Alaskan ostamista pidettiin kaikkien aikojen huonoimpana kauppana

Kun USA:n ulkoministeri Seward osti Alaskan Venäjältä vuonna 1867, maksaen siitä 7,2 miljoonaa dollaria, niin hänelle varmasti naurettiin takanapäin. Kuitenkin ulkoministeri Frederick Sewardilla oli varmasti syytä tähän ostoon, koska hän saattoi näin saada Kanadassa olevat Britit kahden rintaman väliin, jos USA:lle tulisi konflikti kuningaskunnan kanssa. USA saattoi kuljettaa joukkoja Alaskaan laivoilla ohi Kanadan, jos sen välit Britannian kanssa olisivat alkaneet kiristyä, ja samalla USA eliminoi yhden sellaisen uhan, mikä ei ehkä tule kaikille mieleen.



Kun Venäjä myi Alaskan, niin silloin Britannialla ei enää ollut maarajaa sen kanssa, ja tuolloin eivät britit voineet salaa tapailla tsaarin edustajia ainakaan Pohjois-Amerikassa, vaan tuon jälkeen heidän piti tapailla joko Euroopassa tai jommankumman valtion alueella, mikä saattoi aiheuttaa jännitteitä, varsinkin jos noissa tapaamisissa keskusteltiin esimerkiksi yhteisistä sotatoimista jotain kolmatta valtiota vastaan sekä muista asioista, jotka eivät ehkä kestäneet päivänvaloa.  Tuollaisia "ei julkisia" tapaamisia kutsutaan "salaiseksi diplomatiaksi", ja niistä on yleensä tapana olla hiljaa.


Mutta pääasiassa Seward ajatteli silloin sitä, että USA voisi kehittää Alaskan avulla valmiiksi kahden rintaman sodan, jos Kanadassa olevat britit sitten olisivat alkaneet  osoittaa aggressiota USA:aa vastaan. Mutta tietenkin Alaskasta löydettiin sitten kultaa ja öljyä, joiden avulla tuo osavaltio sitten kattoi melko nopeasti kaupoista johtuneet kustannukset. Mutta pääasiassa syy tuohon "maailman huonoimpaan kauppaan" oli yksinkertaisesti se, että Seward tai USA:n asevoimien silloinen  johto kenraali Ulysses S. Grantin johdolla halusivat alueen, mille he saattoivat keskittää joukkoja, jos Britannia haluaa osoittaa aggressiota USA:aa vastaan, ja tietenkin Amerikkalaiset halusivat tuon alueen, koska heillä oli syytä pelätä Brittejä, jotka olivat rakentamassa imperiumia niin, että heidän pääasiallinen kiinnostuksensa kohdistui Aasiaan, Intiaan sekä Afrikkaan, joten tietenkin Brittien elinehto oli se, että se kykeni kuljettamaan sotilaita ympäri imperiumiaan.


Tuolloin tietenkin sillä oli sellainen vaihtoehto, että brittisotilaita kuljetettaisiin Kanadan erämaiden läpi rakennetun rautatien kautta Tyynenmeren rannikolle, missä sitten heidät laivattaisiin Intiaan, Australiaan sekä Siinaille ja Etelä-Afrikkaan, jos Britit tunsivat tarvetta vahvistaa jonkin alueen puolustusta tai käydä hyökkäyssotaa jossain päin maailmaa. Tuon kuningaskunnan pääasiallinen kilpailija oli tuolloin Ranska, mutta tietenkin se piti Venäjää myös uhkana, ja vasta 1890-luvulla alkoi Saksa sitten myös kilpailla Brittien kanssa siirtomaista. Ja siksi oli tärkeää, että Briteillä oli kaksi merireittiä, jota pitkin he kykenivät viemään sotilaita siirtomaihin sekä alueita, missä se voi kouluttaa sekä varustaa joukkojaan. Ja tietenkin USA:n armeijan johdon mielessä oli tuolloin se, että mitä jos Brittien päähän tulee ajatus siitä, että se hyökkäisi USA:n kimppuun Kanadasta käsin, joten siksi oli tärkeää saada tuollainen strateginen alue, mihin USA kykeni rauhan aikaan sijoittamaan joukkoja, ja niiden joukkojen avulla Grant aikoi lyödä Brittien armeijan taistelussa, jota ei kuitenkaan koskaan tullut.


Ja nykyään sitten tietenkin Alaskan eteläpuolella olevat Aleutit tarjoavat loistavan sijoituspaikan nykyaikaisille tiedustelulaitteille sekä tutkille, joilla valvotaan USA:n ilmatilaa sekä hankitaan tietoja siitä, mitä Venäjällä sekä Kiinassa tapahtuu, ja varsinkin Ohotan mereltä tapahtuvat ohjuslaukaisut ovat noiden tutkien pääasiallinen tarkkailun kohde, ja samalla myös seurataan Venäjän sekä Kiinan laivaston viestintää, jota verrataan sen toimintaan, jolloin NSA voi sitten pyrkiä saamaan tietoja siitä, millaista viestintää laivasto käyttää ennen kuin ohjuksia aletaan virittää, ja silloin tietenkin ydinaseita koskevaa viestintää sekä GLONASS-laitteita, joiden avulla sukellusvene paikantaa itsensä jotta ohjusten suuntaus saadaan kohdalleen voidaan häiritä. Saadakseen ohjukset lentämään kohteeseen täytyy laukaisijan antaa niille kaksi pistettä lähtöpisteen sekä maalin, ja jos noita tietoja ei ole, niin ohjus ei voi silloin osua maaliinsa.


Ja tietenkin ydinaseiden laukaisuun tarvitaan koodi, joka annetaan sukellusveneelle satelliittien välityksellä, ja jos tuota viestintää häiritään, niin silloin sukellusveneet eivät voi laukaista aseitaan eikä muutenkaan keskitetystä taistelun johtamisesta tule yhtään mitään, jos koodattuja radioita ei voida käyttää, niin silloin perinteisen VHF-viestintä on ainoa, mitä voidaan käyttää, ja se on erittäin häiriöaltista sekä epäselvää, koska silloin kaikki hengitys ja muut häiriöt kuuluvat läpi, ja tietenkin myös vihollisen laitteille antama radiohäirintä sekä se, että VHF:t kuuluvat toistensa läpi aiheuttaa vaikeuksia viestinnässä. Koodatut radiot perustuvat samaan tekniikkaan kuin GSM-puhelimet, eli ne voivat limittää viestinsä niin, että niillä ei voida  puhua toisten päälle, ja samalla tietenkin niissä olevat ohjelmistot suodattavat hengityksen sekä muun turhan melun pois.


Kun tässä sitten puhutaan koodiradioista, niin ne kiinnitetään yleensä tavalliseen VHF-radioon, ja kyseessä on itseasiassa pelkkä tietojenkäsittelylaitteisto, joka liitetään perinteiseen lähettimeen. Mutta jos tuota laitteen lähettämää digitaalista koodia häiritään, niin silloin eivät viestit mene läpi. Tuolla binäärikoodin muodossa lähetetyllä viestillä estetään vihollista saamasta selvää sotilaiden viestinnästä sekä silloin voidaan lähettää myös kypäräkameran ottamaa kuvaa tilanteesta sekä karttatietoja voidaan vaihtaa kenttäryhmän sekä päämajan välillä. Tuolloin operaation johto saa kaiken tarpeellisen tiedon siitä, millainen vihollinen hänellä on vastassaan.


Samoin omien miesten biometristä tietoa annetaan päämajan tietoon aktiivisuusrannekkeiden avulla, jotta sotilaita voidaan komentaa esimerkiksi juomaan tai pitämään taukoja, niin että heidän taistelukykynsä olisi mahdollisimman hyvä kaiken aikaa. Ja silloin operaation johtaja voi myös suunnitella lepopaikat sekä muut tauot tarkemmin, ja noihin paikkoihin missä miehet lepäävät voidaan tietenkin silloin toimittaa varusteita kuten lisäpatruunoita sekä tarvittavia erikois-aseita, joita ei kuitenkaan kannata muuten kannata raahata mukana, ja yksi tällaisista aseista joita ei kannata mukana kantaa on Barrett 50 kivääri, joka voi olla erittäin hyvä tarkka-ammunta kivääri, joka voi kuitenkin olla loistava väline, kun tuhotaan vihollisen lentokentille sijoitettuja lentokoneita sekä helikoptereita.


Jos tuollainen kivääri toimitetaan kommandoryhmälle, joka on soluttautunut vihollisen lentokentän lähelle, niin he voivat silloin ampua hävittäjiä tai muita tukikohtaan sijoitettuja koneita esimerkiksi "Rufus"-luodeilla tai olkapäältä ammuttavilla panssarintorjunta-aseilla. Ja jos esimerkiksi tuollaisen materiantuhoantaan tarkoitetun kiväärin luoti osuu pommikoneeseen, niin silloin se tuhoutuu melko varmasti. Ja yksi NATO:n uhista on se, että SPETSNAZ-ryhmä soluttautuu lähelle sen lentotukikohtaa, ja ampuu raskailla kivääreillä esimerkiksi B-52:n alla olevia risteilyohjuksia, ja samoin tietenkin voidaan tehdä myös Venäläisille pommikoneille. Jos ristelyohjukseen ammutaan panssarintorjunta-aseella, niin pahin tilanne tietenkin on sellainen, että tuossa ohjuksessa olisi ydinkärki, jolloin plutoniumia leviää pitkin tukikohta, ellei sitten HEAT-panos laukaise ydinaseen alkupanosta, niin että syntyy ydinräjähdys. Nykyään ollaan kehitetty myös laser- ja mikroaaltoaseita, joilla vihollisen lentokoneiden siivet voidaan leikata poikki tai niiden polttoaine sytyttää palamaan, ja tietenkin esimerkiksi Stinger-ohjuksilla voidaan tuhota myös isoja pommikoneita.

https://pimeakronikka.blogspot.fi/

Mitä jos olemme yksin universumissa? (Miksi Draken yhtälö on niin monimutkainen?)

Draken kaava

N Linnunradalla elävien sivilisaatioiden määrä, joiden arvioidaan pystyvän viestimään minä hetkenä tahansa

ja

R* on Linnunradalla syntyvien tähtien määrä vuodessa

f_p on niiden tähtien osuus, joilla on ympärillään planeettoja

n_e on keskiarvo niiden planeettojen määrästä aurinkonsa ympärillä, joille voisi kehittyä elämää

f_l on todennäköisyys kuinka monelle edellä mainitulle planeetalle voisi syntyä elämää

f_i on todennäköisyys miten usein syntynyt elämä edelleen kehittyy älylliseksi elämäksi

f_c on todennäköisyys moniko älyllisestä elämästä edelleen kehittää tähtien väliseen viestintään tarvittavaa tekniikkaa ja on halukas käyttämään sitä yhteydenottoon toisten lajien kanssa. 

L on edellä mainitun kaltaisen teknologisesti kehittyneen sivilisaation odotettu elinikä

Draken käyttämät arvot yhtälölle olivat vuonna 1961:

R* = 10/vuosi

f_p = 0,5

n_e = 2

f_l = 1

f_i = f_c = 0,01

L = 10 000 vuotta.

(https://fi.wikipedia.org/wiki/Draken_kaava)

Kun pohditaan sitä hiukan pelottavalta tuntuvaa vaihtoehtoa, että ihminen olisi yksin universumissa, niin silloin aina viitataan "Draken yhtälönä" tunnettuun kaavaan, mikä sitten tietenkin on saanut joidenkin ihmisten mielessä lähes saman aseman, kuin "Kymmenen käskyä" olivat muinaisten Hebrealaisten silmissä. Tuo yhtälö on siis yllä olevassa kuvassa, ja siinä sitten pistää heti silmään se, että miksi tuo kaava on niin kamalan monimutkainen, ja varsinkin viimeinen muuttuja eli L, mikä tarkoittaa sitä, että sen paikalla oleva numero on sivilisaatioiden määrä, jotka lähettävät avaruuteen havaittavia radiosignaaleja on tarkalleen ottaen yksi, jos mukaan lasketaan oma sivilisaatiomme, joka lähettää kyllä avaruuteen kiitettäviä määriä erilaista radiosäteilyä.


Luku fi taas tarkoittaa sitä planeettojen määrää, missä elämää oikeasti on. Tai oikeastaan fi:n tarkka käännös on se planeettojen määrä, joiden pinnalle voisi kehittyä elämää. Ja kiistattomasti elämää on havaittu tällä hetkellä Maassa, ja Marsissa on muodostumia, jotka muistuttavat syanobakteereita. Mutta kuitenkin voidaan sanoa, että kiistattomasti elämää on tällä hetkellä vain Maassa. Ja vain maan ihminen on ollut halukas koettaa saamaan yhteyttä toisiin sivilisaatioihin, mutta sitten meillä on varsin visainen aihe pohdittavaksi. Näet luvun Fc eli niiden sivilisaatioiden määrä, jotka kehittävät tähtienväliseen viestintään tarkoitettua tekniikkaa, ja ovat halukkaita viestimään vieraan älyn kanssa on jostain syystä merkitty numerolla 0,01, joten onko Drake sitten tarkoittanut sitä, että vain USA olisi tähän halukas.


Vai miksi hän on merkinnyt tuon luvun niin erikoisella luvulla? Onko tuo luku kaikkien akateemisesti koulutettujen astronomien määrä jonkun kirjaston tähtitieteen kirjoja lukevien ihmisten määrästä? Se mikä tuossa yhtälössä sitten pistää silmään on se, että kyseessä on todennäköisyys-yhtälö, mikä on kirjoitettu jotenkin äärimmäisen monimutkainen. Kun ajatellaan lukua Ne, niin silloin tietenkin pitää ottaa huomioon se, että kaiken aikaa universumista löytyy uusia aurinkokuntia, joten ainakaan osa noista Draken käyttämistä luvuista ei enää pidä paikkaansa, vai onko hän tarkoittanut sitä, että puolella linnunradan tähdistä olisi planeettoja. Samoin olisi otettava sellainen mahdollisuus huomioon, että jotta tähden ympärillä olevilla planeetoilla olisi älyllistä elämää, niin niiden pitää olla sen verran varttuneita, että niiden ympärillä olevilla planeetoilla asuvilla olioilla olisi aikaa kehittyä älyllisiksi.


Ja se että vastaako humanoidi ehkä joskus meidän lähettämiimme viesteihin lasketaan siten, että otetaan kaikkien tähtien määrä jakoviivan alle, ja päälle laitetaan sitten niiden tähtien määrä, mihin noita viestejä lähetetään. Mutta tietenkin voi olla niin, että noilla tähdillä ei ole planeettoja, joilla on älyllistä elämää. Tai sitten nuo humanoidit voivat katsoa samalla meidän TV-lähetyksiämme, ja päätellä että emme ehkä olisi heidän mielestään kovin älykkäitä, tai mitä mahtaisi ET-ajatella, jos hän seuraa esimerkiksi Wrestling-painia samaan aikaan omalta päätteeltään? Viimeinen lause oli tarkoitettu vitsiksi.


Kun pohditaan sitä, minkä aseman Draken yhtälö on tiedemaailmassa saanut, niin sitä voidaan verrata esimerkiksi Raamattuun. Kuitenkin kyseessä on pelkkä teoria siitä, että onko meidän lisäksemme universumissa muita sivilisaatioita. Ja tietenkin tässä vaiheessa tulee mieleen sellainen asia, että mitä jos muita sivilisaatioita ei ole olemassakaan. Eikö ollutkin pelottava ajatus? Tuo ajatus saa sitten aikaan kysymyksen siitä, että "miksi meidän lajimme evoluutio on mennyt siihen suuntaan, että meille on syntynyt aivot, millä voimme ajatella?" Kun ajatellaan menestyksekkäitä lajeja, niin silloin voimme sanoa, että myös muurahaiset ovat menestyksekäs laji. Ei ole kovin montaa lajia, joiden edustajille tulisi mieleen taistella ilman hyönteismyrkkyjä vaeltajamuurahaisten kanssa. Muurahaista kukaan tuskin pitää kovin älykkäänä, mutta  sen kyky toimia yhdessä tekee siitä erittäin tehokkaan saalistajan.


Koska muurahainen on verraten alkeellinen mutta nopeasti kehittyvä olento, niin vaeltajamuurahaisten ryhmä voi muutamia jäseniään menettää hyökätessään jonkun olennon päälle, joten tuossa tapauksessa ryhmätoiminta sekä yksilöiden määrä korvaa laadun. Mutta miksi ihminen on tehty toisin kuin muurahainen? Muurahaisen kohdalla evoluutio on päättänyt niin, että on parempi tehdä monia yksinkertaisia, nopeasti kehittyviä sekä helposti korvattavia jäseniä johonkin ryhmään. Tuolloin sitten yhden ryhmän jäsenen tuhoutuminen ei merkitse niin paljon, kuin silloin jos kyseessä on ihmisen kaltainen pitkään kehittyvä älykäs sekä yksilöön painottuva laji, jossa jokaista yhteisön jäsentä surraan, niin muurahaiset taas ovat kollektiiviin sekä ryhmään keskittyvä laji jonka jäsenet ovat toistensa kopioita, minkä kohdalla sitten ryhmä ja sen etu menee aina yksilön edun edelle.


Joten miksi ihminen on sitten ikään kuin suunniteltu toisin? Eli miksi evoluutio on tehnyt meistä sellaisia kuin olemme? Jos aivomme ovat kehittyneet suojelemaan meitä pedoilta, niin silloin tietenkin myös muurahaisen pitäisi olla älykäs tai jos tarkoitus on korvata määrä laadulla, niin sitten tietenkin ihmisen pitäisi kehittyä kuin muurahainen, koska jos oikein tarkkoja ollaan, niin silloin tietenkin myös ihmisen kohdalla pitäisi olla niin, että määrä korvaa laadun? Ja se mikä pätee muurahaiseen pätee myös ihmiseen. Joten jos me olisimme yksin universumissa, niin silloin pitää tietenkin määrittää se, että tarkoitammeko koko universumia vain vain esimerkiksi omaa galaksiamme Linnunrataa?



Universumissa voi olla sellainen jakauma sivilisaatioita, että jokaisessa galaksissa sitten voi olla yksi älyllinen sivilisaatio, ja tietenkin jossain Andromedan tähtisumussa oleva älykäs sivilisaatio olisi meidän kannaltamme katsottuna merkityksetön. Emmekä koskaan saisi siihen yhteyttä, paitsi jos heillä olisi käytössään keinotekoinen madonreikä, mikä mahdollistaa äärettömän nopean matkailun maailmankaikkeudessa, ja periaatteessa silloin tuo sivilisaatio voisi uhata myös Maata, mikäli he olisivat vihamielisiä. Madonreikä avataan kahden pisteen väliin siten, että se pannaan värähtelemään samaan tahtiin kuin kohteessa oleva musta aukko värähtelee. Ja luodakseen hyperavaruuden valtatien universumin läpi pitää sivilisaation viedä alus toiseen aurinkokuntaan, joka muodostaa siellä tietyllä taajuudella värähtelevän  elektromagneettisen mustan aukon, jonka kanssa sitten omassa aurinkonkokunnassa oleva keinotekoinen singulaari eli sähkömagneettinen mustaaukko pannaan värähtelemään samaan tahtiin, jolloin niiden väliin syntyy madonreikä, eli silta mitä pitkin voidaan matkata äärettömän pitkiä matkoja universumissa muutamassa sekunnissa

https://kirjabloggaus.blogspot.fi/

Vampyyritarinoiden yhteys robotiikkaan sekä abiogeneesiin (Robottien harjoittamaa itsensä kopiointia voidaan pitää abiogeneetikkaan kuuluvana prosessina)

Nanoteknologiaa voidaan pitää yhtenä
abiogeneesin ilmentymistä, koska siinä
robotit tekevät toisia robotteja alkuaineista

Moderneissa "Dracula"-elokuvissa on kohtauksia, missä Draculan apupoika kaataa "mestarinsa" tuhkaan verta, ja sitten tuo seos valutetaan kyseisen vampyyrikreivin sukulaisen haudan päälle, mistä sitten kohoaa uusi "yön valtias". Tämä kohtaus on peräisin sellaisesta käsitteestä kuin biogeneesi tai abiogeneesi, joista ollaan tieteen maailmassa jo luovuttu. Kyseisissä kohtauksessa on ideana se, että jos "Draculan" elvytettyä luuytimen solukkoa lasketaan jonkun luurangon päälle, niin nuo solut sitten ohjautuvat tuon luun ytimeen, ja alkavat siellä sitten monistua.


Ajatus vampyyrin herättämisestä henkiin tällä tavoin perustuu siihen, että nämä solut olisivat sitten lepo- tai horrostilassa, mikä on ominaista myös pernaruttobakteerille, jonka lepoitiöt voivat tartuttaa taudin jopa satojen tai ehkä tuhansien vuosien kuluttua. Nämä äärimmäisen vaaralliset organismit voivat kuivua välillä, ja sitten kun ne pääsevät oikeaan kemialliseen ympäristöön, niin ne alkavat taas heräillä, ja aiheuttaa sairauksia. Eli jos biologisen sodan aseiden testauksessa maahan lasketut pernaruttobakteerit eivät joudu suoraan niihin kohdistuvan UV-säteilyn kohteeksi, niin ne voivat aiheuttaa epidemioita hyvin pitkän ajan kuluttua.


Ja tuolloin sitten vain pitää odottaa, kun "kreivi" nousee haudastaan. Tuollainen ajattelu perustuu sellaiseen asiaan, jota kutsutaan abiogeneesiksi, missä elämä syntyy suoraan kemikaaleista. Kyseinen ajattelutapa oli yleistä 1800-luvulla, mutta nykyään evoluutioteoreetikot uskovat vähintään siihen, että kemikaalien piti käydä useita muodonvaihdoksia, jotta syntyi ensimmäinen RNA-molekyyli, jonka piti sitten muuttua myöhemmin DNA:ksi. Ja kuten varmaan kaikki huomaavat, niin tässä sitten on asiasta väännetty rautalankamallia, jossa monia asioita on jätetty huomioimatta.

https://en.wikipedia.org/wiki/Abiogenesis

Mutta kun puhutaan esimerkiksi nykyään siitä, että voisiko joku molekyyli sitten alkaa lisääntyä kuten elävä eliö, ja tällöin voidaan sanoa, että ehkä abiogeneesi on sitten nykyään kohta todellisuutta, kun puhutaan sellaisesta asiasta kuin nanoteknologia. Nanoteknologian avulla ajatellaan voitavan luoda sellainen molekyyli, joka sitten kykenee kopioimaan itseään. Tuolloin ei puhuta mistään tapauksesta, missä keinotekoinen molekyyli viedään solun sisään, ja siellä se sitten ryhtyy kopioimaan itseään, jolloin puhutaan keinotekoisesta viruksesta.


Virus on oikeastaan siis eräänlainen kone, jolla ei ole omaa aineenvaihduntaa. Nanokoneen eli äärimmäisen pitkän hiilimolekyylin suorittama itsensä kopioiminen tarkoittaa sitä, että tuo molekyyli ei tarvitse solua, missä se voi luoda kopiota itsestään. Mutta tietenkin kaikkein helpoin tapa kopioida nanokoneita on tehdä niistä viruksia, joita sitten voidaan hyödyntää esimerkiksi mikropiirien valmistamisessa, mutta ikävä kyllä myös biologisessa sodankäynnissä.


Eli teoriassa esimerkiksi keinotekoista virusta, joka luodaan jossain laboratoriossa voidaan pitää abiogeneettisen prosessin tuloksena. Toisin sanoen nanotekniikan avulla voidaan luoda keinotekoista eli synteettistä DNA:ta, joka voi olla avain geeniterapioihin. Mutta molekylaarisen kokoluokan nanokoneet voivat kopioida itseään ilman, että niiden pitää päästä soluun sisään. Tuolloin luodaan teoreettinen molekyyli, joka sitten muodostaa viereensä toisen molekyylin esimerkiksi van der waalsin voimien avulla.


Tuolloin keskutellaan tietenkin abiogeneesistä. Samoin joissakin avaruusohjelmissa on puhuttu itseään kopioivien "Von Neumann"-luotainten lähettämisestä tutkimaan universumia. Tuolloin luotain tarvitsee hyvin monipuolisen tietokannan siitä, mistä sen kannattaa lähteä tarvitsemiaan alkuaineita jostain asteroidivyöhykkeeltä, Tuollainen tekoälyllä varustettu tähtienvälinen luotain olisi todella valtavan suuri ja monipuolinen väline, jossa olisi tietenkin alirobotteja sekä malmin käsittely-yksiköitä, joiden toiminta perustuu sentrifugien avulla tapahtuvaan alkuaineiden erotukseen ja muita vastaavia laitoksia, joiden avulla se kykenee valmistamaan kaikki tarpeelliset osat omaan kopioonsa, eli se valmistaisi itsestään täydellisen kopion joka voisi sitten jatkaa samoissa tehtävissä, kuin alkuperäinen luotain.


Eli tietyn ajan välein tuottaisi tuollainen "Von neumann"-luotain, joka kopioi itseään sekä muita välineitä tuottaisi itsestään kopioita, joiden avulla saadaan luotainten määrä kasvatettua potenssiin kaksi joka kerran kun sitä tarvitaan. Tuolloin kun puhutaan koneesta, joka kopioi itseään, niin silloin varmasti puhutaan abiogeneesistä, eli siinä robottitehtaat luodessaan malmista uusia robotteja ikään kuin tekevät samalla abiogeettistä toimintaa.


Tuolloin abiogeneesiä ei kuitenkaan käsitellä minkään teologisen termin kautta, vaan yksinkertaisesti sellaisena prosessina, missä robotti kopioi itseään. Toki tuo robotti voi olla esimerkiksi keinotekoinen DNA-pätkä, joka monistuu esimerkiksi soluissa, eli tuolloin voidaan puhua keinotekoisista viruksista, joita olisi tarkoitus käyttää vaikkapa mikropiirien valmistamiseen, niin että esimerkiksi virus, jolla on "tarttumajalat" kasaa mikropiirien pinnalle pienen pieniä metallinkappaleita, mitkä muodostavat äärimmäisen pienen mikropiirin osasia. Tai sitten ne voivat kasata pienikokoisia koneita, joilla pystytään viemään esimerkiksi syöpälääkkeiden palasia yksittäisiin soluihin.

https://kirjabloggaus.blogspot.fi/

Joskus tulevaisuudessa ihmiskunta voi hyödyntää 100% Auringon energiasta

Maapallo satelliitista kuvattuna
(Kuva ESA (Airbus))

Kun ajatellaan esimerkiksi SETI (Search For Extraterrestrial Intelligence) ohjelman määrittelemää supersivilisaatiosta, eli tuossa määritelmässä sivilisaation taso määritellään sen mukaan, miten monta prosenttia keskustähden energiasta tuo älyllinen olio kykenisi hyödyntämään. Supersivilisation määritelmä olisi silloin se, että sivilisaatio kykenisi tuottamaan 70-80% keskustähden tuottamasta energiasta. Tuo määrä saattaa vaikuttaa hyvin suurelta, mutta itse olen sitä mieltä, että ehkä tulevaisuudessa voimme hyödyntää oman aurinkomme tai jonkun muun aurinkokunnan keskustähden kehittämää energiaa 100 % hyötysuhteella. Mutta se miten tuon tempun teemme ei ole mitenkään erityisen vaikea tai monimutkainen. Riittää että aurinkokunnan keskusaurinko peitetään aurinkopaneeleista valmistetulla pallolla, ja sitten tuon pallon avulla kerätään sen kaikki säteilyenergia talteen.


Tuollainen jättimäinen  pallo voidaan valmistaa ohuista alkuaine piistä valmistetuista paneeleista, jotka valmistetaan avaruudessa, ja tuon "energiapallon" valmistamiseen tarvitaan vain miljoonia tai miljardeja avaruusaluksia, jotka sitten työntävät nämä piistä tehdyt paneelit toisiaan vasten, ja tuolloin voidaan luoda sellainen energiapallo, mikä sulkee kokonaan aurinkokunnan keskustähden sisäänsä. Jos puhutaan aurinkokunnasta, niin silloin tietenkin kaikki elämä siellä päättyy, kun planeetat eivät enää saa valoa, mutta jos tässä sitten mietitään sitä, millainen olisi ihanteellinen paikka tuollaisen valtavan keräimen valmistamiseen, niin silloin tietenkin voidaan ajatella sellaista tilannetta, että ihmiskunta on matkustanut avaruudessa miljoonia vuosia, ja saavuttaa sitten sellaisen aurinkokunnan, missä on kaksoistähti, jonka osapuolet muodostavat epäsuhtaisen parin.


Eli varsinainen keskustähti voisi olla Auringon kaltainen G2-spektriluokan tähti, ja verraten kaukana siitä olisi punainen M5 spektriluokan kääpiötähti, joka voisi olla sellainen että sillä ei olisi omia planeettoja tai ne eivät olisi asuttavaksi kelpaavia. Tuo kääpiötähti kiertäisi sitten sellaisen etäisyyden päässä keskustähdestä, että sen etäisyys olisi hiukan kauempana kuin Pluton etäisyys Auringosta, jolloin molemmilla tähdillä tietenkin voisi olla omat planeettajärjestelmänsä. Ja toki myös punainen kääpiötähti voi toimia "otollisena jupiterina", mikä tarkoittaa sellaisella etäisyydellä keskustähdestä sijaitsevaa massiivista kappaletta, että se asemoi planeetat oikeille radoille keskustähden ympärille, jotta jonkun planeetan ilmasto olisi sellainen, että siellä olisi sellaiset olosuhteet, että ihminen voisi siellä elää.


Tällaisessa tähtijärjestelmässä, missä punainen kääpiötähti olisi toisena osapuolena voitaisiin tehdä niin, että tuo punainen kääpiötähti ympäröidään energiapallolla, ja sitten siitä lähetetään energiaa tuohon kuvitteelliseen siirtokuntaan radiomasereiden avulla, jotka voivat sitten mahdollistaa myös viestien lähettämisen Maahan. Tuollaisen kuvitteellisen energiapallon avulla voidaan sitten lähettää sähkövirtaa johonkin tukikohtaan, ja tuo energian siirto olisi varmasti hyvin näyttävä prosessi, ja se muistuttaisi hiukan kvasaareista lähtevää hiukkas-suihkua.


Tällaisen valtavan energiapallon valmistaminen on sellainen prosessi, että siihen ihmiskunta ei varmaan ainakaan lähitulevaisuudessa ryhdy, ja tuollaisen keräimen haittapuoli on siinä, että jos tuo Aurinko peitetään, niin silloin tietenkin elämä myös Maapallolla päättyy. Ja tietenkin sen toteuttaminen vaatii valtavan määrän piitä, josta sitten avaruudessa voidaan valmistaa erittäin ohuita paneeleita, joihin kiinnitetään sitten avaruusalus, joka työntää nuo paneelit toisiaan vasten. Tuolloin keskustähti sitten peittyy noiden miljardien alusten työntäessä noita piin kappaleita toisiaan vasten, ja tämä mielikuvituksen luoma valtava rakennelma muistuttaa sitten jättimäistä  jalkapalloa. Meillä ihmiskunnalla saattaa olla jo teoreettinen valmius tuollaisen keräimen valmistamiseen, mutta se että käytettävä teknologia olisi toteutettava niin valtavassa mittakaavassa varmaan estää tehokkaasti tällaisen projektin toteuttamisen.


Olen jostain lukenut, että joku kirjailija tai tiedemies olisi esittänyt ajatuksen siitä, että kun aurinko muuttuu punaiseksi jättiläis-tähdeksi, niin silloin voidaan auringon säteilyä himmentää Auringon ja Maan väliin asennettavalla valtavalla mylarista valmistetulla himmentimellä, jonka koko olisi sama kuin Maapallon, mutta paksuus vain muutamien atomien luokkaa. Se mistä tuon jutun luin taisi olla joku jonkun  Asimovin kirjan kaltainen opus, jossa maassa eletään viimeisiä aikoja, ja ehkä se kirjoitelma sitten oli novelli, kun en sitä sitten löytänyt netistä.


Mutta tuo kirja päättyi todella tyylikkäästi, ja Maapallo pelastuu tuon himmentimen ansiosta, joka sitten estää paisuvan tähden polttamasta planeettamme pintaa. Ja sitten tietenkin tuo laajeneminen päättyy, ja ihmiskunta jatkaa elämäänsä omassa maailmassaan. Eli tuo himmennin olisi yksi vaihtoehto miten sivilisaatio voisi toimia, jos sen aurinko alkaa muuttua punaiseksi jättiläiseksi tai sitten tämä hypoteettinen olio voisi sitten muuttaa elämään planeetan pinnan alle. Ja ehkä me ihmiset teemme näin, kun Aurinko kuluttaa loppuun vetyvarannot, ja muuttuu punaiseksi jättiläiseksi, tai ehkä me sitten muutamme toiseen aurinkokuntaan asumaan.

https://marxjatalous.blogspot.fi/

Legenda Lentävästä Hollantilaisesta sai modernin version Hammond Innesin käsissä, kun hän vuonna 1991 kirjoitti kirjan "Kuolemanlaiva", mikä käsitteli biologista sodankäyntiä merivoimien näkökulmasta

Hammond Innesin (1914-1998) kirjassa "Kuolemanlaiva" (1991) käsitellään tilannetta, missä Argentiinan laivasto aikoi Falklandin sodan aikana soluttautua Falklandin saarten rannikolle purjealuksella, mikä olisi sitten kuljettanut biologista asetta mukanaan. Sitten tuossa kuvitteellisessa operaatiossa tapahtui niin, että säiliö, missä tuota asetta pidettiin hajosi, ja aluksen miehistö kuoli pois. Ideana tuossa iskussa olisi ollut se, että äänetön ja huonosti tukassa näkyvä purjelaiva olisi kyennyt soluttautumaan Falklandin rannikolle, ja vapauttamaan biologisen aseen brittiläisten joukkojen päälle. Tuohon levitykseen olisi Argentiinan juntta käyttänyt sitten lennokkeja tai ihmisiä, jotka olisi infektoitu tuolla pilkkukuumeella tai mikä sitten tuo käytettävä organismi olisi ollutkaan.


Kuitenkin voidaan sanoa, että tällaiset asiat ovat vain myyttejä kuten on myös "Lentävä Hollantilainen. Eli kirjailija  Hammond Innes ei tuota "Kuolemanlaivassa" kerrottua tarinaa ole keksinyt, vaan sen alkuperä on jossain historian hämärässä, ja välillä tuon laivan omistaja on vaihtunut kulloisenkin vihollisen mukaan. Ja pelkästään tuosta Falklandin versiosta on useita eri variaatioita, joista joissakin tuon aluksen miehistö oli brittiläinen ja kohteena Argentiinan rannikko. Joissakin versioissa taas tuon biologisen aseen kohteena olisi ollut Britannian emämaa, jonne alus olisi soluttautunut esittäen jotain regatta- tai "tall ship meetingiin" saapuvaa laivaa, ja sitten se olisi päästänyt tuon aseen irti.


Eli tämä on moderni versio "Leviathanista" eli laivasta, jonka piti tarinan mukaan soluttautua Lontooseen Amerikan vapaussodan aikaan, ja sitten päästää siellä irti koleraa. Tietenkin toisten tarinoiden mukaan "Leviathan" oli Brittiläinen laiva, jonka piti päästää tuo organismi irti Amerikan rannikolla. Tämäkin legenda elää vielä nykyäänkin ihmisten mielissä, ja se kuka tuon laivan sitten omistaa riippuu vähän siitä, millainen poliittinen ilmapiiri missäkin maassa milloinkin on, ja tietenkin tuosta samasta legendasta on olemassa lähes jokaiseen valtioon sovitettu versio, missä laiva on välillä Dzonkki, eli silloin kyse on joko Japanilaisesta tai Kiinalaisesta laivasta, ja välillä se on taas ollut Tsaarin venäjän ja välillä Preussin omistuksessa ja tietenkin Hitlerin laivasto on välillä ollut vastuussa tuosta operaatiosta. Riippuen siitä ketä maassa kohotetaan ja ketä lasketaan poveen maan, sekä siitä ketä halutaan unohtaa historian hämärään.


Purjealusten uusi tuleminen on hyvin mielenkiintoinen asia, ja siinä käytetään uusinta tekniikkaa kuten tietokoneella ohjattavia purjeita, jotka on valmistettu lujasta synteettisestä aineesta kuten nailonista tai mylarista, jolloin voidaan valmistaa hyvin kevyitä sekä tehokkaita purjeita. Nuo purjeet voidaan asentaa Dzonkki-aluksissta tuttuun haitarimaiseen takilaan, joka voidaan valmistaa myös hiilikuidusta, ja nuo purjeet sitten vedetään maston sisään, kun niitä ei käytetä. Tai sitten nuo purjeet voivat muistuttaa alas vedettävää valkokangasta, joka sitten vedetään vinssillä tuohon koteloon, joka voidaan kääntää maston suuntaisesti, ja noiden purjeiden oikeasta asennosta vastaa tietokone, joka sitten kääntelee takilaa sen mukaan, mistä päin sattuu tuulemaan, ja tuohon huippunykyaikaiseen purjeeseen on kiinnitetty erilaisia sensoreita, joiden ansiosta aluksen tietokone kykenee säätämään purjetta, jos siihen kohdistuva voima on liian suuri.


Purjeiden käyttö isoissa aluksissa on tietenkin perusteltua sikäli, että niiden polttoaineenkulutusta voidaan tuolloin laskea, ja tietokonepohjaisella automatiikalla voidaan noiden uuden sukupolven purjealusten käsittelystä tehdä todella helppoa, ja automatiikka tietenkin ohjaa noiden laivojen purjeiden asemointia sekä kulmaa tuulta vastaan, jolloin avomerellä toimiva laiva voi kulkea eteenpäin ekologisesti sekä halvalla, koska tuolloin sen täytyy käyttää vain apukoneitaan sähkövirran tuotantoon. Tietenkin myös muihin kuin varsinaisiin purjealuksiin voidaan asentaa apupurjeita, eli tuolloin tarvitaan vain valtava laskuvarjo, jolla tuota laivaa aletaan vetää meressä.


Mutta kuitenkin on myös toisia tapoja valmistaa ekologisia laivoja, ja yksi niistä on varustaa laivat tuuligeneraattoreilla. Nuo tuuligeneraattorit voivat olla sellaisia, että niiden siivet ovat pystyasennossa, jolloin tuo tuuligeneraattori muistuttaa hiukan vispilää, ja tuolla tavoin voidaan laivaa hallita kuten muitakin moottori-aluksia. Noiden tuuligeneraattorien tarkoitus on siis tuottaa alukselle sähkövoimaa, jota voidaan käyttää paitsi merenkulkulaitteiden toiminnan varmistamiseen, niin myös aluksen sähkömoottorit voivat myös saada tuosta järjestelmästä virtaa, jolloin sen hallinta esimerkiksi saaristossa onnistuu paremmin.


Tuollaisten purjealusten käyttö asevoimissa saattaa olla tulevaisuudessa totta, eli jos esimerkiksi ASW (Anti Submarine Warfare)-fregatti varustetaan purjeilla ja sen kaksoisrungon väliin tehdään tyhjiö, niin silloin alus voi olla merellä täysin äänettömänä. Ja kun se tarvitsee sitten koneita, niin silloin sen turbiinit vain käynnistetään, ja alus voi sitten hyökätä kohteenaan olevaa sukellusvenettä kohti. Nuo ehkä täysin automatisoidut alukset voidaan varustaa torpedoilla sekä esimerkiksi ilmatorjunta- että keveillä monitoimi-ohjuksilla, joita se voi käyttää myös maalla olevia maaleja vastaan. Eikä mikään estä varustelemasta tavallista purjelaivaa torpedoilla, jotka laukaistaan mereen rullalla varustetulla heittimellä, mikä tarkoittaa sitä, että torpedoputkessa on tuolloin rulla, mikä heittää tuon aseen mereen.


Eli kovin montaa tällaista ohjusta ei tietenkään noin 50 metriseen alukseen mahdu, mutta jos se valmistetaan STEALTH-tekniikkaa käyttäen, ja aluksen purjeet tehdään siten, että tutka ikään kuin katsoo niistä läpi, niin silloin myös tiedustelu voi olla sellaisten laivojen tehtävänä. Ja tietenkin purjeita voidaan käyttää myös radiovastaanottimen antenneina, eli ne tarjoavat valtavan pinta-alan, mikäli aluksella halutaan äänittää radiosignaaleja, jotka ovat peräisin esimerkiksi OTH (Over The Horizon) -tutkista, joita vastaan sitten tehdään vasta-algoritmi tuon taltion perusteella.

https://kirjabloggaus.blogspot.fi/

Poliisilla ei varmaan missään ole kokemusta yksityisissä sukellusveneissä tapahtuneista henkirikoksista

Madsenin sukellusvene ja toimittaja Kim Wall,
joka joutui ehkä Madsenin tappamaksi

Kohta taas sitten kohtaamme lehdessä ihmisen, joka tappoi jonkun toimittajan. Silloin tietenkin voidaan sanoa, että tällaiset tapaukset ovat hyvin järkyttäviä, joten tietenkään kukaan ei saa tuon miehen puolesta puhua, ja muutenkin olisi loistava paikka muistaa hänen mahdollinen asperger-diagnoosinsa, jotta sitten voidaan taas keskustella esimerkiksi siitä, miten pakkohoito olisi sitten pelastanut tämän yhden toimittajan tai naishenkilön. Tietenkin tuo rikos on hyvin järkyttävä, ja haluaisin sitten sanoa sen, että tämä ei ole tarkoitettu puolustamaan murhaa, joka on rikoksena hyvin tuomittava. Kuitenkin se että sukellusveneessä ollut kolmas henkilö sitten ei ole ehkä ilmoittautunut poliisille on hyvin vakava asia, ja ketään ei ole tuomittu ennen oikeudenkäyntiä. Joten mielenkiinnolla odotamme tuon kolmannen henkilön lausuntoa asiasta, mitä tapahtui tuolla veneessä?


Mutta kuitenkin tässä useita päiviä kestäneessä lehtikirjoittelussa varmasti sitten kohtaamme kohta sellaisia tekstejä, missä Madsenin asperger-diagnooseja sekä muita hyvin ikäviä asioita aletaan levitellä. Ja kuten usein tällaisissa tapauksissa sitten täytyy muistaa sellainen asia, että Madsenista ei kukaan enää saa sanoa yhtään hyvää sanaa. Mutta tämän tapauksen käsittely sitten tietenkin on erittäin suuressa osassa nimenomaan MTV3:n kotisivuja. Ja kai tässä minäkin saan sitten kirjoittaa jotain tästä hyvin ikävästä jutusta, missä Madsen on kertonut poliisille satuja, ja jäänyt niistä kiinni, joten ehkä hän kohta tunnustaa tuon teon. Tai sitten hän voi syyttää jotain "tuntematonta miestä", mutta ehkä poliisi ei häntä usko. Ja lehdissä häntä jo sitten syytetään tästä tapauksesta, joten siellä on jo vankiselli varattu tuolle miehelle.

https://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/ruotsalainen-rikosguru-kim-wallin-sukellusveneen-paloittelusurmasta-madsen-kuristi-kim-wallin-klassinen-tapaus/6554286


Hänen kuolemastaan tietenkin kirjoitetaan paljon, koska se tapahtui sitten yksityisessä sukellusveneessä, jonka eräs mies oli itse rakentanut, ja ehkä tästä tapauksesta saavat muutkin ihmiset nyt esittää spekulaatioita, kun siitä on sitten kirjoitettu useamman päivän ajan suurin kirjaimin. Tässä tapauksessa Tanskan suuri keksijä Madsen on sitten saanut ilmeisesti murhaajan maineen päälleen, ja ainakin häntä näytetään epäiltävän ruotsalaisen toimittaja Wallin murhasta. Tiedättekö muuten että Madsen on konepistoolimerkki, jota valmistetaan edelleen "Port Said" sekä Tokarev-merkeillä.  Kun tuota tekoa ajatellaan, niin tämä asia varmasti on ainakin lyönyt ikävän leiman Madsenin otsaan, ja tietenkin kaikilla meistä on omat teoriamme siitä, mitä oli tuolla veneessä tapahtunut.


Eli kaikki varmaan ovat tietoisia, että nämä Madsenit eivät niitä helpoimpia ihmisiä maailmassa ole, joten sitten tuolla veneessä saattoi tapahtua niin, että noille ihmisille tuli sitten riita keskenään, ja ehkä Madsen sitten käsitti Wallin olevan jotenkin halukas menemään "loppuun asti" illalla, kun tämä toimittaja sitten tuli veneeseen tekemään juttua tästä "Tanskan Edisonista". Ja ehkä sitten se kuuluisa repliikki, että "sori olen varattu" sai Madsenin sitten sekoamaan raivosta tai pettymyksestä. Ehkä hän odotti tuon naisen olevan myötämielinen myös "ei ammattimaiseen suhteeseen", mutta sitten kävi niin ikävästi, että hän sattui olemaan varattu.


Kun lehdistä olen lukenut Madsenin elämästä, ja siitä että hän oli aikoinaan iäkkään isänsä simäterä, niin silloin kyllä olen sitä mieltä, että hänen kaltaistensa ihmisten on usein vähän vaikeaa muodostaa ystävyyssuhteita, tai että noita ihmisiä pelottaa se, että heidät jätetään. En usko että tuolla miehellä, joka oli sitten "lukenut avaruuskilpavarustelusta" nuorena olisi ollut kovin paljoa ystäviä elämässään. Eli ehkä sitten hän oli jotain odottanut tuolta uudelta tuttavuudeltaan, mutta kuten kaikki me tiedämme, niin tuossa tilanteessa sitten käy joskus niin, että tuo kielteinen vastaus aiheuttaa sitten tilanteen, missä toinen menettää malttinsa täysin. Siitä kuinka toimittajat häntä käsittelevät uutisoinnissa huomaa sen, että hän on heistä "jotenkin outo", ja niistä avaruuskilpavarusteluista sitten voisin sanoa, että mitä hänen olisi pitänyt lukea?

https://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/kim-wallin-mysteeri-syvenee-sukellusveneessa-oli-kolmas-matkustaja-henkilollisyys-selvilla/6554020#gs.=bUbeKk

Se että tämä tapaus sattui toimittajalle jossain sukellusveneessä, mitä ohjasi paikallinen keksijä tietenkin tuo sille paljon julkisuutta, mutta kuitenkin tuollaisia tapauksia sattuu päivittäin jossain ilotyttöjen maailmassa, ja muutenkin tässäkin tapauksessa voidaan sitten kirjoittaa monia muitakin asioita tuosta Madsenista, joka sitten tietenkin leimataan Asperger-lapseksi, joka olisi voitu sijoittaa johonkin laitokseen. Ja tietenkin tuollaisissa tapauksissa voidaan katsoa sitten sitä, että niissä ei sitten kenenkään tarvitse kestää noita Madseneita, joita voidaan pitää hiukan omituisina, jos heidät suljetaan johonkin laitokseen.


Nyt kun tuon toimittajan hyvin surullista kohtaloa ajatellaan, niin tietenkin seuraavaksi toimittajat muistavat sen, että tuosta Madsenista ei saa koskaan sanoa mitään hyvää, ja sitten taas muistetaan kuinka upeita lääkkeitä sitten saa ostaa apteekista. Eikä Madsenissa koskaan saa kukaan nähdä muuta kuin hänen diagnoosinsa sekä ehkä vikansa, ja saavathan lehdet tästä tapauksesta sitten taas syyn päivitellä sitä, kuinka tuollainen ihminen joka sitten sai päähänsä rakentaa itse raketteja sekä sukellusveneitä saa kulkea vapaana. Mutta vaikka tässä sitten vähän ajattelin purkautua tämän tapauksen takia, niin silti voisin sanoa, että antaa poliisin tehdä työnsä kunnolla, niin ehkä tämä asia sitten selviää jossain vaiheessa.

https://vapaaverkkojulkaiseminen.blogspot.fi/

Pohjois-Korea on laukaissut ohjuksen Japanin ylitse, ja tämä tietenkin panee valtiot kehittämään kilpaa ABM (Anti Ballistic Missile) sekä ASAT (Anti Satellite) -järjestelmiä

Pegasus-raketti B-52:n siiven alla:  näitä samoja
raketteja voidaan käyttää myös satelliittien
tuhoamiseen sekä ballististen
ohjusten torjuntaan

Pohjois-Korean hallinnon linja on se, että saamalla aikaan sodan, voisi se sitten pysyä vallassa, ja provosoimalla tilannetta saa se sitten aikaan pelkoa vastustajan riveissä. Kun tämä valtio laukoo ohjuksiaan Japanin ylitse, on sen tarkoitus näyttää kansalleen, että vastustaja on heikko, ja tuo pieni ydinasevaltio saa tehdä, mitä se haluaa. Kuitenkin ihmisiä on varmasti ihmetyttänyt, että miksi Japani ei vastaa tuleen tulella, ja iske tuohon maahan. Syy Japanin passiiviseen toimintaan tämän provokaation yhteydessä lienee se, että tuolla laukaisulla halutaan ehkä testata Japanin asevoimien kykyä reagoida tällaiseen yllättävään ohjusten laukaisuun. Kun puhutaan tuollaisten ydinohjusten iskujen torjumisesta, niin tietenkin valtiolla on oltava kaksi eri järjestelmää tällaisten iskujen varalta, ja tuolloin pitää muistaa se, että on kaksi tapaa tehdä tuo yllätyshyökkäys.


Kuitenkin tuon operaation yhteydessä voi tapahtua siten, että tuo valtio laukaisee yllättäen EMP-aseen kohteen päällä, jotta se saisi sitten aikaan vastustajan puolustuksen lamaantumisen, jotta sen aseet voivat iskeä tehokkaammin. Ensimmäinen tapa on laukaista kohteena olevaa valtiota kohti yksittäisiä ydinohjuksia, joiden torjuntaan voidaan silloin käyttää THAAD-tyyppisiä kineettistä energiaa käyttäviä ohjuksia. Niitä voidaan ampua kiinteistä siiloista, eli nämä kineettiseen energiaan perustuvat aseet voidaan asentaa mihin tahansa rakettiin, ja esimerkiksi Minuteman III ohjus voi viedä helposti tuollaisen kärjen kiertoradalle, jolloin torjunta voidaan aloittaa jo vastustajan ilmatilassa. Jos tuollainen THAAD-kärki laukaistaan kiertoradalta kohti maan pintaa, niin silloin sen nopeus kasvaa erittäin suureksi, jolloin tuo 20 000 kilometrin tuntinopeudella lentävän esineen synnyttämä kineettinen energia tuhoaa melkein minkä hyvänsä kohteen.


Mutta noita aseita voidaan asentaa myös Pegasus-raketteihin, jolloin myös B-52 voi tuhota satelliitteja sekä ampua alas mannertenvälisiä ohjuksia, ja vaikka Delta tai Atlas-kantoraketti voi viedä ne hyvin korkealle radalle, jolloin nämä aseet sitten voivat tuhota myös geostationaarisella radalla olevia kommunikaatio-satelliitteja. Niiden kärjissä on ilmeisesti gamma-kameroita, joiden avulla nuo aseet löytävät hyökkäävän ohjuksen taistelukärjen niiden lähettämän radioaktiivisen säteilyn perusteella, mutta jos valtio sitten tekee massa-hyökkäyksen, missä käytetään sen koko iskuvoimaa, niin silloi noita hyökkääviä kärkiä voidaan tuhota esimerkiksi laukaisemalla niitä kohti ydinaseita, jotka sitten räjäytetään tuon ohjusparven keskellä, ja tuo ydinräjähdys sitten saattaa ne toimintakyvyttömäksi lämpöaallon sekä EMP-pulssien avulla, ja tuo jälkimmäinen on se syy, miksi ydinkokeita ei tehdä lähiavaruudessa.


Maapalloa kiertävällä radalla laukaistava ydinase saa aikaan hyvin voimakkaan EMP-pulssin, mikä tuhoaa elektroniikkaa hyvin laajalla alueella. Esimerkiksi USA:n Minuteman III-ohjuksen MIRV-bussissa, eli laitteessa mihin taistelukärjet on liitetty epäillään myös olevan ydinpommeja, joiden tehtävänä on luoda kohdealueelle voimakas EMP-isku, jolla sitten saadaan mahdolliset torjuntaohjukset pois pelistä, mutta kuten tiedämme, niin samat EMP-iskut vaurioittavat myös ohjusten maaliin hakeutumisen tarkoitettua järjestelmää. Yksi malli operoida EMP-aseilla olisi tietenkin se, mikä on esitelty elokuvassa nimeltään "Goldeneye", eli maata kiertävälle radalle olisi tuolloin laukaistu satelliitteja, missä on tuollainen EMP-pommi, ja kun satelliitti sitten lentää kohteen yli, niin sen vetypommi laukaistaan, mikä saa aikaan erittäin voimakkaan sähkömagneettisen pulssin, mikä tuhoaa kohdealueella olevan elektroniikan.


Toinen tapa olisi sitten käyttää esimerkiksi tutkasatelliitteja, joiden tutkaan annetaan vain valtavasti tehoa, jolloin syntyy niin sanottu non-nuke EMP, ja tuollaisen valtavan voimakkaan tutkan rakentamiseen ei tarvita muuta, kun tutkasatelliitti sekä sysäyskondensaattorit, joilla voidaan sitten tuon tutkan tehoa kasvattaa hyvin paljon, tai sitten tietenkin voidaan satelliittiin asentaa räjähde, millä sen virtalähdettä puristetaan, jolloin syntyy EMP-signaali, mikä tuhoaa elektroniikan hyvin laajalta alueelta. ohjusten torjunnassa vasta-EMP-aseiden tarkoitus on tuhota niiden kärkien ohjauselektroniikan, mikä ainakin vaikuttaa sen toimintaa. Samoin maalla olevia OTH (Over the Horizon) tukia voidaan käyttää hyvin tehokkaiden EMP-signaalien luomiseen, eli noihin lähetys-antenneihin vain johdetaan valtavan voimakas sähkövirta, mikä lisää tutkan lähettimen tehoa, niin että siitä lähtevä radioaalto olisi jopa useiden megawattien tehoinen.


Noiden aseiden tarkoitus on valmistella valtiota omaan ydiniskuun tai muuhun sotilaalliseen toimintaan, ja eletromagneettisten aseiden tarkoitus on nimenomaan tuhota vastapuolen elektroniikkaa, ja tietenkin jos kaksi samaan virtapiiriin kiinnitettyä tutkaa lähettää säteilyä niin, että niiden lähettämät signaalit leikkaavat toisensa syntyy leikkauskohtaan valokaari, minkä lämpötila on useita tuhansia asteita, ja jotka varmasti vahingoittavat lentokoneita sekä ohjusten kärkiä. Mutta kuitenkin suurin osa noista torjunta-aseista perustuvat siihen, että ohjuksia kohti laukaistaan sarja vastaohjuksia tai niihin suunnataan tappajasatelliittien tulitusta. Yksi varteen otettavista laitteista on nimeltään MKV (Miniature Kill Vehicle), mikä on hyvin pienikokoinen tappajasatelliitti, joka ampuu kohdettaan raketilla, ja tuo äärimmäisen pieni satelliitti voidaan lähettää radalleen esimerkiksi Pegasus-raketilla, ja se asemoidaan matalalle kiertoradalle, josta kyseinen väline voidaan sitten kohdentaa esimerkiksi ICBM-ohjuksiin.


Noita aseita on ajateltu käyttää myös muita satelliitteja vastaan, joten niissäkin on tapahtunut kehitystä. Nykyään esimerkiksi valokuvaustiedustelua varten rakennetuista satelliiteista puhuttaessa ei enää tarkoiteta yhtä tiettyä satelliittia. Miniatyrisointi merkitsee sitä, että Maapallon kiertoradalle lähetetään satoja tai jopa tuhansia pieniä satelliitteja, jotka toimivat sitten ryhmänä. Kun tuollaiseen satelliittiparveen laukaistaan THAAD, niin silloin tietenkin se voi menettää pari ryhmään kuuluvaa laitetta. Nuo satelliittit ovat sellaisia normaaleja peiliteleskooppeja, joita myydään esimerkiksi optikkoliikkeissä, ja niihin on kiinnitetty ohjausyksikkö, mikä saa ne toimimaan ryhmässä kuin yksi suuri satelliitti. Tuolloin ryhmäkäytäntöjen avulla sitten saadaan tuo satelliittien parvi yhdistämään kuvansa elektronisesti, jolloin muutamien kymmenien senttien suuruisten satelliittien peileistä saadaan sama teho kuin esimerkiksi 15 metrin Newton-teleskoopista.


Samoin kommunikaatio- sekä ELINT (Electronic Intelligence)-satelliitit pyritään tekemään mahdollisimman pieniksi, jotta niihin on vaikeaa osua. Samalla niiden antennit pyritään valmistamaan mahdollisimman ohuesta rautalangasta, jotta niistä voidaan tehdä mahdollisimman suuria. Vaikka THAAD:in kaltainen ase sitten sattuisi osumaan tuohon satelliittiin, niin sen antenni on niin suuri, että siihen voi tulla muutamia reikiä. Näiden satelliittien runko on vain säilykepurkin kokoinen, ja sen toiminta perustuu kokonaan integroituihin piireihin, jolloin niiden runko voidaan tehdä hyvin pieneksi. Syy miksi nämä satelliitit sitten kestävät kosmista säteilyä erittäin hyvin, johtuu siitä että niiden runko on sisältä peitetty lehtikullalla, joka estää tehokkaasti kosmista säteilyä vahingoittamasta sen elektroniikkaa, joka näin kestää pidempään.


Kun puhutaan siitä, että hyökkäys muita satelliitteja vastaan tapahtuu nimenomaan kineettistä energiaa käyttävillä aseilla johtuu siitä, että nämä välineet ovat halvempia sekä turvallisempia kuin ydinaseet. Ydinaseiden ongelmana on se, että niiden räjähdyksessä muodostuvat radioaktiiviset hiukkaset jäävät kiertämään maapalloa, ja ne vahingoittavat kaikkia radalla olevia satelliitteja. Kineettiseen energiaan perustuvat satelliittien tuhoamiseen tarkoitetut menetelmät pitävät sisällään erilaisia raketteja sekä konekivääreitä. Eli oikeastaan osa tappajasatelliiteista on ikään kuin kiertoradalla olevia raketinheittimiä, joiden etu konekivääriin nähden on se, että nämä aseet eivät aiheuta rekyyliä, joka suistaa tuon asejärjestelmän pois radaltaan. Tietenkin tykkien sekä konekiväärien toiminta on myös täysin mahdollista, jos vain täsmälleen vastakkaiseen suuntaan aseen suusta sitten laukaistaan sama määrä ruutia, jolloin vastakkaiseen suuntaan kohdistuva rekyyli estää satelliittia kääntymästä väärään suuntaan.

https://avoimenkoodinmaailma.blogspot.fi/