Etniset ryhmät sekä vihan politiikka

Vähemmistöt ovat aina hyviä kohteita erilaisille populistisille yllyttäjille, mutta kuitenkin kun puhutaan esimerkiksi tilanteesta, missä hallitus yllyttää vihaamaan jotain kansanryhmää, mennään kuitenkin hiukan liian pitkälle. Tuollainen sorrettu vähemmistö on varmasti loistava kohde ulkomaisille tiedustelu- sekä muille organisaatioille, jotka haluavat sitten yllyttää noita henkilöitä kapinaan.

Kun puhutaan esimerkiksi Abraham Lincolnin tavoitteesta päästää  orjat vapaaksi Etelä-valtiossa, niin hän ei sitä mistään liberaaleista syistä tehnyt, vaan tuo mies ajatteli käytännöllisesti vain luoda etelään vastarintapesäkkeen, jolla sitten hän tai kenraali Grant voisivat sitoa osan “Dixien” joukoista. Tuolloin mustan väestön huonoa asemaa perusteltiin etelässä orjuudella, eli he olivat tuotantokoneiston osa.

Tietenkin noiden ihmisten huono oikeusturva sai aikaan sen, että Pohjoisen väestön sympatiat kääntyivät unionin sekä Abraham Lincolnin taakse, kun pohjoinen lähti liittämään tuota aluetta itseensä entistä tiukemmin. Kuitenkin on tapauksia, joissa järjetön vihanlietsonta mikä kohdistuu vähemmistöön itseasiassa kaataa koko hallituksen.  Tuollainen tapaus oli Turkissa alkanut Armenialaisiin kohdistunut vaino, joka johti sitten siihen, että Atatürkin hallinto nousi valtaan Ensimmäisen Maailmansodan aikana. Kuitenkin kun puhutaan tästä vähemmistöjen vainoamisesta, niin siihen varmasti löytyy joku muu syy, kuin mitä hallitus tai yllyttäjät sitten esittävät.

Syy miksi vähemmistöjä vainotaan joissain maissa on nimittäin se, että erilaisiin etnisiin ryhmiin kuuluvien ihmisten halutaan olevan mahdollisimman vähän tekemisissä toistensa kanssa, ja silloin pitää kyllä ruveta päässä pyörimään sellaisia ajatuksia, kuin että jollain on tällaisessa maassa todella paljon salattavaa. Nimittäin esimerkiksi “apartheid”-hallitus aiheutti Etelä-Afrikalle todella vakavan kansainvälisen kriisin, kun se käytti tuon rotuerottelun vastaisten mielenilmausten tukahduttamiseen todella kovaa väkivaltaa.

Rasismi tietenkin on joidenkin ihmisten mielestä perusteltua siksi, että oman maan kulttuuria suojellaan kyseisellä toiminnalla, mutta yhtä paljon tuota hyvin epämiellyttävää tapaa käytetään erilaisten katujengien jäsenten sitomiseen tuohon toimintaan mukaan. Tuossa mallissa sitten yleensä joku melko pieni kaveriryhmä kehittää ajatuksen siitä, kuinka he nousevat suuren maan suuriksi johtajiksi. Ja sitten siinä muita yllytetään rasismiin sekä huutelemaan toisille hävyttömyyksiä. Näin taataan se, että ryhmän jäsenet sitten ovat varmasti sitoutuneet siihen, mitä ryhmän johtaja haluaa.

Kun ensin on vähän huudeltu ympäriinsä “kohteliaisuuksia”, niin sitten tietenkin ryhmän jäseniä alkaa pelottaa kulkea yksin kaduilla, ja sitten tuon ryhmän yhteneväisyys taataan. Tuon ryhmän jäsenyys tietenkin vaatii myös erilaisia uniformuja, joilla sen jäseniä merkitään erittäin tehokkaasti, ja kun kokouksissa vaaditaan tuota asua, niin sillä taataan se, että nuo ryhmän jäsenet eivät yksin kävele kaduilla. Näin ryhmä voi valvoa jäsentensä toimintaa, niin että kukaan ei pääse ilman valvontaa käyttämään esimerkiksi sosiaalista mediaa. Rasismi sekä väkivalta ovat erittäin hyvä tapa myös taata se, että joku nuori ei pääse ainakaan poliisiin töihin, ja tällainen toiminta sitten takaa sen, että jos joku tietää liikaa esimerkiksi huumekaupoista, niin hän ei noita tietoja poliisiin vie.

Jengien ongelma on siinä, että siellä tyhmyys tiivistyy, ja jos joku alkaa yllyttää muita, niin silloin seuraa se, että tuo ryhmä saattaa provosoitua hyvin pahasti. Ryhmiä on helppo yllyttää tekemään asioita, joita kukaan ei pidä järkevänä. Ja mitä vähemmän oppia nuo henkilöt ovat saaneet, niin sitä enemmän he tukeutuvat johtajaansa. Tuolloin johtajan asema on paljon vahvempi kuin organisaatioissa, joissa henkilöillä on koulutus.

Mutta kun ajatellaan noiden henkilöiden käytöstä sekä uhoamista, niin tiedättekö mistä huomaa sen, onko ihminen oikeasti joku katunuori? Sama asia voidaan peilata esimerkiksi armeijaan tai karaten kaltaisiin itsepuolustuslajeihin. Eli oletteko koskaan kuulleet esimerkiksi laskuvarjojääkärin tai mustan vyön karatekan kehuvan taidoillaan? Yleensä tyhjät padat kolisevat parhaiten, on yleisesti tunnettu viisaus, josta kannattaa ottaa oppia myös arkipäiväisessä elämässä. Yleensä se joka leuhkii jollain itsepuolustuslajeissa  tai tarkemmin sanottuna itsepuolustuslajeissa olevalta kaveriltaan oppimillaan taidoilla ei niissä itse ole ollut.

Sama koskee myös esimerkiksi kadulla asuneita nuoria. Vain sellaiset jotka eivät itse kadulla ole asuneet kehuvat noilla asioilla. Tuollaisia ihmisiä löytyy varmasti useiden henkilöiden tuttavapiiristä, ja heidän tuntomerkkinsä on se, että joka kolmas lause on jotenkin sellainen, että “näin tehtiin kaduilla”.

On paljon ihmisiä, joiden mielestä on mukavaa ikään kuin soluttautua johonkin narkomaanien yhdistykseen, josta he sitten voivat hankkia tietoja jotain kirjaa varten. Itse en näissä katulasten piireissä ole pyörinyt, mutta välillä vastaan on tullut ihmisiä, joiden mielestä esimerkiksi entisenä narkomaanina esiintyminen on jotenkin “cool”. Siitä sitten saa jokainen miettiä, että onko oikeasti järkevää esiintyä entisenä narkomaanina? Vaikka tuollainen tausta vaikuttaa varmaan joidenkin mielestä upealta, niin varmasti jossain vaiheessa tulee eteen tilanne, missä henkilö joko jää kiinni tästä näytelmästä. Tai sitten hän asettaa itsensä muuten vaaraan, mitä hän ei voi hallita.

Nimittäin tuollainen seura sitten saa aikaan sen, että kokematon henkilö joutuu huumeiden tai “huumemiesten” vaikutuspiiriin ja lähtee kokeilemaan kovia huumeita. Ja tuo kokeilu voi tehdä hänestä narkomaanin. Samoin jos tuo henkilö käyttää varastettua identiteettiä, niin silloin hän voi joutua yllättäen tilanteeseen, missä vastaan tulee se ihminen, jota tuo “deep cover man” esittää.

Tai sitten hän alkaa kertoa tarinoita teoista, jotka ovat jonkun muun paikalla olevan henkilön tekemiä. Tuon takia tällainen toiminta on todella vaarallista, koska se saattaa aiheuttaa erittäin suuren tunnereaktion. Varsinkin jos tuollaisen henkilön esiintyminen on muuten huumeita markkinoivaa, niin se sitten aiheuttaa varmasti sellaisia tunteita, jotka eivät ole mukavia kenestäkään.

Erityisesti huumevieroitus-yhteisöissä on oma motivaatio vieroitukseen tärkeää. Jos tällaisessa yhteisössä sitten joku alkaa esittää “kovaa”, niin silloin hän vaarantaa kaiken, koska noiden yhteisöjen toiminta perustuu luottamukseen sekä siihen, että ihmiset luottavat niiden jäsenten kykyyn palata yhteiskuntaan. Jos tuo luottamus murenee, niin silloin yhteisö menettää sen rahoituksen, mitä se tarvitsee saadakseen tukea valtiolta.

http://marxjatalous.blogspot.fi/

Kissan seitsemän henkeä

Ihmisten mielessä on vuosisatojen ajan ollut sellainen käsitys, että kissalla on seitsemän elämää. Tuo käsitys on sellainen, että se liittyy “predestinaatio-oppiin” eli sielunvalleukseen,  ja on siten kristillisen teologian vastainen. Mutta kuitenkin tuo hiukan outo kotieläin on kirvoittanut monia ajatuksia ihmisten päähän, ja se tietenkin on tuonut inspiraatiota esimerkiksi SETI-ohjelmaan. Kun puhutaan esimerkiksi kuolemattomuudesta, niin aikoinaan on tutkijoita mietityttänyt sellainen ajatus, kuin että kykenisikö kissa sitten oikeasti kloonaamaan itsensä.

Tällaista kykyä ei noilla “noitien serkuilla” kuitenkaan tiemmä oikeasti ole, mutta itse olen joskus miettinyt sitä, että kykenisikö joku nisäkäs tuottamaan neitseellisen alkion sisälleen, jolloin tuo olento sitten kloonaisi itsensä. Joskus ovat tutkijat oikein tätä asiaa tutkineet, ja kuten tiedämme, niin kissoilla ei tätä kykyä ole, tai ainakaan niillä ei pitäisi olla kykyä kloonata itseään.

Kissoihin liittyy myös sellainen käsitys tai uskomus, mitä pidetään melko hupaisana. Tämä melko hupaisa uskomus liittyy kissan tapaan olla pitkiä aikoja poissa kotoa, ja siitä sitten tietenkin on esitetty ajatus, että tuo elämäntapa liittyy kissan elämään jotenkin. Eli aikoinaan “viisaat miehet” uskoivat, että kissa vaihtaa karvojaan paikan mukaan, ja pitkät poissaolot merkitsevät tuossa myytissä sitä, että tuo hyvin hiljainen sekä miellyttävä lemmikki olisi jossain toisessa paikassa toisen näköinen kuin toisessa, ja että se “varoisi” näyttäytymästä samoissa karvoissa kahdessa paikassa, vaan että tuo olento sitten vaihtaisi karvansa, ennen kuin se tulee esiin.

Syy miksi kissa yhdistetään noituuteen johtuu sen hiljaisuudesta sekä siitä, että tuo olento olisi erittäin helppo kouluttaa esimerkiksi aseistariisuntaan. Eli tuollainen koulutettu kissa voisi hyvinkin hypätä jonkun henkilön käteen kiinni, ja purra hampaat kohteen käden läpi. Samoin kissa voidaan teoriassa kouluttaa esimerkiksi puremaan uhrilta kaulavaltimot auki, joten sen takia noita eläimiä pelättiin ainakin keskiajalla, jolloin ihmiset olivat muutenkin hyvin taikauskoisia. Kuitenkin kissojen pelättiin tuolloin olevan paholaisen kanssa liitossa, ja kyseinen uskomus muuten ei ole peräisin keskiajalta, vaan jo muinaisilla egyptiläisillä oli tuollainen uskomus, ja kissa oli tuossa yhteiskunnassa hyvin arvostettu eläin, joka sai monesti muumiointi käsittelyn.

Egyptiläinen uskonto oli sellainen, että siellä uskottiin ikuiseen elämään, ja muumioinnin tiedetään olevan sidoksissa tuohon uskoon. Kuitenkin aina välillä tulee mieleen sellainen asia, että neitseellisestä syntymisestä olisi tietenkin hyötyä myös kuninkaalle. Näet jos kuningas luodaan koeputkihedelmöityksen avulla, niin silloin hänellä ei olisi ollut mitään suhteita omiin vanhempiinsa.

Ja se sitten tietenkin myös auttaisi asiaa, kun valtiota alettiin hallita. Silloin ei olisi oman suvun piirissä enää velkojia, jotka saattaisivat häiritä tuon uuden faaraon hallitsemista. Joten sen takia olen joskus miettinyt, että olisiko koeputkihedelmöitys ollut jo käytössä muinaisessa Egyptissä, jotta voitiin taata se, että faaraon tapa hallita olisi varmasti puolueeton sekä kova ja korrekti, joten tuo asia sitten olisi ollut helppo hoitaa koeputkihedelmöityksen avulla.

Kuitenkin faarao oli tuolloin jumalan asemassa muihin ihmisiin nähden, joten jotain outoa tuossa miehessä sitten kuitenkin oli. Se miten hän sai kasvatuksensa takasi sen, että tuota valtiota johti mies, joka ei missään vaiheessa antanut tunteiden vaikuttaa työhönsä. Kun mietitään sitä, miksi kuninkaallisilla on aina ollut niin tarkat sukupuut, niin sen tarkoitus lienee vain ollut estää sisäsiitoksen syntymisen, mikä olisi saattanut aiheuttaa kohtalokkaan geenivirheen. Ja tietenkin faaraon piti olla niin etäällä tavallisesta ihmisestä kuin vain mahdollista, jotta tuo mies ei sitten keskustelisi kenenkään kanssa ilman, että ylipappi seisoisi vieressä.

Joten tuon takia esimerkiksi Ruotsin vallan aikaan maassamme oli sanonta, että mitä vähemmän kuningas puhui kansan kieltä, niin sitä parempi se oli myös muiden vallanpitäjien kannalta, joten tuon takia esimerkiksi Ruotsiin haettiin kuningas, jonka nimi oli Kristoffer Baijerilainen, ja tuossa kuninkaassa sitten näkyi se, miten vähän kuninkaan oli hyvä puhua tavallisten ihmisten kanssa. Noilla tuon ajan valtaa käsissään pitävillä henkilöillä  oli tietenkin oma kielensä, jota kutsuttiin yleensä nimellä “Virkalatina”. Virkamiesten latina ei ollut samaa latinaa, kuin mitä käyttivät yliopistolaiset keskinäisessä puheessaan.

Tuon lähes keinotekoisen kielen tarkoitus oli nimenomaan eristää kuningasta muista ihmisistä ja tehdä hänestä helposti hallittavan, ja samalla myös hallitseminen oli hänelle tuolloin helpompaa, kun ei tarvinnut maaorjien kanssa jutella. Tuollainen ajattelutapa johti Tsaarin Venäjällä tilanteeseen, että tuon maan yläluokka sitten puhui järjestelmällisesti vain ranskaa, ja se sitten sai aikaan sen, että vuonna 1917 puhkesi maassa kapina, joka johti Bolsevikien vallansiirtoon sekä muutaman kymmenen miljoonan ihmisen kuolemaan.

Kun pohditaan lehdistön roolia tuossa vallankumouksessa tai vallansiirrossa, niin se oli äärettömän tärkeä osa bolshevikkien toimintaa. Kun pappi Gapon kuoli vuonna 1906 mielenosoituksessa, niin tuosta tapauksesta otettiin kaikki irti. Vaikka Gapon oli ortodoksisena pappina bolsevikeille luokkavihollinen, niin silti hän oli noille kovan linjan miehille mieluisa uhri, koska papin ampuminen ei nykyäänkään ole mitään kovin yleinen eikä hyväksyttävä teko. Pappi on ihmisten silmissä mies tai nainen, joka tekee hyvää. Ja tuosta  asetelmasta, missä sotila tai santarmin luodista tehtiin suuri numero.

Vaikka Gapon olisi vuonna 1917 ehkä ammuttu bolsevikkien toimesta, niin kuitenkin hänen hahmonsa palveli sitten noiden punaista tähteä kantavien miesten ja naisten asemaa, koska hän oli pappi. Papin ampuminen oli tuolloin uskaliasta, koska kirkkoa käytettiin tuolloin propagandan levittämiseen. Ja Gapon tietenkin samaistettiin hyväntekijään, jonka tsaarin poliisit ampuivat. Vaikka toisaalta saattoi olla niin, että tuo pappi oli vain kävelemässä mielenosoittajien ohi, ja sitten luoti osui häneen.

Pappi Gapon oli tietenkin kommunistien julkaisuissa henkilö, joka johti mielenosoitusta, mutta saattoi olla niin, että hän oli vain ohikulkumatkalla. Neuvosto-lehdistö myöhemmin merkitsi tuon papin johtaneen tätä joukkoa, ja tietenkin se, että pappi olisi johtanut tuota marssia olisi osoittanut maailmalle, että myös pappeja kuului tuohon bolsevikkien organisaatioon, eli hän oli virallisen totuuden mukaan mielenosoituksen johtaja ja jos tuota totuutta lähdettiin muuttamaan, niin seuraukset olivat kamalat.

Pappi Georgi Gapon (1870-1906)  oli noille aatteen miehille tärkeä mielenosoituksen johtajana, joka kuoli aatteen vuoksi, ja tuo sitten oli aina virallinen totuus. Se mitä hän todellisuudessa teki tuolla aukiolla oli yhdentekevää. Tuo pappi oli kuolleena sankarina mieleen bolsevikeille, koska kuolleet sankarit eivät heittäytyneet hankaliksi, mikä sitten auttoi puoluetta luomaan sädekehän oman asiansa ja sen ajamiseen valitsemansa  metodologian ympärille eikä Gabon sitten kuitenkaan tullut oikaisemaan mitään, mitä hänestä oli kerrottu ihmisille. Ja se nosti tuon miehen kuolemansa jälkeen todella suureen arvoon noiden kommunistien silmissä.  Sensuuri tietenkin oli olemassa koko tuon valtion olemassaolon ajan, mutta kuitenkin lehdistö oli se väline, millä nuo miehet sitten pitivät yllä valtaansa.

Ja kuten varmaan kaikki tietävät, niin toki lehtimiehet varoivat loukkaamasta esimerkiksi Josif Stalinin herkkiä tunteita, mutta kuitenkin aina välillä kävi niin, että tuollainen “toveri” sitten kuitenkin kirjoitti asioista, joista olisi pitänyt vaieta. Tuollaisia kirjoituksia, missä neuvostojärjestelmää kohdeltiin epäkunnioittavasti merkitsi sitä, että hänet leimattiin mielenvikaiseksi, mistä  seurasi toimintaterapiaksi kutsuttu toiminta, joka ilmeni sitten metsätyökomennuksena Siperiaan.

Kuitenkin noilla toveri reporttereilla oli sellainen akilleen kantapää, että joku saattoi kirjoittaa lehtijutun heidän nimissään, ja sitten vain ovelle kaartoi NKVD:n poliisiauto, joka saatteli tuon onnettoman henkilön suoraan Siperian junaan. Tuollainen tekaistu lehtijuttu on varmaan päättänyt monen ihmisen poliittisen uran monissa maissa, eikä sen tekeminen olisi mitenkään vaikeaa, jos henkilöllä sattui olemaan kirjoituskone käytössään sekä aikaa tehdä teksti hanskat kädessään.

Tuolloin valtiollinen poliisi sitten saattoi kuvitella uskollista puolueen jäsentä petturiksi, mistä seurasi tuolloin ikävä asia, nimittäin merkintä skitsofreniasta sekä passitus Siperiaan. Toki osa näistä ihmisistä sitten myöhemmin päästettiin vapaaksi, mutta osa sitten kohtasi loppunsa Nagant-revolverin edessä, koska heidän ajatuksensa eivät käyneet yksiin neuvostojohtajien näkemysten kanssa. Kuitenkin joskus on ajateltu niin, että jos neuvostojohto olisi ollut jotenkin järjissään, niin silloin sen olisi pitänyt sallia itseensä kohdistuva kritiikki. Tuosta kritiikistä nuo miehet olisivat sitten kyenneet arvioimaan sitä, millainen heidän oma suosionsa oikeasti oli.

http://pimeakronikka.blogspot.fi

Avaruusaseman ongelmana voi olla esimerkiksi homesieni, joka pilaa sen ilman

Ilman happipitoisuuden alentaminen voisi olla hyvä keino hallita esimerkiksi jossain tilassa syttyneen tulipalon, ja tuo hapen poistaminen ilmasta voisi tapahtua keinotekoisen hemoglobiinin avulla. Eli hemoglobiinia kierrätetään pienessä laatikossa niin, että ilma pääsee kosketuksiin sen kanssa, jolloin tuo kaasu saadaan sidottua ilmasta pois. Sen jälkeen tuo elämälle välttämätön kaasu sidotaan hiileen, kuten tapahtuu jokaisen elävän eliön elimistössä. Tällainen väline on kuin jostain Aku Ankan sarjakuvasta, missä rikollisilla on ties mitä laitteita.

Tuon välineen valmistaminen olisi todella helppoa, eli hemoglobiinin vain annetaan virrata jossain kourussa, jossa se pääsee koskettamaan ilmaa, ja sitten se päästetään reagoimaan hiilen kanssa, jolloin happi yhtyy hiileen sekä muuttuu hiilidioksidiksi. Tuollainen hemoglobiiniin perustuva hapen kuljetin on sikäli hyvin yksinkertainen sekä turvallinen väline, että se ei vaadi mitään painetta, ja sitten kun hiilidioksidi halutaan taas muuttaa hapeksi, niin riittää että se ohjataan aktiivihiilen läpi. Eli tuossa reaktiossa hiilidioksidista voidaan pelkistää happea, mikä ehkä on parempi ilmaisu. Jos hengitysilma varastoidaan hiilidioksidina, niin se sitten estää ainakin ilmaa hengittävien organismien pääsyn happisäliöön. Eikä pimeässä ole silloin pelkoa esimerkiksi levien pääsystä tuohon säiliöön.

Kun hengitysilma varastoidaan hiilidioksidia, niin silloin tuo hiilidioksidi voidaan varastoida kiinteässä muodossa eli jäänä. Hiilidioksidin jäisen muodon  muodostumiseen vaaditaan vain vähän alle miinus 60 asteen lämpötila, joten sitä voidaan käyttää esimerkiksi valtameren pohjaan tai avaruusasemille varastoitavaan hengityskaasun olomuotona. Samoin jos tuolla avaruusasemalla tapahtuu esimerkiksi tulipalo, niin silloin ilman happi voidaan ohjata pois tilasta hemoglobiiniin avulla. Samaa menetelmää voidaan käyttää tiloissa, joissa ei voida käyttää halon- tai hiilidioksidisammuttimia. Tuollainen tila voisi löytyä esimerkiksi avaruusasemalta, jossa palon sammutus voisi tapahtua tietenkin päättämällä ilmaa avaruuteen.

Mutta tuo toimenpide sitten vaatii sitä, että avaruuteen päästetty kaasu korvataan uudella, ja se sitten tietenkin lisää kustannuksia, jos avaruuteen joudutaan lähettämään paineilmapulloja. Avaruudessa kaikki kaasu on arvokasta,koska se pitää lennättää sinne raketilla. Joten sen takia olisi tärkeää, että aluksesta ei tarvitse päästää ilmaa ulos, jos siellä sattuu tulipalo.

Samoin avaruusasemalla ei kannata rakentaa diesel-sammuttimia. Samoin jos tuohon alukseen tai asemaan rakennetaan alipainesäliöitä, joilla ilmanpainetta vähennetään, niin se vaatii tietenkin lisärakenteiden lähettämistä avaruuteen, ja jokainen avaruusaluksen lähettäminen on todella kallista toimintaa. Jos tuo aluksen vaatima happi varastoidaan hiilidioksidijään muodossa, silloin tuota jäätä voidaan suoraan käyttää palojen sammuttamiseen. Eikä tuolloin ole pelkoa siitä, että joku eläin soluttautui tälle asemalle. Aseman kaasuseos ei saisi kuitenkaan olla puhdasta happea, koska se on niin kamalan helposti syttyvä ratkaisu. Eli muitakin kaasuja pitää kaasuseoksessa olla,jotta avaruusasemalla oleskelu olisi turvallista, mutta ongelma sitten on juuri hengityskaasun  varastoinnissa.

Nimittäin sen pitää olla sellainen, että mikään eläin kuten kärpänen ei siellä eläisi. Tuo säiliö pitää olla sellainen, että se voidaan steriloida kosmisen säteilyn avulla. Tuolloin ei alukselle tule esimerkiksi kärpäsiä tai hyttysiä sekä sieniä, jotka voivat tehdä sen sisäosista elinkelvottomia. Kun puhutaan avaruusaseman hylkäämisestä avaruuteen, niin sen sisällä olevat eliöt ovat tuolla avaruudessa täydellisessä eristyksessä muista eliöistä.

Yksi todella ikävä asia, mikä voi avaruusalukseen tulla on sieni tai mäkäräinen. Tuollainen olento saattaa yhdessä kosmisen säteilyn sekä erityisten kosteus-ja muiden vastaavien olosuhteiden kuten mikro-gravitaation ansiosta muuttua todella paljon, joten siksi asemat pitää aina tuhota Maan ilmakehässä. Noin estetään esimerkiksi geneettisen mutaation takia vaarallisten eliömutaatioiden pääsy maahan. Eli varsinkin noiden hyönteisten kohdalla ei ole tiedossa se, että mitä jatkuva mikrogravitaatio sekä kosminen säteily aiheuttavat niiden alkio-kehitykselle tai miten niiden käytös muuttuu tuossa ympäristössä.

http://marxjatalous.blogspot.fi/

Sosiaalisten taitojen puute on asia, joka varmasti maksaa paljon

Lehdessä on välillä surullinen uutinen, missä käydään läpi joidenkin ihmisten suhdetta toisiinsa, kuten tilanteita että oma lapsi on pornomalli tai muuten huonoilla teillä. Tuollaisia tapauksia tulee vastaan lähes joka vuosi, ja ne osoittavat sen, että itse en ole ainoa ihminen, jolla on huonot sosiaaliset taidot. Termillä “huonot sosiaaliset taidot” tarkoitetaan usein ihmisen tarvetta olla yksin, ja kyvyttömyyttä esimerkiksi osallistua seurassa tapahtuvaan keskusteluun. Mutta se miten tällaiseen tilanteeseen tullaan, ei varmaan ole kenestäkään mitenkään mukavaa ajatella. Nimittäin jos ihmistä kohdellaan kuin ilmaa tai hän on lähinnä seinäkoriste, niin silloin tietenkin hänelle käy niin, että tuo henkilö ei enää sitten halua keskustella mistään asioista muiden kanssa.

Mutta sosiaalisten taitojen puute näkyy erittäin ikävällä tavalla juuri näissä yksinjäämistä koskevissa tapauksissa, joissa ihmisen sosiaaliset taidot eivät kehity, koska hän kokee olevansa jotenkin “ei toivottu henkilö” jossain ruokapöydässä. Tuollainen tapaus sitten saa alkunsa usein siitä, että muut henkilöt ovat aluksi kykenemättömiä kohtaamaan toista ihmistä tasa-arvoisena, vaan heillä pitää olla aina jonkinlainen yliote toiseen. Se sitten tuo eteen tilanteen, missä joku kokee olevansa alistettu sekä halveksittu ihminen. Kyseinen asia ilmenee esimerkiksi siinä, kun serkukset tai jopa omat sisarukset sitten tullessaan vierailulle valitsevat systemaattisesti sellaiset ravintolat, mihin tuo yksi onneton ei pääse sisään.

Äärimmäisissä malleissa sitten tuota onnetonta saatetaan kohdella halveksivasti, ja sitten kun hän tulee täysi-ikäiseksi, niin silloin tietenkin tuollaista ihmistä saatetaan hakea jopa holhoukseen. Samoin suvun käytös tuollaista ikätovereistaan eristämäänsä ihmistä kohtaan saattaa olla hyvin ikävä, ja vaikka hän saattaa päästä useinkin vaikka ulkomaille, niin sieltä sitten ei kuitenkaan löydy ollenkaan seuraa, vaan tuo ihminen saattaa viettää lomansa täysin yksin tai vanhempiensa kanssa, mikä sitten saa aikaan häpeän tunnetta. Kuitenkin se että ihmistä kohdellaan esimerkiksi seurassa kuin esinettä, jonka kanssa ei muka ole “sopivaa” seurustella saa lopulta hänet epätoivon partaalle.

Ja kaikkihan me sitten varmaan seksiä jossain muodossa harrastamme, joten tietenkin pornofilmien näyttelijät saavat ainakin fyysistä rakkautta, vaikka se ehkä on joillekin ihmisille täysin vieras ajatus. Kuitenkin kaikki psykologit tietävät, että esimerkiksi seksi on ihmiselle luonnollinen tarve, jolla kuitenkin on sosiaalinen ulottuvuus. Tuo ulottuvuus liittyy sellaiseen aikuistumisen riittiin kuin avioliiton solmiminen, ja samoin joissakin hoitolaitoksissa suhtaudutaan potilaiden tai “asiakkaiden” seurusteluun erittäin kielteisesti, koska jostain syystä noiden laitosten henkilökunta on omasta mielestään ainoa, joka saa mennä naimisiin tai tapailla vastakkaista sukupuolta.

Se ikäänkuin on osoitus ylemmästä asemasta  sekä aikuisesta asenteesta, kun hoitajalla on  sormessaan kihlasormus, ja tietenkään potilaat eivät missään tapauksessa saa olla samalla viivalla hoitajien kanssa, koska se ikään kuin vie tuon ammattiryhmän ylemmästä asemasta sekä aikuisuudesta pienen osan, eli oikeuden puhua tyttö- tai poikaystävästä sekä perheestä, mutta en oikeastaan tiedä onko tämä totta, vai antaako joku elokuva- tai TV-sarja vain sellaista kuvaa, että näin on. Itse kyllä tiedän, että osa noista psykiatrian työntekijöistä varmasti haluaa kohdella asiakastaan lapsena.

Mutta kuten tiedämme, niin jokainen ihminen haluaa maailmassa olla hyväksytty. Jos ihminen aina jää yksin, niin se ei mukavalta tunnu, koska se kertoo muille, että häntä ei hyväksytä omassa perheessään. Tänään taas joku pornomalli avautui suhteestaan isäänsä, ja siitä jutusta paistaa läpi sellainen asia kuin halveksunta tai isän sekä tyttären huonot välit, mikä toki on syynä monelle pornouralle.

Tuon ihmisen isä varmaan ei ollut tarkoittanut tuota sanamuotoa, että “hän oli ylpeä tyttärestään” miksikään muuksi kuin halveksivasti kerrotuksi  ivaksi, jonka tarkoitus oli loukata. Olen aina miettinyt, mitä tuollaisessa paikassa pitäisi sitten sanoa, jos tuollainen tilanne tulisi vastaan? Olisiko siinä sitten jokaisella ihmisellä miettimisen paikka, jos oma lapsi ryhtyy sellaiselle uralle, joka loukkaa vanhempia? Kun ihminen tekee tuollaisen päätöksen, niin silloin pitää olla aika varma siitä, että tulee toimeen tuolla alalla, ja kestää myös omaan vartaloon kohdistuvan arvostelun. Mutta kun palataan ihmisen sosiaalisiin suhteisiin, niin tietenkin kaikkein helpoimmin kavereita saa sellainen ihminen, jolla on jo entuudestaan suuri kaveripiiri, joka vetää ihmisiä puoleensa.

Ja tuolloin on sitten tietenkin helppo tehdä tuttavuutta siinä ryhmän sisällä, koska suurella kaveripiirillä on suuri sosiaalinen rajapinta, mikä sitten saa aikaan uusia kontakteja ihmisen elämään. Mutta se miten tuo kaveripiiri on muodostunut on aina välillä ollut mielenkiintoinen tutkimuskohde. Kaikkein helpoiten kavereita saa ihminen tai poika, jolla on joko pikkusisko tai pari vuotta vanhempi isoveli, joka kantaa sitten kaljaa noille tovereille.

Mutta tietenkin jos pikkusisko on hyvän näköinen, ja hänellä on kavereita, niin se vetää sitten myös poikia tuohon kotiin. Näet tietenkin jokainen tyttö haluaa olla pari vuotta vanhemman pojan kanssa. Samalla myös isoveljen kaverit tulevat hieromaan tuttavuutta noiden tyttöjen kanssa. Mutta kun ajatellaan sellaista tilannetta, että tuossa joukossa ryhdytään kavereita ostamaan alkoholilla sekä tupakalla, niin silloin asiat kyllä vaativat keskustelua ammattiauttajan kanssa. Pahimmillaan tällainen asetelma johtaa paritukseen, missä noiden tyttöjen seurasta aletaan vaatia rahaa, ja tämä sitten on tietenkin rikoslakiin menevä asia.

Tietenkin pitää muistaa se, että missään nimessä se, että pari vuotta vanhempi veli tuo jollekin onnea ei välttämättä toteudu pikkuveljen kohdalla, vaan joskus pikkuveli muuttuu jotenkin sellaiseksi, että häntä aletaan ikään kuin kammeta tuosta asunnosta pois. Isoveljet kyllä mielellään puhuvat siitä, kuinka he puolustavat pikkuveljeään, mutta tuollainen koulun pihalla seisominen saattaa aiheuttaa pikkuveljen kohdalla sosiaalista eristystä. Ja tietenkin samaa sukupuolta oleva nuorempi sisarus saattaa kohdata hyvin ikävää sosiaalista eristämistä sekä hyväksikäyttöä.

Tuolla tarkoitan sitä, että jatkuvasti löytyy pikkuveljiä, joille isoveli teettää omia lehdenjakovuorojaan. Tai sitten pikkusisko laitetaan esimerkiksi tekemään vanhemman sisaren siivoustöitä. Syy siihen miksi vanhempi sisarus toimii tuolla tavoin nuorempaa sisarustaan kohtaan johtuu yksinkertaisesti siitä, että hän haluaa saada omat kaverinsa tuntemaan itsensä tärkeäksi, ja tietenkin paras tapa osoittaa kaveruutta on olla kelju omalle veljelle tai sisarelle. Tuollainen temppu sitten varmaan saa aikaan sen, että kyseistä henkilöä pidetään arvossa toveripiirissään.

Onhan hän saanut pikkuveljen tai -sisaren itkemään ehkä omana syntymäpäivänään. Tuolla tavoin pääsee sitten omien kavereiden suosioon. Se että kaveripiiri on ostettu paljastuu yleensä silloin, kun ihminen muuttuu aikuiseksi. Kun kaiken aikaa eivät “isot pojat” seiso vieressä, niin silloin tulee välillä puhuttua ohi suun. Tai sitten kiusaaminen kohdistuu johonkin muuhun henkilöön, joka on tuohon ryhmään kuulunut. Kun puhutaan kiusaamisesta, niin kun ihminen tulee vanhemmaksi, niin silloin metodit muuttuvat inhottavammiksi sekä palkkiot kasvavat, kun mukaan tulevat työpaikat sekä konserttiliput ja jääkiekko-liput.

Eli nimittely sitten kuuluu tuossa vaiheessa usein menneisyyteen, koska se on lapsellista. Mukaan tulevat sellaiset “mukavat tokaisut”, kuin että “sinun pitää sitten jo varmaan lähteä”. Tai “eikö se sinun työnhakuryhmäsi ollut sitten huomenna”? Samoin se että toinen vain jätetään kutsumatta johonkin perhejuhlaan on aikuisten kesken kovin yleinen tapa kiusata muita, tai tietenkin voidaan toinen kutsua, mutta mihinkään hänen kommentteihin tai esittämiin asioihin  ei edes haluta vastata.

Kuitenkin tuohon kaikkeen ikävään käytökseen on syynä yksinkertaisesti se, että ihmiset ovat kyvyttömiä keskustelemaan asioista tasa-arvoisesti toista henkilöä kuunnellen. Kun puhutaan musiikista tai vastaavasta maku-asiasta, niin tietenkin toista voidaan komentaa pitämään kuulokkeita korvallaan, kun hän kuuntelee jotain musiikkia.

Mutta kuitenkaan ei aina tarvitse toista kohdella alentavasti, eikä myöskään keskustelussa tarvitse toisen ihmisen olla aina toisen yläpuolella. Keskustelutaidot eivät ole sellainen asia, missä toista jatkuvasti komennellaan tai muuten häneen suhtaudutaan alentuvasti tai itseään korotellen, ja asioista kyllä saa myös hiukan kiistellä, vaikka se sitten tuntuu joskus vaikealta. Työpaikalla tilanne on se, että esimiestä on aina toteltava, mutta tietenkin jos hän toisen mielipidettä sattuu kyselemään, niin sen kyllä voi silloin sanoa.

Tai aina välillä vastaan tulee pomoja, joiden tapana on kysyä mielipidettä, ja sitten huutaa alaiselle päin naamaa, niin silloin tietenkin tuollainen pomo voi saada sitten lopulta sellaisia vastauksia kuin “itsepä asian parhaiten tiedätte”, tai “mitä se teidän mielestänne on”. Koska alaiset eivät aina halua olla raivokohtausten kohteena. Mutta kukaan meistä ei ole töissä 24h vuorokaudessa, ja kotona sekä kaveripiirin grillijuhlissa pitää voida sitten myös kuunnella muita.

Eli kotioloissa ei kukaan varmaan ole ainakaan oletusarvoisesti toisen esimies, ja tietenkin noissa juhlissa pitää olla taitoja myös keskustella asioista ilman sellaista “cranea”, mikä oikeuttaa komentamaan toisia. Vapaa-aika on asia, missä jokainen meistä kohtaa aina välillä tilanteen, missä joku sitten sanoo asioita “vähän turhan suoraan”, ja tuolloin tietenkin on muistettava, että esimerkiksi sukujuhlissa käyminen on jokaisen oma asia.

Joten mikäli seurustelutaitoja sekä kykyä kohdata toinen tasa-arvoisena seurustelukumppanina ei löydy, niin mitä tuollainen henkilö sitten sukujuhliin tulisi? Mutta kun puhutaan esimerkiksi siitä, että nuo sosiaaliset tilanteet etenevät väkivaltaan, niin silloin välillä tulee mieleen sellainen kysymys, kuin miksi niistä ei sitten ole tehty mitään rikosilmoitusta?  Tällä tarkoitan, että mitä varten tällaisista tapauksista puhutaan todella paljon, ja toista mustamaalataan jatkuvasti, jos ei siitä ole ilmoituista tehty.

Tällaista on näet sattunut, että jossain häissä tai muualla on ollut muka väkivaltainen ja aiheuttanut vahinkoa, mutta mitään dokumenttia ei tuosta tapauksesta kuitenkaan ole. Jos toinen ihminen lyö toista, niin itse luulisin, että tuollainen asia sitten käydään läpi oikeudessa, jos siitä sitten on jotain kustannuksia. Eikä vain levitellä tuota juttua ympäriinsä. Kuitenkin välillä noissa salaperäisissä tappeluissa on ollut sellainen ulottuvuus, että siinä on henkilö ikään kuin kutsuttu hakattavaksi, ja sitten jääty alakynteen.

Tai oikeastaan eiväthän kaikki ihmiset tee pahoinpitelyitä nyrkeillä tai potkuilla, vaan siihen voidaan käyttää myös glykolia tai hampurilaiseen laitettua polttoöljyä, jota tarjotaan ihmiselle ikään kuin sovinnon eleenä. Siinä sitten hyvältä tuntuu, kun tilanteen turvallisuuden takaa joku serkku tai vastaava, mutta kun sovinnon malja juodaan, niin siinä sitten on tarjolla glykolia, joka sitten surmaa ihmisen. Vai miksi joku tulee paikalle hakattavaksi? Välillä tuntuu siltä, että sosiaaliset taidot ovat asia, jotka pitää aina välillä harjoitella vähän jokaisen omalla tahollaan.

Kun puhutaan sosiaalisista rikoksista, niin aivan niin huonoja ihmisten sosiaaliset taidot eivät ole, että hän tulee johonkin paikkaan omien vihamiesten kutsumana, ja luottaa noiden ihmisten vilpittömyyteen. Ei se että toinen levittelee uhrinsa edessä käsiään ja pitää silmänsä aivan auki tee hänestä vilpitöntä. Ainakaan jos tuo “sovinto” tehdään suuren kaveripiirin edessä, niin silloin kyllä on syytä olettaa toisen olevan jotenkin vilpillinen, koska silloin saattaa jollain olla pahat mielessä.

https://avoimenkoodinmaailma.blogspot.fi/

Elokuva ei ole vaaraton työkalu, varsinkin jos tekijöinä ovat ammattilaiset

Elokuva ei ole vaaraton työkalu. Kun pohditaan esimerkiksi sellaista elokuvaa, kuin “Täällä Pohjantähden alla”, niin tuo elokuva varmasti herättää epäilyksiä Akseli Koskelan vaikuttimia kohtaan. Eli tuo suuri “punapäällikkö” on todellisuudessa pelkkä omaa etuaan ajava lurjus, jolla ei ole mitään muuta työtä ollut kuin teloittaa muita henkilöitä, joista valtaosa on ollut aseettomia, ja tuo mies sitten surmaa myös omia perheenjäseniään saadakseen haluamansa, sekä toimii samalla myös valkoisten ilmiantajana.

Kyseinen henkilö ei varmasti komeile missään sankarien roolissa, koska hän niin mielellään sitten tekee rikoksia selvitäkseen itse pulasta. Tuo hahmo on siis suomalaisen elokuvan suurin arkkikonna, mitä mikään elokuvien tuottaja on kyennyt luomaan. “Täällä Pohjantähden alla” sopii aiheensa eli Punakapinan sekä Akseli Koskelan käytöksen ansiosta myös varoittavaksi esimerkiksi jenginuorille, jotka sitten saavat tuosta elokuvasta sellaisen hyvän kuvan siitä, mitä tuollainen jengin johtaja voisi saada aikaan.

Elokuvan hahmo Akseli Koskela on siis paikallinen punapäällikkö, joka ei tee muuta kuin ammu aseettomia, ja sitten laittaa syyt muiden päälle. Suuri osa noista Koskelan tekemistä rikoksista sysätään muiden päälle, ja todistajat vaiennetaan teloituskomppanian toimesta. Toinen mahdollisuus elokuvien käyttöön esimerkiksi peitetarinoiden testaamiseen voisi liittyä sellaisiin elokuviin kuin Chaplinin “Diktaattori”, joissa ikään kuin ivataan joitakin poliitikkoja tai jengien jäseniä, joita sitten muka palvotaan. Kun puhutaan siitä, miten tuollaisia elokuvia käytetään esimerkiksi peitetarinoiden testaamiseen on se, että tällaiseen elokuvaan miksataan aitoa “Hitleriä”, ja sitten testataan sitä, millainen reaktio ihmisille tulee tällaista elokuvaa katsottaessa.

Eli tällöin testataan sitä, että tajuavatko ihmiset ollenkaan, milloin kuvissa on oikea “Hitler”, ja milloin niissä esiintyy Herra Chaplin. Mutta elokuva on muullakin tavalla vaarallinen taiteenlaji väärissä käsissä, ja tämä tietenkin liittyy “informaation vääristelyn” nimellä tai tuttavallisesti “propagandana” tunnettuun asiaan. Nimittäin nämä elokuvat ovat keino vääristellä henkilön sanomaa. Tuolloin tehdään esimerkiksi juuri “Diktaattorin” kaltaisia elokuvia, joiden tarkoitus on tietenkin virallisesti naurattaa ihmisiä. Mutta sitten nuo elokuvat voidaan esittää todellisina tapahtumina, ja ehkä tuo “Diktaattori” oli sitten sellainen tutkielma, joka tehtiin sitä varten, että Chaplin olisi jotenkin puhunut sivu suunsa, ja maininnut jollekin tuon henkilön omaan  lähipiiriin kuuluvalle esiintyvänsä Hitlerin roolissa.

Silloin tietenkin salaisuus olisi voinut vuotaa sellaisille tahoille, joiden korviin tätä ei olisi haluttu kertoa. Ja muistakaa, että elokuva voidaan dubata ilman, että näyttelijä sanoo yhtään sanaa nauhoille. Joten itse olen joskus ajatellut, että mitä jos joku palkkaa näyttelijän esittämään esimerkiksi jotain öljysheikkiä, ja sitten tuo filmi dupataan täyteen islamistista hurmahenkeä. Tuon takia elokuvaa voidaan pitää hyvin vaarallisena työkaluna.

Mutta tietenkin elokuvien varjolla voidaan toteuttaa myös huippuluokan “mustia operaatioita”, eli esimerkiksi kommandoryhmä voi toimia elokuvien varjolla. Tällainen ryhmä voi saapua maahan esiintyen esimerkiksi filmi-ryhmänä, joka sitten auttaa heitä selittämään esimerkiksi iskuun tarvittavat rynnäkkö-aseet, jotka voidaan esittää elokuvarekvisiittana sekä maastopuvut ja sotilas-kengät tuohon filmiin kuuluvana tarpeistona.

Samoin koulutus voidaan naamioida filmin tekemiseksi, jolloin tuo toiminta ei sitten herätä niin suurta huomiota kuin yleensä. Ja samoin tuollaiseen koulutukseen ei silloin tarvitse hakea lupaa, kun se selitetään elokuvien tekemisellä. Esimerkiksi CIA:n tiedetään esiintyneen filmiryhmänä, kun se suorittaa erilaisia operaatioita. Väkivalta-elokuvissa voidaan esittää esimerkiksi oikeasti tapahtuneita ryöstöjä, joissa käytetyt asut tai niiden jäljitelmät vetää joku näyttelijä päälleen. Samoin ryöstössä käytettyjä repliikkejä voidaan toistaa elokuvassa.

Väkivalta-elokuvissa sitten saattaa olla myös sellainen asetelma, että joku rillipää hakataan puolikuoliaaksi, ja sitten siinä voidaan kyllä laittaa ihmiset ajattelemaan, että olisiko joku voinut kuitenkin mennä tuollaiseen tilanteeseen väliin. Osa noista elokuvista on tehty puhtaasti siksi, että niissä esitellään toimintamalleja, missä ryöstö- tai murha-jengin päällikkö ampuu alaisensa keikan päätteeksi, ja tällaiset kohtaukset tietenkin herättävät ihmisten halua värväytyä jonkun Mafian miehen palvelukseen.

Siinä tulee joka kerta sitten mieleen, että miten monta kertaa tällaiset rikolliset ovat jättäneet keikan maksamatta. Eli maksun hetkellä miehelle annetaan salkku, missä on dynamiittia sekä valokenno tai pyykkipoika, johon on liitetty sähkönalli, joka saa sen räjähtämään kappaleiksi. Mitään kovin loistokkaita kohtaloita eivät elokuvien pahikset sitten eivät koskaan muutenkaan koe, vaan yleensä niissä käy niin, että pääkonna pakenee paikalta helikopterilla, kun alaiset sitten yksitellen kuolevat “hyvisten” luoteihin.

Mutta elokuvia käytetään myös siihen, kun ihmisiä houkutellaan puhumaan vaikkapa aseista, joita heidän kotonaan sälytetään. Noissa elokuvissa aseet ovat ikään kuin näyttävässä pääroolissa, mutta niissä on yksi yhteinen piirre: mikään niistä ei ole mitenkään erityisen laillinen, ja jos sitten joku tuttava tuollaisen välineen elokuvassa näkee, niin hän saattaa möläyttää noista asioista väärille ihmisille. Kun keskustellaan esimerkiksi pornografiasta, niin silloin tietenkin tulee mieleen hyvin epämoraalinen elokuvatyyppi, mutta tässä sanon, että kyseinen asia ei kovin vahingollista ole, paitsi jos ihminen elää morganiaanisessa avioliitossa.

Eli hänen ihmissuhteensa perustuu muuhun kuin puhtaasti toisesta pitämiseen, ja silloin saattaa tuollainen pornografia muuttua todella ikäväksi hänen aviosuhteelleen, joka perustuu tietenkin taloudellisiin asioihin. Tai sitten nämä asiat ovat tuossa suhteessa jotenkin tabu, joka pitää vaimentaa tehokkaasti.

Tuolloin saattaa sitten tuollainen asia muuttaa suhteen luonnetta hyvin paljon. Kun sensuuria tarkastellaan tarkoin, niin tietenkin se, että jotain asiaa halutaan sensuroida merkitsee sitä, että se on jotenkin jollekin ihmiselle kiusallista. Ja tuo sensuuri sitten saa varmasti joidenkin tutkijoiden mielenkiinnon heräämään tuota asiaa kohtaan.

http://kirjabloggaus.blogspot.fi/

"Foo-hävittäjät" ja muita outoja valoja taivaalla sekä merellä

“Foo-hävittäjä” on eräänlainen valoilmiö, joka ikään kuin seuraa lentokonetta sen lentäessä pimeällä. Havaintojen mukaan kyseessä on pienikokoinen plasmapallo tai jonkinlainen valokaari, joka pyörii lentokoneen ympärillä. Sitä pidetään joissakin piireissä meteorologisena tai fysikaalisena ilmiönä, jossa lentokone ensin varautuu staattisella sähköllä, ja sitten se peittyy plasmakerroksella. Tuo ilmiö saisi sitten aikaan sen, että salamoiden tuhansien asteiden läpötilaan kuumentama vesipisara, joka on muuttunut plasmapalloksi alkaa ikään kuin seurata tuota lentokonetta.

Kyseinen ilmiö on sikäli erikoinen, että siitä on melko paljon kuvia, ja tätä epäillään sähköiseksi häiriöksi, koska tuon ilmiön aikana eivät lentokoneiden viestijärjestelmät toimi kunnolla. Toisin sanoen kyseessä olisi ilmailuun liittyvä “elmon tuli”-ilmiö, jollainen tavataan joskus laivoilla. “Elmon tuleksi” kutsutaan siis laivan mastojen väliin ilmestyvää valokaarta, joka hohtaa erittäin kirkkaana, ja koska ukonilmalla laiva varautuu sähköllä, niin esimerkiksi “lentävää hollantilaista” pidetään yksinkertaisesti sähköisen ilmiön aikaansaamana hohteena laivojen rungossa, jolloin kyseessä ei sitten ole mikään kovin yliluonnollinen ilmiö.

Kuitenkin Toisen maailmansodan aikana “Foo-hävittäjiä” alettiin tutkia tarkemmin, koska tuolloin ilma-ase alkoi olla yksi sodan ratkaisijoista. Tuolloin myös vihollisen teknistä osaamista hiukan liioiteltiin, ja siksi näihin ilmiöihin alkoi tulla kaiken maailman mystiikkaa. Liittoutuneiden piireissä alkoi kiertää huhuja siitä, että Saksalla olisi ollut käytössään valtava “Zeppelin-ilmalaiva”, joka olisi kyennyt vetämään B-17 pommikoneen sisäänsä, ja kaappaamaan sen miehistön.

Tuolloin huhut liikkuivat noiden pommikoneiden miehistöjen parissa, että nämä “valopallot” olisivat muistuttaneet taskulamppuja, ja että koneiden ulkopuolella olisi ollut miehiä. 1940- ja 50-luvuilla alkoi ilmailu tulla kaikille tutuksi, joten tuo legenda jättimäisestä “Zeppelinistä” alkoi muuttaa muotoaan, ja “Kylmän sodan versio” tästä laitteesta on tarina siitä, että Neuvostoliitolla tai Venäjällä on käytössään valtava “Backfire”-pommittaja, joka pystyy ottamaan lentokoneen jonkinlaiseen kammioon.

Tämän legendan takana on muuten sellainen ilmalaiva tyyppi, jota kutsutaan lentäväksi lentotukialukseksi. Näitä illaivoja, joiden nimet olivat “USS Akron” sekä “USS Macon”, joka kykeni huoltamaan hävittäjäkoneita, ja tuota “Maconia” pidetään maailman ensimmäisenä lentävänä lentotukialuksena, ja se itse on innoittanut monia tieteistarinoita. Ne oli varustettu viidellä Curtiss F9F “Sparrowhawk”-hävittäjällä, ja kuten varmaan arvaatte, niin noiden ilmalaivojen kohtaloksi koitui se, että niiden tullessa käyttöön ei tekniikka ollut aivan sitä, mitä sen olisi pitänyt olla, jotta projekti saataisiin viedyksi kunnialla läpi, joten nuo ilmalaivat sitten tuhoutuivat tuulenpuuskan takia.

https://en.wikipedia.org/wiki/USS_Macon_(ZRS-5)

Mutta monet ihmiset eivät tiedä, että muissakin ilmalaivoissa oli lentokoneita, joiden tehtävänä oli viedä viesti ilmalaivan saapumisesta maihin. Ja esimerkiksi “Hindenburgissa” oli yksi Heinkel -kaksitaso tätä tehtävää varten, joten liittoutuneet pelkäsivät tätä välinettä osittain aiheesta. Kun tässä puhutaan seuraavaksi Saksan aseista, niin tietenkin vastaavia huhuja kulki myös akselivaltojen puolella. Kun puhutaan iskusta New Yorkiin, niin silloin 1940-luvulla ajateltiin, että joku ilmalaiva olisi vienyt “Ju-87 Stuka” syöksypommittajia allaan lähelle esimerkiksi jotain USA:n telakkaa, ja sitten nuo koneet olisivat tehneet iskun tuohon kohteeseen. Ideana olisi ollut se, että tuollaisen korkealla lentävän ilmalaivan alle olisi ripustettu syöksypommittajia, ja kun alus olisi tullut iskuetäisyydelle kohteestaan, niin miehistö olisi siirtynyt noihin koneisiin, ja suorittanut tehtävänsä.

Tuossa “Zeppelinissä” olisi ollut remmiahtimella varustetut dieselit, sekä paineistettu gondoli, joka olisi suojannut noita miehistöjä tehtävän ajan. Pommit olisi voitu ripustaa Stukiin jo valmiiksi maassa, ja sitten koneet olisi vain pudotettu operaatioon. Nuo syöksypommittajat olisi voitu varustaa ilokaasulaitteistolla, joka olisi sitten antanut niille hyvin suuren lentokorkeuden, ja tietenkin miehistöjen palauttaminen olisi ollut mahdollista joko niin, että syöksypommittajat olisivat lentäneet ilmalaivassa oleviin koukkuihin, jonka jälkeen miehistö olisi siirtynyt takaisin kuljetusvälineenä toimivaan ilmalaivaan.

Tai sitten he olisivat voineet hypätä Stukista mereen, josta U-veneet olisivat noutaneet heidät takaisin. Samanlaisia suunnitelmia epäiltiin Neuvostoliitolla olevan USA:n suhteen, ja tietenkin myös länsimailla ajateltiin olevan vastaavia välineitä. Ja joissakin tarinoissa tuo ilmalaiva olisi ollut amerikkalainen, ja koneena olisi “Helldriver” sekä kohteena joku tarkoin valittu kohde Saksassa tai Japanissa. Kuten tiedämme, niin legendat elävät edelleen, ja aina välillä tuollaisia “Foo-Hävittäjiä” nähdään ilmassa. Uusin versio noista koneista on sellainen, että lentokoneeseen kiinnittyy kolme kauko-ohjattavaa “dronea”, jotka on varustettu superliimaan perustuvalla kiinnittimellä, joiden avulla ne sieppaavat kohteen hallintaan.

Kyseinen liima on sellaista, että se kuivuu myös tyhjiössä, ja nuo “dronet” olisivat oikeastaan maalilennokkien muunnoksia. Tarinoiden mukaan niiden toiminta olisi sellaista, että ne laukaisevat lentokoneeseen erittäin voimakkaan sähköiskun, joka saa sen elektroniikan pettämään, ja sitten ne vain peittävät kohteidensa turbiinien ilmanotot, jolloin moottorit saadaan sammumaan, ja sitten vain yksi noista koneista asettuu “uhrin”päälle tai sen alapuolelle,  ja muut ottavat siivistä kiinni, ja vievät sen “pikku lennolle”.

Niissä tietenkin pitää olla kääntyvät suihkuputket, jotta ne voivat ohjata tuota “uhriaan”. Eli nuo koneet toimivat “remoran” eli laivakalan tapaan, ja tämä telakoituminen sitten saisi aikaan sen, että ohjaimet tuntuvat jäykiltä. Ja ehkä tuollaisia koneita olisi joillakin ilmavoimilla käytössään sellaista tilannetta varten, että sen koneita vaurioitetaan lennon aikana, jolloin nämä välineet saadaan pelastettua sekä lentäjien yritys loikata estetään. Mutta tietenkin teorioita tästä asiasta voidaan hyvällä omallatunnolla esittää vaikka kuinka paljon, joten tietenkin nämä asiat varmaan kiehtovat kaikkia ihmisiä, jotka haluavat näistä asioista jotain tietää.


https://pimeakronikka.blogspot.fi/

Pohdintaa Antti Isotalon sekä Antti Rannanjärven tapauksesta 1800-luvun Pohjanmaalta

Isontalon Antti ja Rannanjärvi ovat Pohjanmaan kuuluisia puukkojunkkareita, joista kuuluisan tekee lähinnä heistä tehty värssy. Heidän todenperäisyyttään on aina mietitty, ja itse olen sitä mieltä, että noiden nimien takana saattaa olla useita eri henkilöitä, koska Antti Isotalo sekä Rannanjärvi olivat tuolloin varmaan aika yleisiä nimiä, joita käyttivät monet henkilöt, joten sen nimisiä puukkojunkkareita oli varmaan paljonkin. Kuitenkin noista nimistä voidaan päätellä sellainen asia, että varsinkin Isotalon nimessä korostetaan hänen taloudellista asemaansa “Ison talon isäntänä”, niin kyseessä saattaa olla oikeudenkäyntiä varten tehty nimi.

Samoin tapauksessa heidän jengistään käytetään nimeä “Isoo-Joukko”, mikä viittaa oikeudenkäyntiä varten luotuihin henkilöihin, vaikka toki näillä miehillä on olevinaan joku syntymä- ja kuolinvuosi. Antti Isotalo eli siis historian kirjojen mukaan vuosina 1831-1911 ja Antti Rannanjärven elinvuodet olivat 1828-1882. Mutta ne on voitu väärentää tai sitten noilla haudoissaan lepäävillä miehillä on vain sattumalta samat nimet, kuin tarinoiden puukon heiluttajilla.

Tai oikeastaan tällainen nimi sekä asetelma, että isäntä on mahdollisesti rengin kanssa syytteessä murhasta viittaa myös oikeushenkilöihin, joilla testataan tuomarien oikeudenmukaisuutta eli valmiuksia antaa yhteneväistä kohtelua tuollaisissa tapauksissa, joissa kaksi eri sosiaaliluokkaan kuuluvaa henkilöä ovat ehkä yhdessä tehneet rikoksen. Rannanjärven hahmossa sitten on havaittavissa se, että hänen etunimeään ei mainita kertoo siitä, että hän on ikään kuin jotenkin epähenkilö tuossa piirissä, joka ilmeisesti on melko paljon pahaa tehnyt, joten tuo asetelma sitten on tuomarin huomioitava, kun hän tapausta käsittelee.

Tietenkin syytteessä on sellainen aspekti, että tuossa tapauksessa on kyse törkeästä väkivallanteosta, missä joukko miehiä menee häihin ja tappaa sitten sulhasen. Tuo tapaus sitten tietenkin on muuten selvä, eli häihin mentiin silloin ilman lupaa, ja sitten tuli riitä, minkä jälkeen puukko heilahti. Kuitenkin on selvittämättä se, että lähdetäänkö häihin alun perin vain pitämään hauskaa, vai onko alun perin tarkoitus ollut lähteä tekemään pahoinpitelyä. Tuolloin pitää tietenkin huomioida sellainen asia, että nuo henkilöt ovat ehkä menneet häihin jonkun muun kutsusta kuin juhlien pitäjän.

Ja ehkä kutsuja on sanonut, että häistä jää paljon tarjottavaa yli, joten niitä sitten on saanut ottaa palkkioksi siivoamisesta. Ja ehkä joku sitten on käsittänyt vähän väärin, eli tullut juovuksissa paikalle, jolloin sitten on tullut sanaharkkaa. Mutta sitten tietenkin mieleen tulee sellainen asia, että oliko tuo kutsu esitetty sulhasen nimissä, ja ehkä nuo miehet olivat tulleet sopimaan asioita. Mutta sitten onkin menty tekemään ansaa. Eli joku on sitten halunnut hakata tai tappaa nuo häihin tulijat. Ja sitten seurauksena on ollut tappelu, missä sulhanen on saanut puukosta. Mutta kuka puukkoa piti kädessään on tietenkin tappaja tai murhaaja, riippuen teon suunnitelmallisuudesta.

Kuitenkin pitää ottaa huomioon se, että Antti Isotalo saattaa käyttää asemaansa hyväkseen, ja käskeä renkinsä tekemään tuon teon. Tai sitten tietenkin renki voi väittää tämän isäntänsä käskeneen häntä tekemään rikoksen. Eli tässä asetelmassa Isotalo on isäntä ja Rannanjärvi on renki. Vai onko tilanne sittenkään niin selvä? Entä jos Rannanjärvi on Isotaloa velkovan perheen poika? Muuttaisiko se sitten asetelmaa jotenkin? Eli käyttääkö tuo mahdollinen velkoja sitten asemaansa vääryyden tekemiseen, ja yrittää vyöryttää tekojaan tuon miehen päälle.

Tai ehkä kostonhimoinen Rannanjärvi on sitten tehnyt tuosta sulhasesta selvää, koska tuo ehkä on vienyt tuon miehen morsiamen. Ja sitten pitää muistaa se, että nuo tarinan sankarit ovat olleet kylän kovamaineisimpia tappelijoita ja pahantekijöitä, niin heistä ei kumpikaan ehkä ole syyllinen puukotukseen, vaan joku muu saattaa yrittää työntää tuollaisen teon noiden tunnettujen pahantekijöiden päälle. Tai jos sitten on käynyt niin, että Isotalo on jotenkin puhtoinen mied, joka ei rikoksia ole tehnyt, niin silti hän on saattanut teettää esimerkiksi tuon murhan muilla.

Ison talon poika on tietenkin muihin nähden sellaisessa asemassa, että hän voisi käskyttää muita tekemään omia likaisia töitään, mutta kuitenkin hän on hyvä kohde kateellisten panettelulle. Eli hän saattaa muiden mielestä olla esimerkiksi “hienostopoika”, joka vain pikkurahoja jakelee muille. Mutta tietenkin hän saattaa itsekin olla pakotettu tekemään kovia päätöksiä, joista yksi tietenkin on lainojen takaisinperintä. Ja jos tuo mies on sitten lainannut sulhaselle tai jollekin häävieraista rahaa, ja ehkä hän sitten lähtenyt saataviaan perimään. Kun sitten on käynyt niin, että sulhanen on tuon rahan antamisen nähnyt, ja sitten juovuksissa käynyt estämään tuota tekoa. Ja sitten on puukot vedetty esiin.

Toinen mahdollisuus olisi sitten se, että sulhanen on jättänyt rahat pöydälle, ja sitten ne on käynyt Antti ottamassa, minkä jälkeen on tuota miestä epäilty varkaudesta. Se sitten on käynyt niin, että toinen on turvautunut puukkoon. Tai ehkä sitten on käynyt niin, että tuo sulhanen on kieltäytynyt maksamasta ja sitten on käynyt hassusti. Tai ehkä velallinen on Isotalo, joka ei ole halunnut maksaa velkaa, tai ehkä häntä on nöyryytetty tuossa tilanteessa. Ehkä kuitenkin syyllinen olisi syytä selvittää näiden herrojen asema omassa ryhmässään, eli olisiko Rannanjärvi sitten tuon Isotalon gorilla eli henkivartija. Ja sitten tuossa häätalossa olisi käynyt niin, että kun kutsu häihin on tullut, niin sinne ei sitten Rannanjärveä oltu kutsuttu, vaikka hän oli käsittänyt niin. Ja seuraavaksi häntä on pyydetty poistumaan, minkä tuo mies koki hyvin näytettäväksi tapahtumaksi. Ehkä hän on pitänyt Isotaloa parhaana kaverina lapsuudesta asti, mutta sitten on tullut nainen väliin, ja sitten tuon renkitupa on täytynyt ottaa parempaan käyttöön.

Eihän palkollisen sopinut isännän asioihin sotkeentua. Pohjanmaalla oltiin silloin noista asioista hyvin tarkkoja, ja sitten Rannanjärvi on saanut kuulla olevansa poistumassa tuon Isotalon elämästä. Ehkä tuon sulhasen sisko oli Isotalon uusi morsian, ja sitten on ryhdytty tuon palkollisen asemaa käymään läpi. Jos Rannanjärvi oli sitten kuullut saavansa lähteä, niin silloin hän varmaan on ollut katkera. Tuota tilannetta on ehkä edeltänyt lupaus siitä, että tuo torppari olisi saanut ryhtyä itsenäiseksi eli perustaa talon. Eli hän olisi saanut luvan tuohon toimintaan Isotalolta sekä lupauksen tilaan kuuluvan metsän  lohkomisesta.

Tai sitten hän on tehnyt paljon ylimääräisiä palveluksia saadakseen lupauksen siitä, että tuo Isotalo tai muut pellolla työskentelevät miehet tulisivat auttamaan tuon metsän rauhallisessa, mutta sitten on tullut Ilmi, että nuo monet ystävät joita pellolla on, ovat Antti Isotalon ystäviä eli hänellä ei ketään sitten ollutkaan. Ja se sitten kun kaikki rakennustarvikkeet oli tilattu, niin Rannanjärvellä oli jäljellä vain velkaa.

Eli kuten tiedätte, niin hän oli puilla paljailla, näet jos tuo mies ei olisi saanut sitten tuota maataan viljeltyä, niin silloin seurauksena olisi ollut ulosotto. Samoin häpeä sekä tunne siitä, että hän olisi pettänyt kaikkien tuohon hankkeeseen asettamat odotukset saattoivat ajaa  Rannanjärven tuohon tekoon. Tai ehkä hän oli morsiamen entinen poikaystävä, joka sitten purki tuolla häissä turhautumista kohtalokkaalla tavalla.

Tuolloin motiivina tekoon olisi ehkä syvä mustasukkaisuus, ja sitten tietenkin käydään läpi se, että oliko isku suunnattu morsiameen, jolloin sulhanen oli rynnännyt puukon eteen, tai ehkä terä olisi läpäissyt uhrin puukottajan horjahtaessa ehkä siksi, että joku oli lyönyt häntä tuolilla. Mutta toki nainenkin voi olla tuon puukotuksen takana, ja tuolloin pitää huomioida se, että sulhanen olisi ehkä loukannut edellisen siippansa kunniaa, ja siten aiheuttanut raivon, mikä purkautuu väkivaltana jonain päivänä 1800-luvun Pohjanmaalla.   Nämä ovat asioita, jotka tutkijan pitää ottaa huomioon, kun tuota ehkä mielikuvituksen perustuvaa tapausta käsitellään joko kriminologian tai oikeustieteen näkökulmasta.

http://marxjatalous.blogspot.fi/