Kansa saa aina mitä se haluaa, kuten olemme Trumpin ja Putinin kohdalla huomanneet

Amiraaliteetin talo Pietarissa

Kansa saa nyt sitä mitä se haluaa, kun se valitsi presidentiksi Donald Trumpin. Hänen kabinettinsa on avoimessa sanasodassa keskenään, ja nämä hyvin palkatut ihmiset haukkuvat toisiaan skitsofreenikoiksi. Tai oikeastaan en tiedä mitä sanaa he ovat oikeastaan käyttäneet, koska yleensä esimerkiksi lehtimiehet käyttävät tuota sanaa kaikista mahdollisista asioista, jotka liittyvät keskushermostoon tai mielenterveyteen. Yleensä tuollainen sana kattaa esimerkiksi epilepsian sekä myös sen, että joku nyt ei vain satu toista ihmistä miellyttämään ja kaiken siltä väliltä. Mutta Trumpin kohdalla on kansa saanut todellisen median sankarin, jonka käytös varmaan on tehnyt vaikutuksen kaikkialla, missä tuo mies sattuu kulkemaan. Toisaalta nyt kansa pääsee nauttimaan sitten siitä tosielämän talentista, jonka tapahtumapaikka on Valkoinen talo.

Kun puhutaan siitä,  mitä mitä tarkoittaa sana "median hallinta", niin silloin voidaan sanoa, että Trumpin toiminta on hiukan erilaista, kuin mihin on totuttu. Ja kun keskustellaan siitä, mitä tarkoittaa esimerkiksi sana "neuvottelukykyinen", niin Trump varmasti on tehnyt tuosta asiasta oman versionsa. Kuitenkin tuo sana "neuvottelu" on jossain ymmärretty hiukan väärin, eli se tarkoittaa Suomeksi sitä, että kaksi tasa-arvoista osapuolta keskustelee keskenään erilaisista vaihtoehdoista. Ei sitä että toinen osapuoli vain käskyttää toista. Samoin voidaan sanoa, että julkisuudessa sanottu sana "skitsofreenikko" ei tarkoita sitä, että henkilöllä olisi skitsofrenia. Sitä on joskus käytetty myös toisen henkilön eron vaatimiseen. Tuolloin on ikään kuin vihjattu siitä, että toinen ihminen ei miellytä pomoaan.

Trumpin toimintaa on seurattu herkeämättä, ja tietenkin esimerkiksi hänen tekemiään virkamiehiin kohdistuvia erotuspäätöksiä on esitelty hurraten erilaisissa medioissa. Tuollainen FBI-miesten erottaminen tietenkin on mediaväen mielestä ollut osoitus suuresta selkärankaisuudesta, ja tietenkin tuota tapausta voidaan käyttää hyväksi myös muualla tapahtuvassa poliittisessa keskustelussa, joka koskee tietenkin poliittisiin johtajiin kohdistuvia tutkimuksia. Silloin voidaan erottamista perustella sanoilla "kun Donaldkin teki tämän päätöksen, niin enkö minäkin voisi niin tehdä". Tuolloin voidaan ajatella sitä, että USA:n presidentti ikään kuin toimii muiden presidenttien esitaistelijana näissä lainsäädäntöä sekä lakien tulkintaa koskevissa asioissa. Ja koska Trump on pomo talossaan, niin tuolloin katsotaan, että kenenkään pomon ei tarvitse alaistaan pelätä, joten jos jotain sanomista löytyy, niin sanoja voi sitten puhdistaa pöytänsä, kun seuraava mies tai nainen tulee hänen tilalleen, ja sitten voidaan sanoa, että myös Trump on tuollaisista asioista kuten epäilyksestä tai tutkimuksesta, mikä koskee Venäjän tukea tuon miehen omalle kampanjalle alaiselleen potkut antanut. Joten tietenkin myös muilla presidenteillä pitää olla tuohon mahdollisuus, jotta he eivät jäisi Trumpin varjoon.

Tietenkin myös esimerkiksi Suomen media varmasti on kiinnostunut tuosta Valkoisen talon herrasta, koska hän on todellinen väriläiskä nykyisten johtajien harmaan ja hyväkäytöksisen klooneista koostuvan ryhmän rinnalla, mutta kuten kaikki tietävät, niin hän on ydinasevaltion presidentti, jolta kyllä voidaan odottaa jotain käytöstapoja, Kun puhutaan sitten siitä, mitä mieltä Vladimir Putin on Venäjään kohdistuvista pakotteista, niin silloin täytyy asiaa tarkastella siltä kannalta, että Putin on valtionsa johtaja, jonka etu on ainakin nimellisesti sama kuin Venäjän etu. Hänen kannaltaan olisi varmasti parasta, että Venäjään kohdistuvat pakotteet purettaisiin mahdollisimman nopeasti ja vähimmillä mahdollisilla ehdoilla.

Sotilaallisesti ajatellen  Venäjän kannalta paras mahdollinen turvatakuu sodan varalta olisi se, että se olisi ympäröity pienten sekä sotilaallisesti heikkojen valtioiden muodostamalla puskurivyöhykkeellä, jonka alueella se sitten voi kohdata vihollisensa, jos lähdetään kohti avointa konfliktia. Mikään uusi ajatus puskurivaltoiden vyöhykkeestä Venäjän ja sen vastapuolen välissä ei ole, vaan ensimmäisen kerran tuon ajatuksen esitti Katariina Suuri, joka ehdotti Suomen osittaista itsenäistymistä, jotta ainainen sotiminen Ruotsin kanssa saataisiin loppumaan.

Samoin Stalin rakensi oman sosialististen maiden kilpivyöhykeen eli Varsovan liiton Neuvostoliiton ja Länsiliittoutuneiden välille, jotta se ei suoraan joutuisi kosketuksiin NATO:n kanssa, ja tuolloin aikoinaan tuolta vyöhykkeeltä häirittiin myös Radio Free Europen sekä Radio Libertyn lähetyksiä, koska niiden pelättiin “saastuttavan ihmisten mielet” länsimaisella hapatuksella.  Tuo puskurivyöhyke olisi siis oikeastaan nykyaikainen versio Varsovan liitosta, joka aikoinaan toimi Neuvostoliiton turvallisuus-alueena Kylmän sodan aikana. Ja missään tapauksessa Venäjän etu ei missään nimessä ole se, että Suomi liittyisi NATO:oon, koska se merkitsisi tuon puolustusliiton joukkojen sijoittamista Suomen alueella, ja tuolloin esimerkiksi Pietarin kaupungin edessä olevat Amiraaliteeti-telakat (Admitralty shipyards)joutuisivat helposti tiedustelukoneiden tarkkailun kohteeksi.

Ja jos Suomi sekä Baltian maat ovat NATO:n jäseniä, niin silloin noiden lentokoneiden reitit voidaan tehdä sellaisiksi, että ne ovat ikään kuin “luonnollisia”, mikä tarkoittaa sitä, että ne voivat jäljitellä rahtikoneita. Tuolloin tietenkin se, että kone tekee täyskäännöksen Venäjän ilmatilassa tekee siitä epäilyttävän, ja tuolloin voidaan perään lähettää hävittäjät. Kun puhutaan taktisesta tiedustelusta, niin tuossa työssä käytetään muitakin koneita kuin vain U-2 tai jo käytöstä poistetun SR-71:n  kaltaisia koneita.

Osa näistä välineistä muistuttaa esimerkiksi kevyitä rahti- tai liikesuihkukoneita, ja siks Suomen liittyminen NATO:oon olisi noiden koneiden toiminnan kannalta erittäin toivottavaa, koska tuolloin ne voivat sitten kaartaa nopeasti Pietarin edustalle, ja saman tien siirtyä turvalliseen ilmatilaan. Nykyään kun maamme ei vielä ole NATO:n jäsen, niin tuo siirtyminen maamme ilmatilaan merkitsisi automaattisesti  ilmatilan loukkausta ja noottia, mutta esimerkiksi Venäläiset voivat havaita tuon liikkeen, ja sitten kuvata koneen, mikä voi aiheuttaa seuraavalla kerralla hyvin ikäviä tilanteita.

Eli kyseinen kone voidaan pakottaa laskeutumaan Venäjälle, ja se olisi tietenkin katastrofi myös kansainvälisten suhteiden kannalta. Venäjän ja Suomen suhteet ovat tietenkin hyvin tärkeitä kaikille meidän maassamme oleskeleville henkilöille. Ja erityisen tärkeitä ne ovat tietenkin maamme omalle kansalle, jonka pitää tehdä valintoja asioissa, jotka vaikuttavat todella pitkän aikaa maamme ulkopolitiikkaan, ja sen kansalaisten asemaan kansainvälisellä kentällä.

Varsovan liitto esti kaikkien jäsenmaidensa muuttumisen demokratiaksi, mutta samaa teki USA omalla puolellaan, ja tuo sitten johti mm. Vietnamin sotaan ja ihmisoikeusrikkomuksiin puolin ja toisin.

Sosialismi on yksi aatteista, joita voidaan pitää totalitaristisina, jos sitä sovelletaan kuten “reaalisosialismissa” tuota aatetta on ollut tapana käsitellä. Eli juuri reaalisosialismi on luonut meille kuvan siitä, että sosialismi olisi salaisen poliisin terrorin sekä mielivaltaisten pidätysten synonyymi. Keskusteltaessa siitä, miksi esimerkiksi EU on syntynyt, niin sen takaa löytyy pelko siitä, että esimerkiksi Suomi liitetään väkivalloin Neuvostoliittoon tai Venäjään, joka koetaan maassamme ikään kuin “perinteisenä vihollisena”. Kun Neuvostoliitto hajosi, niin silloin Venäjällä oli sekasortoiset ajat, ja tuolloin pelättiin ainakin aikalaisten mielestä aiheesta, että Venäjän uusi johto sitten lähtisi hyökkäämään Suomeen sekä myös entisiin neuvostotasavaltoihin, jotka olivat vasta itsenäistyneitä. Myös sitä että Neuvostoliiton ydinaseita joutuu vääriin käsiin pidettiin tuolloin täysin mahdollisena.

Syy miksi tuolloin ei keskusteltu muista vaihtoehdoista kuin EU:sta johtui siitä, että EU samaistettiin NATO:oon, mikä sitten antoi Suomelle ainakin ihmisten silmissä turvaa Venäjää vastaan. Mutta miksi Venäjällä oltiin tuolloin hiljaa globalisaatiosta? Se varmasti kiinnostaa monia ihmisiä. Syy tähän outoon hiljaisuuteen johtuu Varsovan liitosta, eli Itäblokin vastikkeesta NATO:lle. Kun USA perusti NATO:n, niin Stalin perusti Varsovan liiton ikään kuin NATO:n sosialististen valtioiden vastineeksi läntiselle liittoumalle, mutta tuo liitto sitten osoittautui myös sellaiseksi, että se esti sosialististen maiden demokratiakehityksen tukahduttamalla väkivaltaisesti kansannousuja sekä Unkarissa, DDR:ssä sekä Tsekkoslovakiassa, missä valtion demokratisoiminen estettiin ulkomaisilla sotatoimilla.

Mutta samalla tietenkin unohdetaan se, että USA harjoitti samaa politiikkaa omalla tontillaan, ja tuo maa esti monen muun maan kehittymisen demokratiaksi, koska se tuki avoimesti oikeistolaisia diktaattoreita. Ja Kylmän sodan aikana oli USA:ssa vallalla sellainen politiikka, että yksikään valtio ei saa muuttua Neuvostoliiton liittolaiseksi, ja tämä tarkoitti sitä, että vasemmistolaisia hallituksia horjutettiin tukemalla niitä vastustavia väkivaltaan taipuvia tahoja, ja tästä sitten on esimerkkeinä Vietnamin sota, Nicaragua, Honduras sekä moni muu maa, joissa supervaltojen edut ovat kohdanneet. Ja tietenkin tämä toiminta oli yleistä myös sosialistisessa leirissä, joka tietenkin halusi turvata omat etunsa maailmalla.

Kyseinen toiminta, mitä kutsutaan “Covert Action:iksi” maksoi ja maksaa edelleen tuhansien ihmisten hengen vuosittain. Ja tämä neuroottinen vastapuolen asioiden ajaminen ajoi esimerkiksi CIA:n tukemaan huumekauppiaita Afganistanissa sekä saman asian teki myös KGB Eteläisessä Amerikassa. Noissa operaatioissa hallituksen vastustajille pudotettiin esimerkiksi  FIM-92 “Stinger” sekä SA-7 “Strela”-ohjuksia, sinkoja sekä konetuliaseita, vaikka heidän tiedettiin kauppaavan huumeita sekä rikkovan muutenkin ihmisoikeuksia.

Samaa tietenkin tekivät hallituksen joukot riippumatta siitä, olivatko ne sosialistisia vai oikeistolaisia. Syy miksi näistä rikoksista ei tehty aikoinaan ilmoituksia, johtuu siitä että kansainvälisen lain mukaan ne olivat poliisitoimia, joiden yhteydessä ei noudateta kansainvälistä rikoslakia. Kun puhutaan globalisaatiosta, niin silloin tietenkin unohdetaan se, että myös Neuvostoliitto globalisoi omaa aatettaan. Tuolloin puhutaan tietenkin “punaisesta globalisaatiosta”, mikä tarkoittaa tuon maan erittäin tunnettua tapaa käsitellä sosialismia jonkinlaisena uskontona.

Jostain syystä Kremlin johto tahtoi tuolloin tehdä kaikista maailman maista sosialistisia, ja se sitten vei esimerkiksi Vietnamin sodan sille tasolle, minkä me sitten tunnemme. Vietnamin sodassa tietenkin pääasiallisena toimijana on USA:n asevoima sekä sen tukema Etelä-Vietnamin hallitus, mutta se mikä tun maan ajoi avoimeen sotaan, johtuu lähinnä siitä, että siellä kohtasivat kahden supervallan edut, ja sen takia Pohjois-ja Etelä-Vietnamin hallitukset uskalsivat olla taipumattomia, koska ne saattoivat luottaa USA:n ja Neuvostoliiton ase-apuun. Tai myöhemmin sitten USA lähetti myös joukkoja Etelä-Vietnamin puolelle, mutta tuon sodan kulun voitte lukea Internetistä. Kun puhutaan siitä, mikä on tilanne tuolla alueella nykyään, niin Etelä-Kiinan merellä olevien öljy- ja kaasuesiintymien löytyminen sekä Kiinan asevoimien modernisaatio varmasti ei tuota asetelmaa mitenkään ole helpottanut.

Myös Intia on hankkinut itselleen modernin asevoiman, ja sekä Kiina että Intia ovat myös halunneet hankkia liittolaisia, jotka olisivat suoraan noiden kahden valtion kanssa tekemisissä. Ja uskoisin että ainakin Kiinassa ollaan kiinnostuneita sellaisen puolustusyhteistyön kehittämisestä, joka muistuttaisi Varsovan liittoa, mutta joka olisi Kiinan ympärille rakennettu sotilaallisen sekä taloudellisen yhteistyön kompleksi, ja tästä sitten esimerkkinä voidaan mainita se, että Kiina on avannut Afrikkaan ensimmäisen ulkomailla sijaitsevan tukikohdan.

Eli kun tuota toimintaa ajatellaan esimerkiksi tuota Etelä-Kiinan meren öljy-ja kaasuesiintymiä vasten, niin voidaan kyllä sanoa, että Kiina ei noita esiintymiä Putinille tai Washingtonille aio ilmaiseksi antaa. Mutta Intia ei varmaan myöskään panisi pahakseen, jos tuosta öljystä ja kaasusta hiukan valuisi senkin taskuihin, ja tuolla alueella on kolme ydinasevaltaa, jotka varmasti puolustavat omaa etuaan erittäin hanakasti. Ne ovat Kiina, Intia sekä Pakistan, jotka takuulla haluavat hankkia länsimaista tekniikkaa haltuunsa, ja siksi ne myös ovat valmiit myymään oman sotateollisuutensa tuotteita ympäri maailmaa.

https://avoimenkoodinmaailma.blogspot.fi/