioiduksi oikeuskäytännöissä sekä tuomioiden pituudessa. Eli tuomarin tehtävä on myös palvella yhteisöä, ja se sitten tuo eteen ristiriitoja yksilön oikeuskäsityksen, tuomioistuinten antamien tuomioiden sekä yleisen mielipiteen välillä. Mikään helppo työ tuo virka ei varmaan ole, joten näistä asioista että kuka tuomarit nimittää varmasti keskustellaan vastaisuudessakin, ja lisäksi esimerkiksi presidentin oikeudesta armahtaa rikollisia keskustellaan aina välillä.


Eli olisiko Trumpilla oikeus armahtaa Delta Forcen sotilas, joka suorittaa esimerkiksi salamurhatehtävän USA:n alueella, jos se kohdistuu terrorismia harjoittavaan on sikäli erittäin mielenkiintoinen, koska tuota oikeutta voidaan käyttää aina väärin. Eli USA:n presidentille voidaan valehdella ihmisen olevan terroristi, ja sitten tuota mahdollisuutta murhata tuo kohde voidaan käyttää surutta hyväksi sisäpoliittisessa pelissä, ja sen avulla voisi joku sitten raivata poliittisia vastustajiaan pois tieltä. Ja tietenkin olisi hiukan outoa, jos tuollaisia armahduksia aletaan antaa etukäteen jollekin henkilölle, jotta hän voisi rikkoa lakia räikeästi. Mutta tuolloin kyseessä on ainainen ristiriita kansallisen turvallisuuden, henkilökohtaisen edun sekä ihmisten oikeustajun kanssa.

https://avoimenkoodinmaailma.blogspot.fi/

Friday, December 23, 2016

USA ei sitten lopulta tukenut Israelia, ja jätti historiallisesti äänensä käyttämättä turvallisuusneuvostossa, joka sai sitten siirtokunnat tuomittua 14 valtion voimin, kun yksi niistä jätti äänestämättä

USA teki lopulta historiaa, ja pidättäytyi äänestämästä Israelin siirtokuntia koskevan lauselman yhteydessä  YK:ssa tai oikeastaan sen turvallisuusneuvostossa, jolloin Israelille epämieluisa päätöslauselma sitten meni läpi. Tämä osoittaa sen, että ajat muuttuvat myös Capitolin kukkulalla sekä Pennsylvania Avenuella, ja enää ei Israelin tukeminen verissä päin ole USA:n poltiikan kulmakiviä. Tuo tarkoittaa sitä, että tuota valtiota on alettu pitää normaalina valtiona valtioiden joukossa, sekä se osoittaa myös sellaisen asian, että edes läheiseltä liittolaiselta ei sallita mitä hyvänsä.

Se että USA on kaatanut veto-oikeudellaan noita Israelia koskevia päätöslauselmia on osoitus siitä, kuinka tuo koko veto-järjestelmä on oikeastaan vanhentunut, ja ainakin omasta mielestäni veto-oikeuden käytön pitäisi rajoittua koskemaan vain turvallisuusneuvostoa eikä sitä saisi käyttää ainakaan yleiskokouksessa. Kuitenkin tähän Israelia koskevaan päätöslauselmaan ei USA halunnut vaikuttaa, vaikka se tehtiin turvallisuusneuvostossa, ja ainakin omasta mielestäni se että YK:ssa veto-oikeuden omaava valtio äänestää jotain päätöslauselmaa vastaan ei saisi missään nimessä merkitä, että se haluaa käyttää veto-oikeutta. Eli tuon hyvin kiistellyn päätöslauselman käyttö pitäisi mielestäni olla sellainen, että se täytyisi erikseen ilmoittaa. 

Ja eihän YK:n päätölausemia kuitenkaan tarvitse noudattaa, kuten esimerkiksi Saddam Hussein aikoinaan osoitti. Eli hän toistamiseen esti YK:n tarkastajien pääsyn tukikohtiinsa, tai oikeastaan mellakoiva väkijoukko esti Irakissa asetarkastukset tuolloin aikoinaan, ja se kehitys sitten vei tilanteen siihen, että yhdessä muiden maailman tapahtumien yhteydessä USA sitten hyökkäsi Irakiin, mutta se että noiden asetarkastajien käyntejä vastustavien mielenosoitusten takana oli Baath-puolue pääteltiin siitä, että Saddamin poliisit eivät niitä hajottaneet. Se antoiko Saddam itse käskyjä noiden mielenosoitusten koollekutsumisesta on hiukan epäselvää, koska tuolloin koolle kutsujana saattoi olla joku muukin Husseinin Baath-puolueen virkailijoista. Eli kaikkea YK:n massatuhoaseita koskeva tarkastuksia tekeviä henkilöitä pelottelemaan tehtyjä toimia ei Saddam itse varmaan tuolloin käynyt käskemässä, vaan muutkin tuon puolueen työntekijät osallistuivat tuohon toimintaan. 

Tuolloin se että joku turvallisuusneuvoston pysyvistä jäsenmaista äänestäisi päätöslauselmia vastaan ei merkitsisi niiden kaatamista. Näet kyseinen yksittäisellä valtiolla oleva periaatteellinen oikeus kaataa YK:n päätöslauselmia tietenkin voi vaikuttaa upealta asialta, kun puhutaan tuolla kansojen neuvostossa tehtävistä päätöksistä, mutta toisaalta se että yksittäinen valtio voi päätöslauselman kaataa saattaa aiheuttaa kiusallisia tilanteita. Tällä tarkoitan sellaisia tilanteita, missä kaikki muut valtiot tuomitsevat jonkun toimenpiteen, mutta yksi valtio sitten päättää äänestää päätöslauselmaa vastaan, saattaa aiheuttaa hiukan erikoisia reaktioita maailmalla. Kun keskustellaan USA:n suhteesta maailman tilanteeseen, niin tietenkin sen tukea halutaan kaikkialle, missä on meneillään erilaisia konflikteja. Ja mikäli tuo tuki on aseellista puuttumista esimerkiksi YK:n turvaamien ruokasaattueiden häirintään, niin silloin tietenkin alueelle pitää lähettää joukkoja, ja noissa operaatioissa on vaarana se että joku kuolee.

Tuon takia USA varmasti haluaa jakaa myös tällaista vastuuta muillekin, jotta sen ei tarvitse yksin taistella jokaisella maailman rintamalla. Sen takia Venäjä on toisaalta erittäin hyödyllinen tasapainottaja maailmanpolitiikan vähintään sekavalla näyttämöllä. Näet en usko että kukaan amerikkalainen haluaa oikeasti nähdä televisioistaan jatkuvasti sitä, kuinka heidän hävittäjänsä käyvät pommittamassa jotain kohteita. Tuon takia Venäjän operaatio Syyriassa varmasti tapahtui aivan ”kreivin aikaan”, jotta Pentagonin ei tarvinnut suorittaa pommituksia Syyriassa. Israelin asema Lähi-Idässä on perustunut siihen, että se saa jatkuvasti tukea USA:lta, ja toki aluksi sillä varmasti oli oikeutus noihin kiisteltyihin eliminoitioperaatioihin, joihin MOSSAD:in maine perustuu, mutta nykyään tuon valtion taipumattomuus neuvotteluihin palestiinalaisten kanssa on muuttunut hiukan kiusalliseksi sekä USA:lle että muille länsiliittoutuneille.

Ja jatkuva Israelia koskevien päätöslauselmien kaataminen on varmasti ollut hyvin kiusallista Obamalle sekä hänen edeltäjilleen, jotka ovat vääntäneet yökaudet noita sopimusluonnoksia, mitkä Israelin hallitus on kerran toisensa jälkeen hylännyt. Hoitaessaan tilannetta Gazassa sekä Länsirannalla ei Israel ole löytänyt muita vaihtoehtoja tai toimintamalleja kuin voimakeinojen käyttö, ja se on luottanut sotilaalliseen ylivoimaansa, kun sen asevoimat ovat hyökänneet palestiinalaisten kimppuun.

Mutta kuten varmaan kaikki tietävät, niin tällaiset toimenpiteet ovat aiheuttaneet Valkoisen talon väelle paljon turhaa työtä, ja ennen kaikkea ongelmia USA:n oman uskottavuuden kanssa, kun sen johdon pitäisi pystyä myös keskustelemaan arabien sekä kaikkien muidenkin liittolaistensa kanssa, ja ainakin osa NATO-maista tuo öljyä sekä kaasua arabiasta, joten tällainen Israelin helliminen varmasti sitten on aiheuttanut tuolle maailman erkottuneimmalle valtiolle ongelmia muualla, kun moni henkilö näkee, että Israelin hallitus vain piileksii USA:n sotilasteknologian takana, ja luottaa siltä ostettuihin ohjuksiin sekä hävittäjiin. Sekä siihen että sitä ja sen asevoimien toimintaa puolustetaan YK:ssa amerikkalaisten toimesta.  

Can negative time explain dark energy?

Can time itself turn into quantum? What if time is the four-dimensional superstring? The thin energy tornado. That spins faster than the spe...